Arkistoaineistot

Kansanrunousarkisto: perinne- ja muistitietoaineistot

Kokoelmat sisältävät suullista perinnettä, kansanmusiikkia, kansatieteellisiä kuvauksia, elämäkertoja ja muistitietoa. Arkiston vanhin käsikirjoitus on piispa Henrikin surmavirsi 1600-luvulta, mutta säännöllisemmin kokoelmat alkoivat karttua Lönnrotin ja hänen aikalaistensa keruutyön myötä 1830-luvulta lähtien. Kalevalan Riemuvuoden Kilpakeruu (KRK) vakiinnutti kirjoittamalla kertovien perinteentaitajien aseman Kansanrunousarkiston aineistojen kartuttajina. Äänitearkiston kokoelmat koostuvat perinne- ja muistitietonauhoitteista. Niiden lisäksi äänitearkistossa on myös kulttuurihistoriallisia SKS:n toimintaan liittyviä nauhoituksia. Maantieteellisesti kokoelmat ovat pääasiassa suomalaiselta ja karjalaiselta kulttuurialueelta.

Kokoelmat ovat pääosin yksittäisten kerääjien SKS:lle ja arkistolle luovuttamia. Merkittävä osa aineistosta karttuu kilpakeruiden ja erilliskyselyiden kautta. Arkistolla on oma vastaajaverkostonsa, johon kuuluu noin 650 eri ikäistä, eri sosiaaliryhmiin kuuluvaa naista ja miestä eri puolelta Suomea. Kaikkiaan aineiston luovuttajia on runsaat 30 000.

Kansanrunousarkiston aineistot

Kirjallisuusarkisto: kirjallisuus- ja kulttuurihistorialliset arkistoaineistot

Kirjallisuusarkiston aineistot koostuvat suomalaisten kirjailijoiden, kulttuurihenkilöiden, alan tutkijoiden, kansankirjoittajien sekä kirjallisten yhteisöjen ja muiden toimijoiden lahjoituksina ja talletuksina saaduista yksityisarkistoista. Myös SKS:n omasta toiminnasta syntyvät asiakirjat arkistoidaan Kirjallisuusarkistoon. Lisäksi aineistoja hankitaan teemakeruilla, haastatteluilla sekä dokumentoimalla kirjallisia tilaisuuksia.

SKS:n perustamisesta 1831 saakka kartutetut aineistot valottavat Suomen kirjallista ja kulttuurista elämää ja sen toimijoita monin tavoin. Varhaisimmat käsikirjoitukset ovat 1500-luvulta, pääosa aineistosta on 1800-luvulta nykypäivään. Arkistot sisältävät käsikirjoituksia ja luonnoksia, päiväkirjoja, kirjeitä, kuva-aineistoja, äänitteitä (mm. haastatteluja), lehtileikkeitä sekä henkilöiden elämää ja yhteisöjen toimintaa kuvaavia asiakirjoja.

Kirjallisuusarkiston makasiineissa säilytetään yli 1800 henkilön ja yhdistyksen arkistoja. Näistä paperiaineistoa on noin 1200 hyllymetriä, äänitteitä noin 5 600 tuntia ja kuvia yli 135 000 kpl.

Kirjallisuusarkiston ainutkertaiset aineistot toimivat kirjallisuuden, historian, taiteen ja monen muun tutkimusalan merkittävinä lähteinä.

Kirjallisuusarkisto