|
Seuran kulttuurihistoriallisesti merkittävät kuvakokoelmat käsittävät tällä hetkellä noin 230 000 kuvaa 1860-luvulta tähän päivään. Valokuvakokoelmat ovat suurimmaksi osaksi
peräisin 1900-luvulta, aineistoa 1800-luvulta on vain esimerkinomaisesti. Seuran vanhin kuvasarja
on Eugen Hoffersin viiden kuvan sarja Hämeen linnan vallituksista vuodelta 1869.
Monet sukuarkistot kuten Krohn-suku sisältävät kuitenkin kuvastoa molemmilta vuosisadoilta.
Leimallista SKS:n kuva-arkistojen aineistoille on yksityisyys; merkittävä osa
kuvista on peräisin yksityisten henkilöiden kuvastoista. Kuvakokoelmat sisältävät valokuvia,
negatiiveja, piirroksia ja exlibriksiä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kerää ja tallentaa
kuva-aineistoa jatkuvasti.
Perinnetieteellinen kuvakokoelma
Perinnetieteellinen kuvakokoelma on karttunut luovutusten ja Kansanrunousarkiston dokumentointityön tuloksena. Kokoelma sisältää kuvastoa kansankulttuurista ja -elämästä, työyhteisöistä, kansanperinteen kertojista ja perinteen tallentamistilanteista. Kuvakokoelmat jakaantuvat seuraaviin kokoelmiin:
Perinnetieteellisten kuvakokoelmien tiedot on luetteloitu useisiin eri kortistoihin ja hakemistoihin.
Kirjallisuushistoriallinen kuvakokoelma
Kirjallisuushistoriallinen kuvakokoelmakoostuu Kirjallisuusarkistoon luovutetuista suomalaisten kirjailijoiden ja kulttuurivaikuttajien henkilöarkistojen, kirjallisten seurojen, tapahtumien ja yhdistysten kuvastoista sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran historiaan liittyvistä kuvista. Merkittäviä aineistoja on esim. Ilmari Kiannon, F.E. Sillanpään, L. Onervan, Aaro Hellaakosken, Eila Pennasen ja Aleksis Kiven Seuran arkistoissa.
Henkilökuvatietokanta
SKS:n biografiakeskus kokoaa henkilökuvatietokantaa eri arkistoissa olevista henkilökuvista. Henkilökuvatietokannan kautta voi selata ja tilata osaa kirjallisuushistoriallisen kuvakokoelman valokuvista.
|
|
arkistojen käyttö

Krohnin sisarukset vasemmalta oikealle: Aune Krohn, Aino Kallas, Helmi, Ilmari ja Kaarle Krohn. Kuva Daniel Nyblin 1884.

Hämeen linna,
Eugen Hoffers 1869.

Kuva oikeasta Ryysyrannan Joosepista, jota Ilmari Kianto piti esikuvanaan kirjoittaessaan samannimisen teoksensa. Valokuvan on ottanut entinen poliisi J. Pihlajamaa Suomussalmella 1927.
|
|