Tähän aikaan vuodesta

Pienessä merkkipäiväkalenterissa on vanhoja merkkipäiviä pääsiäisestä juhannukseen ja kekristä jouluun.

Tammikuu

1.1. Uudenvuodenpäivä
Yritettävä ehtiä ensimmäisenä kirjoittamaan uusi vuosiluku. Tinavaloksen varjoista katsotaan tulevia tapahtumia. Herätään mahdollisimman varhain, jotta oltaisiin pirteitä koko vuosi. Tammikuun ja juhannuksen sää nähtävissä. Usva merkitsee hallaa heinäkuussa ja pilvinen päivä hyvää tattivuotta. Jos riitelee, on riidan aihetta koko vuodeksi.

6.1. Loppiainen
Puolet talven lumesta satanut. Loppiaisena (vieristänä) vetehinen kertoo koko elämän avannolla kuuntelijalle. Selkäviikot eli härkäviikot alkavat.

13.1. (aik. 7.1.) Nuutti, Knut
Syödään viimeiset jouluruuat ja kierrellään oluttynnyreitä tyhjentämässä. Joulu päättyy.

15.1. Siviä
Silmät jätettävä pesemättä silmätaudin, silmipaskon välttämiseksi.

19.1. Heikki
Talven napa, heinistä puolet jäljellä. Säänmuutos todennäköinen. Pakkanen tietää hyvää hernesatoa, vesisade hyvää viljavuotta.

25.1. Paavali
Talven selkä katkeaa. Paukkupakkanen merkitsee kesähelteitä, auringonpilkahdus hyvää papuvuotta, sumu hallaa heinäkuussa. Markkinapukit liikkuvat.      

Puolitalven keskiviikko
Paavalin jälkeinen keskiviikko, jolloin puoli talvea on kulunut.

28.1. Kalle
Alkava pakkanen ei hellitä ennen pääsiäistä. Aamupäivä ennustaa alkuvuoden, iltapäivä loppuvuoden sään.

Helmikuu

1.2. Birgitta
Suojakeli tarkoittaa suojaa vappunakin.

2.2. Kynttilänpäivä (nyk. seur. sunnuntai)
Kevättalvi alkaa. Pakkanen tietää hyvää kesää. Talven töiden oltava voiton puolella. Kolmasosa ihmisten talvivarannoista käytetty. Seuraavasta suojasta yhdeksän tai kymmenen viikkoa avoveteen. Runsas lumi enteilee hyvää viljasatoa. Syödään siankynsirokkaa. Kehruukielto.

5.2. Runeberginpäivä (alk. 1854)
Laulutervehdyksiä, herrasväen juhlia, naisasian esilletuontia. Valmistetaan tai ostetaan hillosilmäisiä torttuja.

5.–12.2. Harja
Harjaviikon pakkassää tuo poutaisen kesän.

14.2. Ystävänpäivä (alk. 1987)
Pyhän Valentinuksen päivän mukaelma. Lapset, ystävykset, rakastuneet ja eläkeläiset lähettävät sydänkortteja ja muita tervehdyksiä.

15.2. Sigfrid
Räystäiltä tippuva vesi tietää hyvää vuotta. Kanalle avaimet käteen.

24.2. Matti
Tullaan toimeen luonnonvalolla. Maassa pälvipaikkoja. Tuisku enteilee lisää tuiskuja, karhu kääntää kylkeä. Työ- ja torkkumiskieltoja.

24.2. Karkauspäivä (nyk. 29.2.)
Neljällä jaollisina vuosina, paitsi niinä tasasatalukuina, joiden alkunumerot eivät ole neljällä jaollisia. Nurinkurisuuksien harjoitusta. Naiset kosivat, kieltäytyvän miehen annettava hamekangas.

28.2. Kalevalan päivä (alk. 1910)
Vanhan Kalevalan (1835) esipuheen allekirjoituspäivä. Seura- ja järjestötoimintaa, suomalaisen kulttuurin juhlintaa.

Laskiaissunnuntai (1.2.–7.3.)
Lumisadetta seuraava auringonpaiste merkitsee hyvää marjavuotta, jatkuva sade sateisuutta koko paastonajaksi.

Laskiaistiistai
Lumisade tuo hyvän sadon, mutta kova tuisku vie viljan lakoon. Työt tehtävä aikaisin, saunassa oltava ääneti. Perunoiden syönti tuo paiseita, muuten syötävä usein ja raskaita ruokia. Lattia lakaistava yhdeksän kertaa, kärpäset on mahdollista siirtää naapuriin. Pidetään naamiohuveja, ajetaan kilpaa, lasketaan mäkeä hiukset valtoimenaan.Trullit liikkuvat, onnea kuunnellaan.

Tuhkakeskiviikko
Paasto alkaa.

Maaliskuu

1.3. Eudokia
Joutokei, ensimmäinen kevätpäivä. Kukon saatava vettä räystäästä, kanalle avaimet käteen.

2.3. Theodotos
Fedotta. Jos tuulee kovasti, tulee nälkävuosi.

8.3. Filemon. Kansainvälinen naistenpäivä (alk. 1920-luv.)
Kun vilemo vinkuu, otto vettä oksentaa. Työväeniltamia, kulkueita, kannanottoja.

9.3. Neljänkymmenen marttyyrin päivä
Neljäkymmentä seuraavaa päivää samantyyppinen sää.

9.–10.3. Vastuupäivät
Tuulen suunta määrää mikä tuuli on kesällä yleisin.

17.3. Kerttu
Sade ennustaa huonoa vuotta juurikasveille.

19.3. Joosef
Auringonpaiste ennustaa aurinkoista kesää.

21.3. Pentti. Kevätpäiväntasaus (20. tai 21.3.)
Matopentti, käärmeet tulevat esiin. Luteet voi hävittää punaisessa pussissa tai ripsumalla huoneet alastomana. Päivä ja yö yhtä pitkät. Kurjen jalat tasan, lähtee liikkeelle. Vesominen tehtävä edeltävänä päivänä.

25.3. Marian ilmestymispäivä (nyk. sunnuntai 22.–28.3.)
Reet orrelle. Lumisuus tietää lumista vappua. Uunisavi kuivimmillaan. Sialle avaimet selkään. Unisuus plahvessenjana vaikuttaa koko vuoden.                    

Palmusunnuntain aatto
Haetaan, koristellaan ja siunataan virpovitsoja. Virpomisen aloittelua.          

Palmusunnuntai (15.3.–18.4.)
Yöllä uudet myllynkivet paikoilleen. Aurinko tuo hyvän ohra- ja papuvuoden. Pajunvarvuilla lyödään kahden puolen, samalla siunaten tai loitsien, perheenjäseniä, sukulaisia ja naapureita. Säilytettävä saadut oksat oven, ikkunan tai ikonin päällä vuoden ajan. Palkaksi heti tai viikkoa myöhemmin muna, makeisia, rahaa tai pääsiäisateria.   

Pääsiäisviikon tiistai
Tikkutiistain sytyketikut tuovat onnea.      

Pääsiäisviikon keskiviikko
Lehmille kellot kaulaan.

Kiirastorstai
Kiertoliike kielletty töissä. Puiset talousesineet piilossa. Käydään ehtoollisella. Epäonnea tuova kiira karkotetaan metsään kiertämällä talo ja pellot, välineinä kelkassa koliseva romu ja savuava terva-astia.

Pitkäperjantai
Tuuli tietää tuulista suvea. Ei sytytetä tulta, syödään vain suolaa, leipää ja mämmiä. Lapset piiskataan aamulla. Kyläily, kampaaminen ja laulaminen kielletty. Onnea tuova para mahdollista tehdä räteistä ja värttinätikuista. Kalanpyydysten valmistuspäivä.                    

Pääsiäislauantai
Keitetään talvella kehrätyt langat. Noidat liikkeellä päivännousuun saakka. Poltetaan kokkoja, juostaan savun läpi.                    

Pääsiäinen (22.3.–25.4.)
Paasto päättyy. Herätään varhain tai ei nukuta ollenkaan. Uusia vaatteita ylle, avojaloin ulos. Nouseva aurinko tanssii. Kirkas päivä enteilee hyvää vuodentuloa. Haltija polttaa aarteesta hometta. Pestävä silmät ennen variksen raakkumista, jotta ei päivetytä kesällä. Nouseminen vuoteesta työkalun päälle tuo työonnen. Janoiselle tytölle sulhanen tuo unessa juotavaa. Munien syöntiä, vierityskilpailuja ja yhteenlyöntikilpailuja eli liitsausta. Keinuja, hypinlautoja. Kellon- tai torvensoittoa.                

Pääsiäismaanantai
Sään kääntyminen pilviseksi tuo hyvän heinä- ja juurikasvuoden.                    

Pääsiäisen jälkeinen viikko
Siivous, kehräys ja riitely rajoitettua.                    

Vainajain muistopäivä
Tiistaina viikko jälkeen pääsiäisen haudoillakäynti.

Huhtikuu

1.4. Aprillipäivä
Koetetaan narraamalla juoksuttaa muita.

6.4. Vilho
Yöpakkasesta seuraa, että vielä neljäkymmentä pakkasyötä on jäljellä.

9.4. Mikael Agricolan päivä (alk. 1960)
Suomen kielen päivä (alk. 1978). Tiedonjulkistamispalkintoja, kirja-aiheisia tapahtumia.

12.–14.4.(tai 23.–25.4.) Suviyöt
Juliuksen, justinuksen ja tiburtiuksen (yrjön, albertiinan, markun) vastaisista yökylmistä seuraa seitsen- tai yhdeksänkertainen määrä kylmiä öitä.

14.4. Tiburtius
Suvipäivä. Torvensoittoa yöllä tai varhain aamulla. Ojat täynnä, tiet tulvivat

17.4. Elias (nyk. 9.4.)
Kurjet tulevat, västäräkki siiven päällä.

21.4. Amalia
Jos ansinsuvena on kylmää, kevät viivästyy.

22.4. Aliina
Lämmin yö tietää hyvää heinävuotta.

23.4. Yrjö, Jyrki
Yöpakkanen vie kolmannen halon pinosta ja kolmannen tähkän viljasta. Tuuli tekee karhusta kesäksi vihaisen. Äänekkäitä töitä ja epäjärjestystä vältettävä. Ukkosenjyrinästä odotetaan kylmää ja sateista kesää. Sonnin kivesten yöllinen koettelu silmät kiinni edesauttaa vesilinnun pesien löytämistä. Karja päästetään ulos.

25.4. Markus
Kaalimarkun kylmä enteilee huonoa kukka-, kaali- ja marjavuotta.

27.4. Kansallinen veteraanipäivä (alk. 1987)
Lapin sodan päättymispäivä. Suurjuhlia, jumalanpalveluksia, sodan kokeneiden muistamista

30.4. Marianna
Tulee hyvä marjavuosi, jollei marjaananyönä pakasta.

Toukokuu

1.5. Vappu
Käki kukkuu. Kynnöt alkavat. Paimentorvia soitetaan.

3.5. Ristinpäivä
Kellot eläinten kaulaan.

15.5. Sofia
Sohvina soudetaan.

18.5. Erkki
Kylmä tuo hyvän kesän. Herneenkylvö.

25.5. Urbanus
Turkki ja rukkaset riisutaan.

26.5. Vilhelmiina
Karjan viimeinen uloslaskupäivä.

31.5. Petronella
Lämmin yö ennustaa hallatonta kesää.

40. päivä pääsiäisestä
Helatorstai
Ruoho ei kasva, mitään ei tehdä. Helavalkeat palavat.

50. päivä pääsiäisestä
Helluntai

Lämpötila päinvastainen kuin kesällä. Uusi vihta. Tyttöjen pojastettava.

helluntain jälkeinen sunnuntai
Kolminaisuuden sunnuntai

Kirkonmenojen aikainen sade merkitsee sadetta kesäpyhinä. Ongenteko.

Kesäkuu

1.6. Nikodemus
Kylmä tietää katovuotta. Ohrankylvö.

6.6. Kustaa
Perunankylvö.

8.6. Salomon
Pellavankylvö.

12.6. Esko
Viimeiset kylvöt, nauris ja hamppu.

21.6. Kesäpäivänseisaus
Pitkän työn aloitus ei sovi.

24.6. Juhannus (v:sta 1955 tätä päivää edeltävä lauantai)
Juurikkaat kasvavat juhannuskasteesta. Onni siirrettävissä, puoliso nähtävissä, aarre löydettävissä. Kokot palavat. Mammanpiika makeimmillaan.

29.6. Pietari
Suuret paarmat häviävät. Juhlatulia, vapaan viettoa.

kesäkuun viimenen perjantai
Syöpäläisten torjuntapäivä.

Heinäkuu

2.7. Marian etsikkopäivä
Usean viikon sääjakson alku. Kirnuamiskielto.

12.7. Hermanni
Heinänteon alku.

19.–24.7. Naisten viikko
Vetinen viikko.

20.7. Margareeta
Käki muuttuu yöllä haukaksi.

20.7. Elias
Sama sää kuin koko syksyn. Iljanpäivän juhlat.

22.7. Magdaleena
Sade tai pouta jatkuu viikkoja.

23.7.–23.8. Mätäkuu
Haavat eivät parane, työstettävä puu ei halkeile.

24.7. Kristiina
Papumaan kukittava.

25.7. Jaakko
Vedet kylmenevät. Heinänteon päättäminen, rukiinleikkuu.

26.7. Martta
Jos sataa, sataa seitsemän viikkoa.

27.7. Seitsemän unikekoa
Viimeinen nukkuja on laiskin koko vuoden.

29.7. Olli
Niittokielto. Joutuu Uotin koukkuun, jos vanha vilja on loppunut.

31.7. Helena
Hallahäntä tai vesihelma.

Elokuu

6.8. Kristuksen kirkastamisen päivä
Satoon kajoaminen ennen tätä päivää kiellettyä.

10.8. Lauri
Pääskyset parveilevat. Rukiinkylvö.

15.8. Maria
Käen kukunnan kuuleminen tämän jälkeen vaarallista.

24.8. Bartolomeus (Perttu)
Tarvitaan keinovaloa. Muuttolinnut lähtevät. Säätila samantyyppinen mikonpäivään saakka.

29.8. Johannes Kastajan kaulanleikkauspäivä
Uusi kasvu pysähtyy.

Syyskuu

4.9. Mooses
Kylmä ja kova mies. Kylväjän koura kiinni.

21.9. Matteus
Syysmatti on perunan ja nauriin noston päivä, mukulamatti.

29.9. Mikko
Lehdet putoavat, ensimmäinen syyspäivä. Sato korjattuna, karja navetassa, naisväki sisätöissä. Nauriinsyönti tuo pukamia. Lammaskeittoa.

Lokakuu

7.10. Birgitta
Vesisade kestää viikon. Nuotanvalmistuksen alku.

28.10. Simo
Lehdettömät puut merkitsevät sulaa maata vappuna. Siantappo.

29.10. Anastasia
Kekrin aatto, lampaiden siunaus. Naisten viljankorjuujuhla.

Marraskuu        

1.11. Kekri. Köyri, kööri, keyri
Tarkoittaa haltijaa, pelättiä tai viimeiseksi jäänyttä. Sadonkorjuun, vuodenvaihteen ja vainajien juhla, pyhäinmiestenpäivä. Isäntien kutsuttava torpparit syömään. Alkaa puolentoista viikon jakoaika, aurinko- ja kuuvuoden erotus. Palvelijoiden vapaaviikko ja uuden talon etsintä.

2.11. Sielujenpäivä
Lämmitettävä pirtti mahdollisimman aikaisin.

10.11. Martti
Paistetaan makkaroita. Paastonnut tyttö voi nähdä unessa sulhasensa.

19.11. Liisa
Liukkaat kelit tietävät hyvää leipävuotta.

23.11. Klemetti
Lementin ilmat vallitsevat matinpäivään (24.2.) saakka.

25.11. Kaisa
Usein suojasää. Jouluna samanlainen sää.

26.11. Georgios
Syysjyrkinä kreikanuskoiset lämmittävät saunan ja valmistavat aterian vainajille.

30.11. Antti
Talven ja joulukauden alku. Ensimmäiset rekikelit.

Joulukuu

5.12. Selma
Vesi- ja räntäsateet tavallisia.

6.12. Nikolaus
Tämän päivän sää vallitsee koko kuukauden.

9.12. Anna
Yö pimeimmillään. Leivonnan ja oluen panon aika.

13.12. Lucia
Lutun yöstä lähtien kukko putoaa orrelta kolmesti vuorokaudessa koko loppuvuoden.

15.12. Heimo
Joulun (rastavan) paasto alkaa.

21.12. Tuomas
Talvipäivänseisaus, vuoden lyhin päivä. Joulu alkaa ja miesväki lopettaa työnteon. Auringon pilkahduskin merkitsee poutaista kesää, sumuinen ilma kesähalloja.

24.12. Aatami ja Eeva
Pakkanen tietää pakkasia toukokuussa.

25.12. Joulu
Päivä isännän puolelle eli pitenee jo kukonaskeleella. Tuuli ja sade ennustavat katovuotta, leuto joulu kylmää juhannusta ja pakkasjoulu lämmintä juhannusta. Jouluyön tähtitaivas on hyvän sieni- ja marjavuoden merkki. Tuleva puoliso näkyy keskiyöllä peilissä. Syötävä ja juotava tulevan vuoden onneksi ja jätettävä ruoka yöksi pöytään haltijoita ja vainajia varten. Nopealla paluulla joulukirkosta varmistetaan hyvä vuosi.

26.12. Tapani
Aamuvarhaisella naapurin sauna lämpiämään. Naista ei saa kohdata ensimmäiseksi. Opetetaan hevosia juoksemaan ja ajellaan kylillä hupailemassa.

27.12. Johannes Evankelista
Keskispyhä. Tanssitaan ja leikitään, joulumuorit kulkevat.

28.12. Viattomain lasten päivä
Vain pienet työt kuten kutominen sallittuja. Jos metsän puut ovat puhdistuneet lumesta, tulee hyvä vuosi.

29.12. Viides joulupäivä
Nuoret miehet kuljettavat talosta taloon riukua, johon on ripustettu äänekkäästi kolisevia esineitä ja juomankeruuastioita.

31.12. Sylvester
Kun ajaa partansa ja voitelee kenkänsä, näitä töitä ei tarvitse enää tehdä koko vuonna. Tietää rikastumista, kun kuuntelee naapurin oven takana ja kuulee puhuttavan rahasta.