Runolaulun päivä

Aika: 
25.4.2017 - 16:00
Paikka: 
SKS:n juhlasali, Hallituskatu 1, Helsinki
Lisätietoa: 
tiedotus@finlit.fi, p. 0201 131 231 / viestintä

Jos mä lähen laulamahan,
Laulan lammin lattialle, lampehen siniset sorsat!

Ohjelma

Kansanmusiikin aineryhmän laulajat tuovat kuultavaksi tarinoita Karjalasta, Inkeristä sekä Viron Setumaalta, jossa runolauluperinne (regilaul) on yhä voimissaan. Mukana soi myös kaukaisten kielisukulaistemme mordvalaisten moniääninen laulu, joka esitetään kalevalamitalla. Tarinat kietoutuvat yhteen ääni-improvisaation ja saamelaisen joiun voimalla.

Laulajat: Vilma Jääskeläinen, Hilda Länsman, Janne Ojajärvi, Laura Petäjä, Heikki Turppo, Mirva Soininen, Eva Väljaots ja Anatte Åkerlund; ohjaus Anna-Kaisa Liedes

Kalevala perustuu laulettuun eeppiseen runolauluun. Runolaulu on vanhinta suomalaista kulttuuria. Mytologisen runolaulun juuret ulottuvat jopa kahden tuhannen vuoden päähän. Runolaulun kulta-aika oli 1800-luvulla. Tuolloin sillä oli hyvin laaja yhteiskunnallinen merkitys sen tuottamien esteettisten nautintojen lisäksi. Runolaulu yhdessä muun suullisen perinteen kanssa oli aikansa arkisto, media, koululaitos ja kirjasto. Myös eettiset arvot saatiin suullisen perinteen kautta. Runolaulu on edelleen elävää perinnettä. Kolmen viime vuosikymmenen aikana se on noussut uuteen kukoistukseensa, kun Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmä ja muutamat konservatoriot ovat ottaneet sen opetuksen ja tutkimuksen ohjelmaansa.

Lämpimästi tervetuloa!

Helsingin tilaisuuden järjestävät Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmä ja SKS. Valtakunnallisen runolaulutapahtuman pääjärjestäjä on Juminkeko-säätiö.

Valtakunnallisen runolaulupäivän konsertit ovat osa Suomi 100 -tapahtumia. Konsertteja järjestetään 25.4. Kainuussa, Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla. 

Sisäänkäynti liikuntaesteisille on SKS:n Mariankadun puoleiselta ulko-ovelta (ks. Esteettömyys).