SKS palkitsi Eeva Kilven

Kuva: Laura Tikkanen, SKS
10.10.2017 - 12:00
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Aleksis Kiven rahaston palkinto 2017 on myönnetty kirjailija Eeva Kilvelle (s. 1928). Palkintosumma on 25 000 euroa.

Vuoden 2017 SKS:n Aleksis Kiven rahaston palkintoa myöntäessä palkintolautakunta halusi korostaa palkittavan monipuolista ja yhteiskunnallisesti merkittävää elämäntyötä. Eeva Kilpi on kirjailija, jonka luettuun, rakastettuun ja runsaasti käännettyyn tuotantoon kuuluu romaaneja, novelli- ja runokokoelmia, esseekokoelma ja kuunnelma. Jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle jääneessä Laatokan Karjalan Hiitolassa syntynyt Kilpi debytoi novellikokoelmalla Noidanlukko vuonna 1959.

Eeva Kilpi tarkasteli jo vuonna 1964 ilmestyneessä romaanissaan Elämä edestakaisin karjalaisuutta ja evakkoutta aikana, jolloin aihe oli poliittisesti arkaluontoinen. Omaelämäkerrallisessa trilogiassaan Talvisodan aika (1989), Välirauha, ikävöinnin aika (1990) ja Jatkosodan aika (1993) Kilpi kirjoittaa auki evakkouden kipeän ja vaietun historian. Trilogia toimi pioneerina myös karjalaisuuden ja karjalaisen kulttuurin esille tuomisessa suomalaisessa yhteiskunnassa. Teokset ovat mitä ajankohtaisimpia: ääni sodan jaloista pakoon lähteneille, kotinsa ja läheisensä menettäneille, oman kielen ja kulttuurin kadottaneille. Ne tarjoavat välineitä, joilla vaietuista tunteista ja kokemuksista voi puhua.

Lyriikassaan Eeva Kilpi on toteuttanut omintakeisesti eräänlaista kommunikaation poetiikkaa, jonka voi kiteyttää kirjailijan omiin säkeisiin: ”Minähän olen vain osa kaikkea. Minä kaiun.” Laulu rakkaudesta ja muita runoja (1972) nosti rohkealla tavalla esiin seksuaalisuuden ilon ja nautinnon. Filosofinen runotutkielma Kuolinsiivous (2012) puolestaan perkaa koskettavalla tavalla vanhenemista ja luopumista, mutta yhtä lailla elämisen riemua. Edelleen ajankohtaisessa runokokoelmassa Animalia (1987) Kilpi korottaa äänensä luonnon ja eläinten puolesta, kyseenalaistaa ihmisen oikeuden hallita luontoa sekä puolustaa eläinten oikeuksia tavalla, joka on avannut uusia polkuja tällä hetkelläkin käytävään kirjalliseen ja poliittiseen keskusteluun. Ihmisen ja luonnon välisen mutkikkaan valtasuhteen pohdiskelu näkyy Eeva Kilven tuotannossa yhtenä merkittävimpänä punaisena lankana.

Kilven essee Sitoutuneisuudesta ja sitoutumattomuudesta (1972) puolusti kirjailijan sananvapautta ja oikeutta puoluepoliittiseen sitoutumattomuuteen poliittisesti kuohuvana aikana. Eeva Kilpi on ollut rohkea tienavaaja ja suunnannäyttäjä erityisesti naiseuden ja äitiyden problematiikkaa sekä ihmisen luontosuhdetta tarkastelevissa teoksissaan. Hän on purkanut herkästi, mutta päättäväisesti kulttuuristen äitiyskäsitysten kahlitsevuutta sekä äitiyden ja taiteilijuuden yhteensovittamisen hankaluuksia. Yhteiskunnallinen ja filosofinen pohdinta solmiutuvat luontevasti intiimien, omaelämäkerrallisten ainesten kanssa yhteen, ja henkilökohtainen on aina taiteellisen omaperäisesti äärimmäisen poliittista Kilven tuotannossa.

Suomen vanhimman kirjallisuuspalkinnon raadilla on ilo ja kunnia myöntää palkinto Eeva Kilvelle kiitokseksi hänen työstään, joka on tuonut toivoa, lohtua ja iloa lukijoiden elämään vuosikymmenien ajan.

SKS:n Aleksis Kiven rahastosta on jaettu palkintoja suomenkielisen kaunokirjallisen työn ja palkinnon saajan kirjallisen työn kunnioittamiseksi vuodesta 1936. Rahaston palkintolautakuntaan ovat vuonna 2017 kuuluneet toiminnanjohtaja Jukka Asikainen (Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry.), professori Pirjo Lyytikäinen (Kordelinin säätiö), kirjailija Joni Pyysalo (Suomen Kirjailijaliitto) ja kulttuuritoimittaja Siskotuulikki Toijonen (Suomen arvostelijain liitto) sekä SKS:n edustajina dosentti Kukku Melkas, professori Risto Turunen ja viestintäjohtaja Sirkka-Liisa Mettomäki.

Lisätietoja:
viestintäjohtaja Sirkka-Liisa Mettomäki, p. 040 580 4964, sirkka-liisa.mettomaki@finlit.fi

Eeva Kilven tuotantoa

Novellikokoelmat:
Noidanlukko : sarja lapsuudesta. − WSOY, 1959.
Lapikkaita : kuusi juttua Lapista. − WSOY, 1966.
Rakkauden ja kuoleman pöytä : moraliteetteja. − WSOY, 1967.
Kesä ja keski-ikäinen nainen. − WSOY, 1970.
Hyvän yön tarinoita. − WSOY, 1971.
Se mitä ei koskaan sanota : novelleja. − WSOY, 1979.
Elämä edestakaisin − WSOY, 1979.
Kuolema ja nuori rakastaja : kolme kertomusta. − WSOY, 1986
Kootut novellit : vuosilta 1959−1986. − WSOY, 1987.

Romaanit:
Kukkivan maan rannat. − WSOY, 1960.
Nainen kuvastimessa. − WSOY, 1962.
Elämä edestakaisin. − WSOY, 1964.
Tamara. − WSOY, 1972
Häätanhu. − WSOY, 1973
Naisen päiväkirja. − WSOY, 1978
Elämän evakkona : romaani. − WSOY, 1983
Talvisodan aika. − WSOY, 1989
Välirauha, ikävöinnin aika. − WSOY, 1990
Jatkosodan aika. − WSOY, 1993.
Muistojen aika. − WSOY, 1998.
Rajattomuuden aika : kertomus lapsuudesta. − WSOY, 2001.
Unta vain. − WSOY, 2007

Runot ja aforismit:
Laulu rakkaudesta ja muita runoja. − WSOY, 1972.
Terveisin : runoja. − WSOY, 1976.
Runoja 1972−1976. − WSOY, 1978.
Ennen kuolemaa : runoja. − WSOY, 1982.
Runoja 1972−1982. − Eurographica, 1986.
Animalia : runoja. − WSOY, 1987.
Laulu rakkaudesta : valikoima neljästä runokokoelmasta. − WSOY, 1991.
Kiitos eilisestä. − WSOY, 1996.
Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972−2000. − WSOY, 2000.
Minun Jääskeni. – Jääski-seura, 1995.
Kuolinsiivous. − WSOY, 2012.

Esseekokoelma: Ihmisen ääni. − WSOY, 1976.

Kuunnelma: Uudet jumalat, 1965.

Eeva Kilven tuotantoa on käännetty ruotsiksi, tanskaksi, norjaksi, englanniksi, saksaksi, viroksi, hepreaksi, kroatiaksi, albaniaksi, sloveeniksi, puolaksi, ranskaksi, italiaksi, kreikaksi, unkariksi, japaniksi, vietnamiksi, liettuaksi, tšekiksi ja espanjaksi. (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/)

Eeva Kilven suomentamia teoksia:
Nukkuva kaunotar / Elisabeth Taylor. − WSOY, 1954.
Kuvernöörin vaimo / David Unwin. − WSOY, 1955.
Meren lahja / Anne Morrow Lindbergh. − WSOY, 1956.
Toukokuun tuulet / Nancy Hallinan. −  WSOY, 1956.
Kotirouvan hupsu päiväkirja / Sue Kaufman. − WSOY, 1968.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Aleksis Kiven rahaston palkinnot 1936−

2016              Pirkko Saisio
2013              Leena Krohn
2012              Kirsi Kunnas
2009              Antti Tuuri
2006              Lassi Nummi
2005              Sirkka Turkka
2002              Aila Meriluoto
1999              Martti Joenpolvi
1996              Erno Paasilinna
1993              Kerttu-Kaarina Suosalmi
1990              Hannu Salama
1987              Sirkka Selja
1984              Eino Säisä
1981              Eila Kivikkaho
1978              Antti Hyry
1976              Tuomas Anhava
1974              Pentti Saarikoski
1972              Veijo Meri
1970              Veikko Huovinen
1968              Elina Vaara
1967              Eeva Joenpelto
1966              Paavo Haavikko
1965              Eila Pennanen
1964              Arvo Turtiainen
1963              Matti Hälli
1962              Juha Mannerkorpi
1961              Eeva-Liisa Manner
1960              Väinö Linna
1959              Viljo Kajava
1958              Helvi Hämäläinen
1957              Lauri Pohjanpää
1956              Lauri Viita
1955              Aale Tynni
1954              P. Mustapää
1953              Lauri Viljanen
1952              Yrjö Jylhä
1951              Heikki Toppila
1950              Ilmari Kianto
1949              Viljo Kojo
1948              Einari Vuorela
1947              Mika Waltari
1946              Aaro Hellaakoski
1945              Toivo Pekkanen
1944              L. Onerva
1943              Martti Merenmaa
1942              Aino Kallas
1941              Larin-Kyösti
1940              Yrjö Jylhä
1940              Maila Talvio
1939              Ilmari Kianto
1939              V.A. Koskenniemi
1938              Maria Jotuni
1938              Kaarlo Sarkia
1937              F.E. Sillanpää
1936              Otto Manninen