Suomalaisen kehitysyhteistyön tekijät

The Kenya Power & Lighting Co kesällä 1990.  Kuva: Matti Tähtinen
The Kenya Power & Lighting Co kesällä 1990. Kuva: Matti Tähtinen
Muistitietokeruu 1.2.–31.8.2017

Oletko työskennellyt kehitysyhteistyötehtävissä ulkomailla? Kerro omat muistosi.

Kehitysyhteistyö on ollut tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa yli puolen vuosisadan ajan. Köyhimpien maiden kehitystä on pyritty edistämään sekä ulkoasiainministeriön että lukemattomien kansalaisjärjestöjen toimesta. 1960-luvun kansainvälinen poliittinen kuohunta johti kehitysmaihin suuntautuvan mielenkiinnon kasvuun myös Suomessa. Vaikka kehitysyhteistyön kritiikki on 2000-luvulla voimistunut, kehitysavun antaminen on vaikuttanut merkittävästi Suomen julkisuuskuvaan maailmalla.

Kehitysapu on tarkoittanut myös henkilökohtaisia valintoja ja uhrauksia. Kehitysyhteistyöhön on lähdetty erilaisin motiivein ja monenlaisiin tehtäviin. Osa tehtävistä on ollut lyhytaikaisia vierailuja, osa taas elämänmittaisiksi muodostuneita komennuksia. Hankkeiden suuruusluokka ja käytettävissä olevat resurssit ovat vaihdelleet. Samoin hankkeiden tulokset ovat olleet moninaisia. Varmaa kuitenkin on, että kehitysyhteistyöllä on muokattu maailmaa ja myös Suomea.

Kerro esimerkiksi seuraavista aiheista tai kirjoita kokemuksistasi vapaamuotoisesti. Muista mainita aika ja paikka.

  • Kerro tiestäsi kehitysyhteistyötehtäviin. Miksi hakeuduit kehitysyhteistyöhankkeisiin? Miten elämänkokemuksesi ja koulutustaustasi vaikuttivat valintoihisi?
  • Millaista perehdytystä sait ennen ulkomaille lähtöä? Oletko itse ollut kouluttajana muille lähtijöille?
  • Kuvaile, millaista käytännön työ kentällä oli. Millaisia haasteita kohtasit? Mikä oli työssä vaikeinta, mikä antoisinta?
  • Millainen oli suhteesi paikallisiin toimijoihin? Millaista oli elää vieraassa kulttuuriympäristössä?
  • Miten näkemyksesi Suomesta ja suomalaisuudesta muuttui työskenneltyäsi kehitysyhteistyötehtävissä ulkomailla? Entä suhtautumisesi eri maihin ja kulttuureihin? Miten kokemuksesi vaikuttivat itseesi ja identiteettiisi?
  • Miten käsityksesi ulkomaille annetun avun tarpeellisuudesta ja tehokkuudesta muokkautui kehitysyhteistyötehtävien kautta?

Keruun järjestävät Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja tutkimushanke Kehitysyhteistyön mieli ja mielettömyys – koetut merkitykset ja maailmankansalaisuuden muisti suomalaisessa kehitysavussa 1950–2020. Tutkimushanketta johtaa Markku Hokkanen Oulun yliopistosta.

Keruuaineisto arkistoidaan SKS:n arkistoon. Tuloksista tiedotamme syksyllä 2017. Arvomme kaikkien vastaajien kesken kirjapalkintoja.

Lisätietoja:
SKS:n arkisto, puh. 0201 131 240, keruu@finlit.fi

Vastausohjeet

Kirjoita omalla kielelläsi ja tyylilläsi. Tekstien pituutta ei ole rajoitettu. Kirjoita vastaukseesi suostumuksesi siihen, että lähettämäsi aineisto arkistoidaan nimellä tai nimimerkillä SKS:n arkistoon.

Otamme vastaan myös valokuvia. Lähettämällä kuvat verkkolomakkeella annat suostumuksesi kuvien arkistointiin SKS:n arkistoon sekä niiden tutkimiseen, julkaisemiseen ja esittämiseen arkiston voimassa olevia sääntöjä noudattaen. Muista kuvaluovutuksista pyydämme ottamaan yhteyttä osoitteeseen arkistokuvat@finlit.fi.

Tutustu SKS:n arkiston keruuohjeisiin.

Lähetä kirjoituksesi 31.8.2017 mennessä

  • alla olevalla lomakkeella tai
  • postitse osoitteeseen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, arkisto, PL 259, 00171 Helsinki, merkitse kuoreen tunnus ”Kehitysyhteistyö” tai
  • sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen keruu@finlit.fi, merkitse aihekenttään tunnus ”Kehitysyhteistyö".
Jos kirjoituksesi ylittää 5 000 merkkiä, liitä teksti tiedostona.