Työsuojelua Suomessa

Kuva: Milla Eräsaari, SKS
Kuva: Milla Eräsaari, SKS
Muistitietokeruu 1.9.2016–30.4.2017

Työelämä ja työsuojelutoiminta ovat muuttuneet 1960-luvulta suuresti. Oletko ollut mukana työsuojelutehtävissä? Kerro omat muistosi.

1970-luvun työsuojelureformi oli aikansa suuria uudistuksia. Viranomaisten lisäksi säädettiin työpaikkojen yhteistoiminnasta, työsuojeluvaltuutetuista, -päälliköistä ja -toimikunnista. Yhteistoiminnan muodot kirjattiin ensimmäistä kertaa lakiin. Työsuojelukoulutukseen panostettiin, ja toiminta käynnistyi ripeästi. Hapuilua ja ylilyöntejäkin esiintyi – niin kuin aina suurten uudistusten yhteydessä.

Samaan aikaan työelämässä tapahtui suuria muutoksia. Työsuojelukin sai uusia sisältöjä. Tapaturmien ja ammattitautien torjunnan rinnalla alettiin puhua henkisestä ja fyysisestä kuormittumisesta, ergonomiasta, työn organisoinnista ja johtamisesta. Työsuojelu käsitteenä laajeni nopeasti. Muutos sai pian muotonsa lainsäädännössä, johon Suomen EU-jäsenyys toi aikanaan oman lisänsä. Toimihenkilökenttä aktivoitui aiemmin ”duunaripainotteiseksi” miellettyyn työsuojeluun. Kaiken kaikkiaan työsuojelu on vakiintunut osaksi työpaikkojen toimintaa.

Kerro esimerkiksi seuraavista aiheista. Muista mainita aika ja paikka.

  • Kerro työsuojelun vaiheista työpaikallasi. Miten toiminta käynnistyi ja millaisia asioita se koski? Millaisia vaiheita työsuojelun kehittämisessä oli?
  • Miten työnantajasi on huolehtinut työsuojelun järjestämisestä? Mitkä ovat olleet pahimpia terveys- tai turvallisuusriskejä työpaikallasi? Miten ongelmia on tunnistettu ja miten niihin on puututtu?
  • Toimitko työpaikkasi työsuojeluvaltuutettuna, työsuojelupäällikkönä tai työsuojelutoimikunnassa? Miten ja millaisin odotuksin toiminta käynnistyi? Saatiinko aikaan tuloksia?
  • Olitko mukana työsuojelukoulutuksessa tai -kursseilla? Toimitko kouluttajana? Olitko mukana jossain muussa ominaisuudessa?
  • Onko sinulla kokemuksia työsuojelutarkastuksista? Oliko tarkastajan tulo työpaikalle odotettu vai pelätty tapahtuma? Millaisia asioita tuli esille ja miten niitä käsiteltiin? Sattuiko väärinkäsityksiä tai kommelluksia? Miten niistä selvittiin?
  • Millaisia asenteita työnantajapuolella oli työsuojelun toimenpiteitä tai määräyksiä kohtaan? Entä työntekijöillä?
  • Millä tavalla työsuojelu on vaikuttanut työhösi? Oliko kyse työpaikan omista toimenpiteistä työympäristön parantamiseksi vai viranomaisten määräyksistä? Kerro jokin työsuojeluun liittyvä tapaus omalta työpaikaltasi.
  • Miten työsuojelutoiminta on mielestäsi muuttunut?

Keruun järjestävät Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Työsuojeluvalvojat ry.

Tiedotamme keruun tuloksista kesäkuussa 2017. Arvomme kaikkien osallistuneiden kesken kirjapalkintoja.

Vastausohjeet

Kirjoita omalla kielelläsi ja tyylilläsi. Tekstien pituutta ei ole rajoitettu. Kirjoita vastaukseesi suostumuksesi siihen, että lähettämäsi aineisto arkistoidaan nimellä tai nimimerkillä SKS:n arkistoon.

Otamme vastaan myös työsuojeluaiheisia valokuvia. Lähettämällä kuvat verkkolomakkeella annat suostumuksesi kuvien arkistointiin SKS:n arkistoon sekä niiden tutkimiseen, julkaisemiseen ja esittämiseen arkiston voimassa olevia sääntöjä noudattaen. Muista kuvaluovutuksista pyydämme ottamaan yhteyttä osoitteeseen arkistokuvat@finlit.fi.

Tutustu SKS:n arkiston keruuohjeisiin.

Lähetä kirjoituksesi 30.4.2017 mennessä

  • alla olevalla lomakkeella tai
  • postitse osoitteeseen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, arkisto, PL 259, 00171 Helsinki, merkitse kuoreen tunnus ”Työsuojelu” tai
  • sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen keruu@finlit.fi, merkitse aihekenttään tunnus ”Työsuojelu".

Lisätietoja:
SKS:n arkisto, puh. 0201 131 240, keruu@finlit.fi

Jos kirjoituksesi ylittää 5 000 merkkiä, liitä teksti tiedostona.