Sananparret

Sananparsisto on jaettu alalajiensa mukaisiin erillisiin kortistoihin, joihin on kopioitu arkistoon ennen vuotta 1957 saapunut sananparsimateriaali, kaikkiaan noin puoli miljoonaa tekstiä. Tarkka selvitys eri kortistoihin sijoitetuista sananparsien alalajeista sekä niiden järjestelyperiaatteista on ohjemonisteessa Sananparsikortisto (1988).

Ks. myös seuraavat kortistot: kalevalamittaiset runot (SKVR-sivustolla); kalendaariperinne; kansanusko; kaskut; sadut; uskomustarinat; eläinperinne; luonnonäänten jäljittelyt.

Sananlaskut

Varsinaiset sananlaskut on aakkostettu mekaanisesti ensimmäisen nominin, tämän puuttuessa verbin tms. mukaan (punainen alleviivaus). Lisähakusanaksi on valittu jokin toinen, usealle muistiinpanolle yhteinen sana (sininen alleviivaus). Koska sananlasku vaihtelee suuresti asultaan, sen toisinnot sijoittuvat tässä aakkosellisessa systeemissä eri hakusanojen kohdalle. Kutakin tällaista toisintoryhmää edeltää tarvittaessa viitekortti, jonka avulla löytyvät muualla kortistossa sijaitsevat saman sananlaskun toisinnot.

Sinisellä alleviivatuista lisähakusanoista on tehty erillinen viitekortisto. Jokaisesta sinisellä alleviivatusta hakusanasta tehtyyn korttiin on merkitty kaikki ne ensimmäiset hakusanat (punaisella alleviivatut), joiden yhteydessä kyseinen toinen hakusana (sinisellä viivattuna) esiintyy. Tietystä hakusanasta tai aihepiiristä kiinnostunut arkiston käyttäjä löytää näin helposti lisää aineistoa.

Kortistossa on lähes 300 000 muistiinpanoa. Viitekortteja on yli 30 000. Varhemmissa järjestelyvaiheissa mukaan on tullut jonkin verran muitakin kuin varsinaisia sananlaskuja, lähinnä tilannesutkauksia. Muutamia kokonaisuutena epäaidoilta vaikuttavia kokoelmia on erotettu kortistosta. Kortiston järjestelyperiaatteista on seloste ensimmäisessä laatikossa, ohjemonisteessa sekä teoksessa Sananlaskut (s. XII - XIII), jossa on samaa järjestystä noudattaen julkaistu lähes 16 000 kortiston sananlaskumuistiinpanoa.

Lisäksi kansanrunousarkistoon on sijoitettu akateemikko Matti Kuusen sananparsitutkimuksissaan käyttämä kirjallisuusviitekortisto, jonka otsikkosananlaskut on järjestetty Kuusen kehittelemän kansainvälisen tyyppiluokituksen (The M6 international type system of proverbs) mukaisesti. Kortisto viittaa teoksiin, jotka löytyvät Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran etnologisen kirjaston erityisosastosta.

The M6 international type system of proverbs

Vertaukset

Vertaukset (vertaussutkaukset) on sijoitettu omaksi kortistokseen, jossa on noin 50 000 muistiinpanoa aakkosjärjestyksessä. Vertauksen tunnusmerkki on "kuin" eri murreasuissaan. Esimerkiksi "Se meni kun voi lämpöösen leivän päältä" on vertaussutkaus, joka löytyy hakusanan "Mennä" kohdalta. Kuvia, joihin menemisen laatua verrataan (lämmin voi valumassa leivän päältä) ei ole erikseen järjestetty viitekortistoksi, mutta apuneuvona voi käyttää Suomen kansan vertauksia -ainesjulkaisun hakemistoa.

Wellerismit

Wellerismit eli sanomukset on järjestetty alaryhmiin wellerismeissä mainittujen sanojien mukaan, esimerkiksi "piru" ("Yhtä puuttuu", sanoi piru kun hyttysii luki). Ammattiväen edustajat on ryhmitelty ammateittain, joten "kokin" kohdalta löytyy wellerismi "Olis tämmöst aina, sano kokki kräämiä". Systeemi on kirjan Suomalaiset sanomukset mukainen. Kortisto sisältää noin 50 000 muistiinpanoa.

Puheenparret eli fraasit

Puheenparret eli fraasit ovat puheen mehevöittäjiä ja höysteitä, joita kortistossa on noin 8 000 muistiinpanoa. Aakkostuksen määrää ensimmäinen fraasiin kuuluva nomini tai sen puuttuessa muu painokas sana. Esimerkiksi "mennä viärän kautta suoraan" löytyy hakusanan "väärä" kohdalta tai "Tulippas oikeen reivin aikaan" on aakkostettu "kreivin" mukaan. Mukana on paljon yhdyssanaluomuksia. Varsinainen murreilmaisujen aarreaitta on kuitenkin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen arkistossa. Puheenparsikortiston järjestelyperiaatteista on seloste ohjemonisteessa ja ensimmäisessä laatikossa.

Sutkaukset

Kortisto sisältää kaikkiaan noin 60 000 muistiinpanoa sutkauksia, tilannerepliikkejä, nimittelyjä ym., siis kaiken sen sananparsiston, jota ei ole voitu sijoittaa edellä mainittuihin kortistoihin. Sutkauksille on ominaista sananlaskujen yleistävyyden sijasta minä- tai me-muotoisuus: "Et sinä usko, ku meijä kanat kaikki munnii, mutta ku se vanaha kukko pittää vuan sitä sarjalommoo". Kortisto jakautuu alalajeihin sutkauskiellot ja -kehotukset, sutkausvastaukset, alunhöysteet, malapropismit ja muut sutkaukset. Näiden tarkemmat luonnehdinnat ja muistiinpanojen järjestelyn periaatteet ilmenevät sananparsikortiston ohjemonisteesta.

Paikkakunta- eli naapurihuumorikortisto

Kortisto käsittää noin 4 000 paikkakuntakölliä ja -sutkausta, jotka on poimittu vuonna 1957 järjestetyssä Naapurihuumorin kilpakeräyksessä (NH) saadusta yli 20 000 muistiinpanoa käsittävästä aineistosta. Kortisto on aakkosjärjestyksessä kunnittain, esimerkiksi välikortin "Kannus" takaa löytyy kauhavalainen muistiinpano "Välit harveni, sanoo Kannuksen poika, kun sussu eron teki". Mukana on myös talon- ja sukunimisutkauksia, jotka on järjestetty keräyspaikan mukaan. Naapurihuumoriksi on luokiteltu myös köllit, joissa luonnehditaan eri heimojen edustajia ja ilmaistaan asenteita ulkomaalaisia kohtaan. Nämä on järjestetty heimoittain ja maittain.

Luettelot ja kokoelmajulkaisut:

Sananlaskut. Toim. Kari Laukkanen ja Pekka Hakamies. Helsinki: SKS, 1978.

Lauhakangas, Outi. The Matti Kuusi international type system of proverbs. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia, 2001. (FFC 275.)

Järviö-Nieminen, Iris. Suomalaiset sanomukset. Helsinki: SKS, 1959.

Suomen kansan vertauksia. Toim. Matti Kuusi. Helsinki: SKS, 1960. 2. painos 1979

Lauhakangas, Outi. Sananparsikortisto. [Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto, 1988.] Moniste.