Erityiskyselyt

Kuva Inkeristä, kirkkoveneestä tms. KKA:n kyselyn kuva
Erityiskyselyitä on yhteensä yhdeksän. Ajallisesti yleiskyselyn jälkeen toteutetut erityiskyselyt tehtiin usein kohdistetusti erillisiä tutkimuksia varten. Kyselyt ovat hyvin erikokoisia ja eritasoisia: toiset ovat laajoja ja kattavat hyvin eri alueet Suomesta, toiset suppeampia sekä alueellisesti että haastateltavien määrän suhteen. Erityiskyselyistä laajin on Herätysliike-kysely, jonka on kooltaan verrattavissa yleiskyselyyn. Osa erityiskyselyistä on selvästi suppeampia. Esimerkiksi Körttipuku-kyselyssä on aineistoa vain Nurmon pitäjästä.

2.a.  Rippikirjoituksen suorittaminen

2.b.  Rippikirjoitus

  • 1967
  • kysely a tehty postikyselynä kirkkoherroille, sisältää kahdeksan kirjeellistä kysymystä
  • kysely b myös postikyselynä, mukana muitakin kuin kirkkoherroja, sisältää kuusi kirjeellistä kysymystä
  • keruun tausta: Halu tallentaa muistitietoja kirkollisen elämän eri alueilta. Tämän kyselyn tarkoitus on ollut kerätä muistitietoja rippikirjoituksesta, ja tämä kysely tehtiin laudaturseminaarin (lkv 1966-1967, 1968) ohessa. Vastaajat osallistuivat samalla myös keruukilpailuun. Kirkkohistorian laitos organisoi ja lähetti kirkkoherroille kirjeet kyselystä.
  • 0,57 hm

3.a.  Papiston ja alustalaisten suhde

3.b.  Kummilaitoksesta

  • 1968
  • tehty postikyselynä
  • keruun tausta: Kysely tehtiin kirkkohistorian laitoksen laudaturseminaarin yhteydessä lukuvuonna 1968.
  • 0,23 hm

4  Herätysliikkeiden toiminnasta

  • 1968-1974
  • tehty haastatteluna
  • keruun tausta: Kysely laadittiin herätysliikkeiden tutkimusprojektin tarpeita silmällä pitäen. Tavoitteena oli herätysliikkeiden paikallisen toiminnan kartoittaminen pitäjä- ja kylätasolla sekä kohtaamistilanteiden selvittäminen. Haluttiin selvittää myös herätysliikkeiden alueellista levinneisyyttä. Herätysliikkeiden tutkimuksesta ja suomalaisten maalaisseurakuntien elämästä pidettiin kuusi laudaturseminaaria vuosina 1968 - 1972. Lukuvuodesta 1971 - 72 kyselyä toteutettiin pienemmässä mittakaavassa.
  • 1,85 hm

5  Rukouspäivän vietto

  • 1969
  • tehty postikyselynä, käsittää kahdeksan kysymystä
  • keruun tausta: Selvittääkseen rukouspäivän viettotapoja seurakunnissa Kirkkohistorian laitos teki kyselyn, jonka tuloksia oli tarkoitus käyttää tutkimustarkoituksiin. Kysely suoritettiin lehdistössä julkaistuna kilpailukyselynä.
  • 0,36 hm

6  Körttipukukysely (Nurmo)

  • 1971
  • tehty haastatteluna, Matti Mäntykoski
  • keruun tausta: Kysely toteutettiin osana herätysliikekyselyä (kysely 4), ja sen pohjalta on tehty oma pro gradu-työ. Kysely pitää sisällään 20 kysymystä, jotka liittyvät körttipuvun käyttöön.
  • 0,04 hm

7  Kirkkovenelaitosta koskeva kysely

  • 1976
  • tehty haastatteluna
  • keruun tausta: Kyselyn tarkoitus oli selvittää varsinkin kirkkohistorian näkökulmasta, miten kirkkovenekulttuurin ilmenemistä, muuttumista, syitä ja vaikutuksia. Kyselystä saatua aineistoa käytettiin tekeillä olevaan pro gradu-työhön (julkaistu tutkimus).
  • 0,04 hm

7.b.  Hannulan herätys

  • 1976-1778
  • tehnyt haastatteluina Timo Junkkaala (lisähuom. suurin osa haastatteluista nauhoitettu, lisäksi on joitakin haastatteluita, jotka ovat haastattelutilanteessa kirjoitettu ylös)
  • Turun ympäristö
  • keruun tausta: Timo Junkkaalan tutkimus Hannulan herätyksestä, yhteistyössä Helsingin yliopiston kirkkohistoriallisen laitoksen kanssa. Osa vastaajista on vastannut myös yleiskyselyyn. Haastattelut antavat lisätietoa, tuovat syvyyttä ja selvennystä herätysliikkeitä koskevaan materiaaliin.
  • 0,04 hm

8  Paikalliset kirkolliset juhlat

  • 1980
  • tehty postikyselynä
  • keruun tausta: Kirkkohistorian laitos ja kirkon tutkimuskeskus halusivat yhdessä tehdä lisäkyselyn paikallisista kirkollisista juhlista ja juhlapäivistä. Vaikka yleiskyselyn mukana oli saatu jo paljon tietoa juhlista, juhlaperinne osoittautui kuitenkin niin rikkaaksi ja monipuoliseksi, että he katsoivat lisäkyselyn olevan tarpeen. Tutkimuksellisena tavoitteena oli juhlien kokonaismäärän ja niihin liittyvien perinteiden ja tapojen kartoittaminen. Myös herätysliikkeiden ja muiden järjestöjen asemaa haluttiin selventää.
  • 0,24 hm

9  Inkerin kirkollinen kansanperinne

  • 1993
  • tehty haastatteluina, käsittää 129 kysymystä
  • keruun tausta: kyselyn aihepiirejä olivat mm: Inkerin kirkko ja yhteiskunta ennen vallankumousta (1900-1017), herätysliikkeet ja muut uskonnolliset liikkeet, sotakommunismin aika (1917-1921), seurakunnan elämä NEP:n aikana (1921-1927), Inkerin kirkko Stalinin vainojen aikana (1928-1942), hengellinen elämä Inkerin ulkopuolella, hengellinen elämä sodan jälkeisinä vuosina (1945-1950) sekä inkeriläisten hengellinen toiminta Neuvosto-Karjalassa ja Inkerinmaalla vuodesta 1950 alkaen.
  • 0,02 hm