Perinteen ja nykykulttuurin arkistoaineistot

Piispa Henrikin surmavirsi 1600-luvulta. SKS KRA.
Piispa Henrikin surmavirsi. SKS KRA.
Kokoelmat sisältävät suullista perinnettä, kansanmusiikkia, kansatieteellisiä kuvauksia, elämäkertoja ja muistitietoa tekstinä, kuvina ja ääninä. Aineistoa kartuttavat yksittäiset kerääjät sekä keruukilpailujen vastaajat.

Vanhin käsikirjoitus on piispa Henrikin surmavirsi, jonka on väitetty olevan 1600-luvulta, mutta se on todennäköisesti nuorempi. Säännöllisemmin kokoelmat alkoivat karttua Lönnrotin ja hänen aikalaistensa keruutyön myötä 1830-luvulta lähtien. Kalevalan Riemuvuoden Kilpakeruu 1935 vakiinnutti kirjoittamalla kertovien perinteentaitajien aseman kokoelmien kartuttajina. Äänitekokoelmat koostuvat perinne- ja muistitietonauhoitteista. Maantieteellisesti aineistot ovat pääasiassa suomalaiselta ja karjalaiselta kulttuurialueelta.

Kokoelmat ovat pääosin yksittäisten kerääjien luovuttamia. Merkittävä osa aineistosta karttuu kilpakeruiden ja tutkimuskyselyiden kautta. Arkistolla on  vastaajaverkosto, johon kuuluu noin 500 eri ikäistä, eri sosiaaliryhmiin kuuluvaa naista ja miestä eri puolelta Suomea. Kaikkiaan aineiston luovuttajia on arkiston toiminta-ajalta useita kymmeniä tuhansia.

Perinne- ja muistitietoaineistoja on vuosikymmenten aikana luetteloitu useilla tavoilla. Pääkortiston ja arkistotietojärjestelmän avulla tavoittaa viitetiedot suurimmasta osasta kokoelmia. Lisäksi joidenkin aineistojen tarkempaa hakua helpottamaan on olemassa manuaalisia luetteloita, hakemistoja tai tietokantasovelluksia. Tiedonlähteet verkossa johdattavat digitoituihin kokotekstiaineistoihin ja hakemistoihin.