SKS ja itsenäisyyden juhlavuosi 2017

Itsenäisyyden juhlavuosi 2017 muodostuu SKS:ssa pitkän katseen ympärille: teemme tulevaisuutta hyödyntäen menneisyyttä. Tavoittelemme yhteistyötä, koska siten muodostuu kokonainen kuva moninaisten kulttuurien Suomesta vuonna 2017.

Vapaa pääsy tietoon

Tieteellisestä julkaisutoiminnasta on viime vuosina keskusteltu Suomessa ja myös kansainvälisesti paljon. Open access -julkaiseminen on ollut keskustelun ytimessä. ”Tieto vapaasti verkossa” on kaunis tavoite, mutta monimuotoinen kysymys. Tieteellisten kustantajien, yliopistojen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tulee pohtia, miten edellytykset tieteelliseen kustantamiseen ja open access -julkaisemiseen järjestetään. Kyse ei ole vain rahoituksesta, vaan myös tieteellisten seurojen ja kustantajien organisoitumisesta nykyistä paremmin, mm. julkaisujen laadun, jakelun ja markkinoinnin parantamiseksi.

Suomen toiseksi vanhimpana tieteellisenä seurana ja suurimpana humanistisen tieteen kustantajana SKS aloitti syksyllä 2014 selvityksen open access -julkaisemisesta. Selvityksessä käydään läpi sähköisten julkaisujen tuotantoon, kustannusrakenteeseen, säilyvyyteen ja levitykseen liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on taata vapaa pääsy tietoon turvallisesti sekä käyttäjien, tiedon tuottajien että jakelijoiden tarpeet huomioiden.

SKS:n Avoin tiede- ja kulttuuriperintö 2017 -hankkeen raportti open access -julkaisemisesta.

Nykyistä vapaampi pääsy tietoon ja tiedon tuottaminen yhdessä kansalaisten kanssa, toteutuu myös internet-vastausalustassa, jota SKS kehittää perinteen ja muistitiedon keruita varten. Tämä mahdollistaa keruiden kohdentamisen erilaisille kansalaisryhmille ja tukee erityisesti vuorovaikutuksellista verkon käyttöä. Myös SKS:n arkistojen aarteita tullaan itsenäisyyden juhlavuonna avaamaan vapaaseen käyttöön.

Kuva tästä päivästä talletetaan nyt

Suomi ei ole enää yhden kulttuurin maa, jos on koskaan ollutkaan. Kulttuurimme koko kuva muodostuu erilaisista enemmistö-, vähemmistö-, ala-, nuoriso- jne. kulttuureista. Millainen on suomalaisten kulttuuri vuonna 2017? Millaisena meidät näkevät ihmiset sadan vuoden päästä?

Suomi sata nolla on SKS:n arkiston keruuhanke, joka toteutetaan vuosina 2016–2017. Keruussa tavoitellaan laajasti eri-ikäisiä, erilaisista kielellisistä, kulttuurisista ja sosiaalisista taustoista tulevia ihmisiä, joilla on jokin kytkös Suomeen tai suomalaisuuteen. Keruuseen voi osallistua verkossa Muistikko-alustalla, joka julkaistaan loppuvuonna 2016 suomen lisäksi arabiaksi, englanniksi, ruotsiksi, saameksi ja venäjäksi. Muistikkoon voi tallentaa tekstiä, kuvia ja linkkejä liikkuvaan kuvaan, ja siinä pääsee myös heti näkemään oman tarinansa osana kokonaisuutta. Vastaajien tavoittamisessa hyödynnetään kulttuuri- ja kansalaisjärjestöjen verkostoja. Näin saadaan aikaan aikalaiskartoitus elämästä Suomessa 2010-luvulla ja suurempaa ymmärrystä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstämme. – Suomi sata nolla kuuluu Valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -hankkeisiin.

Minusta jää jälki -hankkeen tarkoituksena on lisätä koululaisten ymmärrystä kulttuuriperinnöstä ja tietoisuutta arkiston merkityksestä. Hankkeen lähtökohtana on ajatus siitä, että kulttuuriperintö on yhteistä, kaikilla on siihen omistusoikeus ja se muodostuu kansalaistoiminnan tuloksena. Yhteistyössä koulujen kanssa luodaan toimivia, uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisia työpajakonsepteja. Työpajoissa keskitytään uuden oivaltamiseen, tiedon käsittelyyn sekä tekstitaitoihin SKS:n kirjallisuus- ja kansanperinneaiheista arkistomateriaalia hyödyntäen. Tarkoituksena on myös tuottaa verkkoon uusia oppimisaineistoja, jotka yhdistävät sisältöjä erityisesti historian, äidinkielen ja katsomusaineiden oppiaineista.– Minusta jää jälki kuuluu Valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -hankkeisiin.

Historia auttaa ymmärtämään

Menneisyyteen perehtyjä löytää usein yllättäviäkin samankaltaisuuksia historian ja nykyisyyden tapahtumien välillä. Historiasta voisi ehkä oppiakin jotain. SKS on vanhin Suomessa edelleen toimiva kustantaja. Julkaisemme kirjoja sekä painettuna että verkossa.

Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria ilmestyy syksyllä 2016

Itsenäisen Suomen kulttuurihistoriassa historiaamme lähestytään kansalaisten kokemusten kautta. Suomalaisten suosimien ja inhoamien asioiden ja ilmiöiden kautta muodostuu uudenlainen ja valaiseva kuva itsenäisyyden ajasta. Aiheet liikkuvat alkoholista pitkänmatkan juoksuun, maastamuutosta kesämökkeilyyn ja Satumaasta Ryysyrantaan.

Sisällys
Itsenäisyyden muisto

I Tunteva yhteisö (toim. Hannu Salmi)

  1. Nuoren valtion avohaavat (Hanne Koivisto)
  2. Korpikuusen kyyneleet ja itsenäisyyden alkutaival (Hannu Salmi)
  3. Elämää maalla ja kaupungissa (Hanne Koivisto)
  4. Moderni rakkaus ja kuolema (Maarit Leskelä-Kärki ja Anu Salmela)
  5. Intohimoja isänmaasta (Hanne Koivisto)
  6. Urheilukansan synty (Lauri Keskinen)
  7. Radio, gramofonikuume ja Hollolan Hollywood (Paavo Oinonen)
  8. Kotiseudusta isänmaahan (Silja Laine)

II Menetetty maa, uusi elämä (toim. Marja Tuominen)

  1. Kuoleman ja elämän rintamat (Veli-Pekka Lehtola)
  2. Sota joka ei koskaan päättynyt (Marja Tuominen)
  3. Kaunis koti (Maija Mäkikalli)
  4. Taakse jäänyt kotimaa (Keijo Virtanen)
  5. Ystävyysseurat kaksinapaisessa maailmassa (Hanne Koivisto)
  6. Kesäksi maalle (Marjo Kaartinen)

III Vallaton kansa (toim. Marjo Kaartinen)

  1. Satumaa ja ryysyranta (Paavo Oinonen)
  2. Susirajalla ja metsäkiistoissa (Heta Lähdesmäki)
  3. Kamppailu mediakulttuurista (Petri Laukka ja Maiju Kannisto)
  4. Kekkonen ja rock’n’roll (Kari Kallioniemi, Kimi Kärki & Rami Mähkä)
  5. Puhuuko Suomi suomea? (Juhana Saarelainen)
  6. Laman jakama kansakunta (Anu-Hanna Anttila)
  7. Tulevaisuuden Suomi (Hannu Salmi)

 

Itsenäisen Suomen kulttuurivaikuttajia -verkkojulkaisu ilmestyy 2017

Itsenäisyyden 80. juhlavuonna aukaistiin suomalaisia vaikuttajia tuhannen vuoden ajalta esittelevä Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Kahdessa vuosikymmenessä siitä on tullut henkilöhistorian laajasti käytetty perusteos, jonka tietoja päivitetään ja täydennetään. 2017 julkaistaan kokoelma nykykulttuurin eri alojen vaikuttajien elämäkertoja. Täydennystyö alkaa 1940- ja 1950-luvulla syntyneistä kirjailijoista, kääntäjistä ja sarjakuvantekijöistä.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä!

SKS:n viestintäjohtaja Sirkka-Liisa Mettomäki, sirkka-liisa.mettomaki@finlit.fi, 040 580 4964.