Kieleen ja sanastoon liittyviä tehtäviä

Näyttämökuva Nummisuutarit, Pitkärannan työväenyhdistyksen näyttelijät, Impilahti 1928. Kuva: SKS, kansanrunousarkisto
Näyttämökuva Nummisuutarit, Pitkärannan työväenyhdistyksen näyttelijät, Impilahti 1928. Kuva: SKS, kansanrunousarkisto
Seuraavat kysymykset liittyvät Nummisuutareiden kieleen ja sanastoon. Kysymyksissä analysoidaan kieltä ja sen muutosta, joten niitä voi käsitellä sekä yläkoulussa että lukiossa. Aiheita voi tarvittaessa syventää keskustelemalla.

Tehtävien tavoitteena on syventää oppilaan kielitajua ja auttaa ymmärtämään kielen rikkautta sekä kartuttaa sanavarastoa.

Nimitykset

  1. Millaisia sanoja Nummisuutareissa käytetään naisista ja miehistä? Kerää ensin vihkoosi mahdollisimman monta sanaa, ja kootkaa tämän jälkeen luokan kesken havaintojanne taululle.
  2. Mitä löytämistänne sanoista käytetään edelleen ja mitä ei? Lisätkää taululle nykypuhekielessä käytettyjä sanoja naisista ja miehistä.
  3. Millaisia sivumerkityksiä ja sävyjä keräämillänne sanoilla on?

Synonyymit ja vertaukset
Alkoholille ja sen juomiselle on aina ollut suomalaisessa kulttuurissa paljon synonyymeja. Tässä muutamia esimerkkejä Nummisuutareista:

olvi = olut
häkää yliskammarissa = olla humalassa
koukistaa käsivartta = juoda viinaa
pohmeloissa = krapulassa
tellukassa = humalassa

  1. Tarkastele yllä olevia ilmauksia. Mitä vastaavia ilmauksia nykykielessä on, kuinka monta keksit? Pohdi myös, mistä synonyymien runsaus johtuu.
  2. Tarkastele keräämiäsi ja yllä olevia sanoja. Onko niissä myönteinen vai kielteinen sävy? Voit esimerkiksi merkitä sanojen perään plussia ja miinuksia sen mukaan, kuinka myönteisiä tai kielteisiä ne ovat.
  3. Missä valossa Nummisuutarit esittää alkoholin: millaiset hahmot käyttävät alkoholia ja mitä seurauksia alkoholin nauttimisesta on?

Nimittely ja haukkumasanat
Nummisuutareista löytyy paljon nimittelyä.

  1. Millaisia sanoja nimittelyyn käytetään?
  2. Kuka nimittelee ketä kirjassa? Minkä takia esimerkiksi Esko nimittelee Mikkoa kasvokkain mutta ei Marttaa? Mitä tämä kertoo henkilöiden välisistä suhteista?
  3. Millaisia sanoja nykyään käytetään nimittelyyn? Miten ne eroavat Nummisuutareiden aikaisista nimittelysanoista?

Sananlaskut
Sananlaskut heijastavat aikansa kulttuuria. Alla on muutama esimerkki Nummisuutareista.

Kun kova tulee niin koiraskin poikii.
Suo siellä, vetelä täällä, eikä kuivaa kussaan.

Olla viisas maalla vahingon kohdatessa merellä.
Aika neuvoja antaa.
Kannettu vesi ei kaivossa pysy.

  1. Pohtikaa luokassa, mitä nämä sananlaskut merkitsevät.
  2. Miettikää, mitä nämä sananlaskut kertovat ajan elämästä.
  3. Käytetäänkö jotain näistä sananlaskuista edelleen? Käytetäänkö sanalaskuja ylipäätään enää, ja jos käytetään niin minkälaisissa yhteyksissä ja miksi?

Vertaukset
Nummisuutareiden hahmot käyttävät paljon vertauksia, ja niillä luodaan keskusteluun hauskuutta. Alla on muutamia poimintoja Nummisuutareista.

Elää kuin porsaat pahnoissa
Elää kuin vuohet huhdassa

Pyöriä silmissä kuin apinja markkinoilla
Kangistuu miehet kintut kuin ajetun jäniksen
Olla siivo kuin lammas

  1. Tarkastele vertauksia ja mieti parisi kanssa, mitä niillä tarkoitetaan.
  2. Keksi itse lisää vertauksia täydentämällä seuraavia aloituksia tai kehittelemällä kokonaan omia:

Tanssia kuin…
Laulaa kuin…

Juosta kuin…
Sotkea kuin…

Muuttuva kieli
Nummisuutareissa ja muissa vanhoissa teoksissa on paljon sanoja, joita ei nykyään enää käytetä tai joiden merkitykset ovat muuttuneet. Alla on joitakin esimerkkejä:

jälkeensäätös = testamentti
mynti = täysi-ikäinen
peräkaneetti = kertosäe
kimnasti = lukiolainen
kuraasi = rohkeus
himphamppu = sekasotku
pöhnä = juhlaruoka
riksi = Ruotsin vallan aikainen rahayksikkö
virsta = vanha mittayksikkö
kruunu = viranomainen
haarapussi = laukun tapainen tavaran kantoväline
puumerkki = kirjoitustaidottoman allekirjoitus

  1. Kerää parisi kanssa Nummisuutareista viisi muuta sanaa, joiden merkitystä ette tiedä. Etsikää niihin selitys kriittisen edition alaviitteistä, sanakirjoista tai internetistä.
  2. Kerätkää luokassa löytämiänne sanoja taululle ja käykää läpi niiden merkitykset.
  3. Pohtikaa yhdessä, miksi näitä sanoja ei enää käytetä. Voisitko kuvitella ottavasi jonkin sanoista uudelleen käyttöön?
  4. Olet aikamatkalla Nummisuutareiden maailmassa. Kirjoita sieltä postikortti nykyaikaan vieressäsi olevalle henkilölle. Käytä mahdollisimman montaa taululla olevista sanoista.

Erilaiset puhekielet
Nummisuutarit sijoittuu Hämeeseen ja siinä puhutaan hämäläismurteita.

TOPIAS. Jos pistouvaisimme heille hevoisen.
MARTTA. Vasta häistä takaisin tultuansa nuorenmuorin kanssa, ottakoot kyytihevoisen, mutta tästä sinnen jalkataneissa marssia saavat.
TOPIAS. Mutta näetkös, Martta, hän on mestarin poika ja itse kohta samaan arvoon astuva, ja sentähden ehkä näyttäis tämä jalka-marssinsa vähän sopimattomaksi ja kenties pistäis turmellun ihmisen sydämmelle hieman häpeäksi.

  1. Mistä Topias ja Martta keskustelevat seuraavassa katkelmassa? Miksi keskustelua on vaikea ymmärtää?
  2. Muuta seuraavat puheenvuorot oman kaveriporukkasi kielelle.

MARTTA. (Sivu-ovelta). Tahdotko pitää kitas kiinni, sinä sammakko, taikka tulenko taas ja tanssitan patukkaani seljässäs? Katso vaan itses hyvän sään aikana. Vai sinä tässä keekoilemaan rupeet, könsikkä. (Katoo).
KARRI. Minua ei miellytä tämä temmellys, mutta jos en taida haluanne pidättää, niin painikaat ja syyttäkäät itsiänne, vaikka selät taittuisi ja sääret murtuisi. Kuitenkaan ei saa tämä tiimelys, niinkuin usein tapahtuu, loppua tappeluksella ja verellä. Sentähden tahdon teille ilmoittaa: joka painin riidaksi kääntää, hänen heitämme ulos tunkiolle.