Tehtäviä lukiolaisille

Nummisuutarit. Kuva: SKS, kirjallisuusarkisto
Nummisuutarit. Kuva: SKS, kirjallisuusarkisto
Seuraavat tehtävät on tarkoitettu lukiolaisille. Niissä harjoitellaan tekstitaidon vastauksessa tarvittavia kielen erittely- ja analysointitaitoja, mutta toisaalta myös esseekokeen edellyttämiä tulkintataitoja ja syvällisempää pohdintaa. Lopussa on myös teemoittain jaoteltuja pohdintakysymyksiä, jotka soveltuvat luokassa käytävän kirjallisuuskeskustelun pohjaksi tai kirjoitusharjoituksiksi.

Tehtävien tarkoituksena on auttaa oivaltamaan Nummisuutareiden monitasoisuus ja teemojen linkittyminen nykypäivään – toisin sanoen se, miksi Nummisuutarit on aina ajankohtainen klassikko.

Tekstitaitotehtävät | Esseetehtävät | Pohdintakysymyksiä

Tekstitaitotehtävät

Valitse jompikumpi alla olevista tekstinäytteistä. Lue katkelma ja kirjoita yhdestä siihen liittyvästä tehtävänannosta tekstitaidon vastaus.

Teksti 1.

  1. Erittele ja tulkitse hahmojen kielenkäyttöä.
  2. Mistä kohtauksen huumori rakentuu?
  3. Millainen kuva Nikosta muodostuu katkelman perusteella? Millä keinoin kuvaa luodaan?
  4. Millaisena Niko esittää Suomen ulkopuolisen maailman ja kuinka luotettava hänen antamansa kuva on?
  5. Kirjoita kirje Nikon näkökulmasta kohtauksen perusteella. Osoita kirje Nikon tyttärelle Jaanalle.

NIKO. Terve, vanha toverini! Mitä uusia teidän kylästä?
EERIKKI. En tunne teitä!
NIKO. Vaikka yhdessä savikukkoja tehneet olemme, varastelleet mäkimuijain kananpesiä ja niinkuin suokukot toinentoisemme tukkaa kiskoneet, tapelleet kuin aika pojat. Tunnenpa sinun, vanha kelmi.
EERIKKI. Kuka olen?
NIKO. Se suuri kanalja, Keihäskosken Eero!
EERIKKI. Kuka olet sitte sinä?
NIKO. Se vielä suurempi kanalja, Järvelän Niko, jos muistat häntä!
EERIKKI. No terve miestä!
NIKO. Tässä kopero, sinä mannermaan turvikko!
EERIKKI. Elä helkkonas likistä niin kovin!
NIKO. Nyt on maamyyrin kääppä merikravun saksissa. Jaa jaa, opetanpa miestä tuntemaan entisiä ystäviä.
EERIKKI. Ken peijakas olis tainnut nähdä Nikon muotoa tuon partavihon takaa?
NIKO. Tämä on vaan turha ripsu sen suhteen, jota pari vuotta sitten kannoin, ja joka ulettui aina polvilleni ales. Se naiset hulluiksi tehdä tahtoi; käydessäni kaupunkien kaduilla olipa heitä aina jälessäni ääretön liuta, niinkuin lukematon lauma pientä kalaa, valaskalan pyörrevettä seuraa, koska meren jättiläs, kuin kumottu laiva, laineita kyntelee. Olipa se parta, ja katkerasti kadun vielä, että niin kevytmielisesti siitä erosin. Mutta mitä ei tehdä rahan tähden?
EERIKKI. Mitä teit sinä rahan tähden?
NIKO. Myin soman partani hatun-töyhdöksi Turkin sulttaanille, ja sataan piastiin, mieletön, sen mennä annoin.
EERIKKI. Mutta toivothan sen kasvavan ja ehtivän saman mitan kerran vielä?
NIKO. Ei kasva se enään tätä pidemmäksi, sen kauppa pilasi; sillä lahja-kalua ei myydä saa, ja parta on pyhä lahja, jonka alku ja juuri on ylhäällä; korkeudesta sen kasvanto riippuu, päinvastoin esimerkiksi pilviä tuolla taivaan alla, joiden karttuminen riippuu siitä kohdasta, kuinka paljon sumua, josta pilvi syntyy, nousee alhaalta ylös. Ei, entistä partaani en takaisin enään saa; mutta lohdutanpa itsiäni toki sillä kunnialla, jossa hän nyt heiluu. Tiedäthän mua ahneeksi kunnialle, ja aatteles: miljoonittain päitä nyt kumartelee partaani, joka Turkin keisarin kiireellä keikkuu!
EERIKKI. Sano minulle vakaasti, oletko ollut sinä Turkin maalla?
NIKO. Sen pääkaupungissa hummannut olen kuukausia kolme, ja iloinen, peijakkaan iloinen oli se aika. Joka päivä siellä uhrijuhlaa vietettiin, ja siinäpä kaikkia yltäkyllin; siinä sianlihaa, peloittavan lihavaa, syötiin ja kalliita viiniä juotiin niin paljon kuin kutakin miellytti. Öisiltä taasen naisten kanssa tanssittiin ja kaikenlaista uisakkaa lyötiin, ja pulskeita ovat Turkin tytöt. Pää ja rinta on heillä aina peitossa, mutta rinnasta polviin ovat he ihan paljaat.
EERIKKI. Paljaat?
NIKO. Alastomat juuri; mutta polvista alespäin alkaa taasen mustat sukat, ja jaloissaan on heillä punaiset kengät. – Juuri niin, niin eletään Turkin maalla, eletään, kuin vuohet huhdassa; ja ikäväksi pisti sieltä seilata pois. Roomiin sieltä seilasimme, mannaa ja hunajaa lastina, ja tultuamme tähän mailman-kaupunkiin meitä kohtasi kova pauhina ja ryske. Tiedä, että vietettiin siellä paavin häitä, ja juuri täksi juhlaksi oli manna- ja hunajalastimme tilattu itäisiltä mailta. Sentähden olimmekin hyvin tervetultuja vieraita, paavi itse ja morsiamensa kiitit meitä sydämellisesti ja käskit meitä kaikella muotoa vaan pysäymään häihinsä. Otimmepa käskyn hyväksi ja hummasimmepa nytkin aika tavalla, kunnes viimein taasen tuli meille aika purjehtia pois. Täydessä tohussa jätimme Roomin ja kovin oli laivamme lastattu, synti-kuiteilla ja side-avaimilla. Kirjeet tuli meidän jättää Hispanian maahan, mutta avaimet viedä Englantiin. Niin teimme myös ja Englannista purjehdimme taasen pohjaan, sen napaan kivihiili-tervaa kaatamaan; sillä se on Englanti, joka maan akselin tervassa pitää. Laiva, jolla seilasimme, mailman hirvein oli; sen kromeli, tervaa täynnä, kuin puinen jättiläis-linna meressä uiskenteli ja maston kärjet pilviä piirsit. – Mutta onni kova meitä kohtasi toki. Jäävuorten keskellä pohjan synkeillä merillä eräs valas-kala, mailman hirvein, meitä tervehtimään kävi ja hännällänsä laivamme kyljen auki löi, jotta rupesimme vaipumaan, ja juuri tätä peto tavoittikin häntä-iskullansa, sillä vaipuessamme hän miehistä yhden toisensa perään nielasi, mutta pelastuinpa minä. Ylös mastoon kiipesin kuin orava – laiva oli herennyt vaipumasta, ehkä tervan tähden – huipun ehdin viimein ja pilvien rajalla istuin, sallimustani vartoen. Ja niin lähestyi mua musta ukonpilvi, minä loiskasin sen niskaan, ja jyristen ja tulta iskein se minun Englannin kliituvuorille takaisin vei. Läksinpä sieltä kotimaahan taasen, ja tässä seison nyt!
EERIKKI. Mutta merimiestä, joka laivastansa karkaa, uhkaa kova rangaistus!
NIKO. Sen olen kärsinyt; kymmenen päivää vettä-leipää Turun linnassa söin.

Teksti 2.

  1. Erittele ja tulkitse hahmojen kielenkäyttöä.
  2. Mitä voit päätellä henkilöiden välisistä suhteista katkelman perusteella? Miten suhteet ilmenevät?
  3. Miten ajan arvot ja tavat tulevat ilmi kohtauksessa?

MARTTA (ottaa pampun, joka riippuu seinässä). Sinä roisto, missä olet taas kuleksinut ja kenen luvalla? Missä olet ollut?
IIVARI. En missään turmelluksen tiellä, äiti. Menin vaan Junttihuhtaan koiranpenikkoja katsomaan, ja koska oli siellä sauna valmis, niin jäin kylpömään ja makasin yöseen talossa.
MARTTA. Kyllä minä sinun penikoitsen ja kylvön. (Aikoo piestä häntä).
TOPIAS (estellen). Martta, annetaan hänelle anteeksi tämä kerta vielä. Hän lupaa itsensä parantaa. Lupaatko sinä?
IIVARI. Lupaan.
MARTTA. Hänen lupauksistansa! Hän on kiusanhengemme; kylästä kylään hän lurvailee, meille häpeäksi ja vahingoksi.
ESKO. Ehkä on hän käynyt Junttihuhdassa koiranpenikkoja katsomassa.
IIVARI. Juuri niin kuin sanot. (Itsekseen). Peijakas! kuinka viina päässäni kivistelee. Siellä oli joteskin huikea elämä, siellä Anttilan yli-luhtissa.
ESKO. Ehkä kylpösi hän myös samassa, ja sopihan se hyvinki.
IIVARI. Hyvin juuri ja hyvää löylyä olikin, vaikka sain vähän höyryä päähäni.
MARTTA. Viinan höyryä. Sinä vintiö, miksi valehtelet edessäni? Mutta minäpä sun selkäs lämmitän.
TOPIAS. Martta! Muista, että kanttoori on huoneessamme.
SEPETEUS. Minun läsnä-oloni ei tarvitse olla esteenä kohtuulliselle kuritukselle, joka, koska se aikanansa tulee, on hyväksi ja kauniita hedelmiä kantaa taitaa.
IIVARI. Lukkari tahtoisi nähdä kauniita, kirjavia kukkaisia selässäni; mutta säästäkäät hartioitani vielä tämä kerta, muori; minä lupaan itseni parantaa, niinkuin parhain taidan.
ESKO. Niin. – Mitä sanot sinä, Mikko?
MIKKO. Minä rukoilen Iivarin edestä.
ESKO. Minä rukoilen myös. Ei nyt mitään pahaa menoa tällä hetkellä, joka on minun jäähyväishetkeni.
MARTTA. Lähtekäät sitten matkaanne. Mitä kuhnailette tässä enään?
MIKKO. Nyt lähdemme.
TOPIAS. Tulevasta tiistaista kolme viikkoa vartoomme teitä takaisin. Siksi rakennamme tähän pienen tervetuliais-juhlan. Sillonpa vähän loiskimmeki kraatari Antreksen klaneetin mukaan, ja jos ei tilaa töllissämme, niin ompa väljyyttä nummella tässä. – Toivomme on myös, että kanttoorikin meitä sillon läsnä-olollansa kunnioittaa.
SEPETEUS. Minä kiitän.
TOPIAS. Ja Iivari pääsee kaupunkiin, ostamaan pidoiksi yhtä ja toista. Mutta näytä sillon, että olet vielä toimelias mies!
IIVARI. Parastani koettaa tahdon.
TOPIAS. Niin, kaikki hyvin! Ja nyt, pojat, matkalle.
ESKO. Sallikaat, että jäähyväisiksi luen edessänne muutaman korpraali-vainaan sepittämän värsyn.
MARTTA. Ei yhtään jäähyväispuhetta, vaan lähe tiehes.

Esseetehtävät

Valitse seuraavista aiheista ja otsikoi itse.

  1. Erittele ja tulkitse Nummisuutareiden intertekstuaalisuutta. Voit valita yhden tai useamman kohtauksen ja käyttää apuna kriittisen edition alaviitteitä ja artikkeleita.
  2. Mihin Nummisuutarit mielestäsi ottaa kantaa?
  3. Pohdi avioliittoinstituution tilaa ja liiton tarkoitusta Nummisuutareissa.
  4. Miten nummisuutarin perheeseen suhtaudutaan? Miten teoksessa tuodaan ilmi nummisuutarin perheen yhteiskunnallista statusta?
  5. Miten Nummisuutarit ottaa kantaa alkoholin käyttöön?
  6. Mitä mielestäsi Nummisuutareilla halutaan sanoa? Mitä annettavaa teoksella voi olla nykylukijalle?
  7. Miksi Nummisuutarit on klassikko? Ansaitseeko se mielestäsi statuksensa?
  8. Erittele ja tulkitse Nummisuutareiden juonirakennetta.
  9. Pohdi Nummisuutareiden sivuhahmoja ja heidän rooliaan tarinan dynamiikan kannalta.
  10. Millainen Nummisuutarit on komediana? Miten se eroaa nykykomediasta tai muista tuntemistasi komedioista?

Pohdintakysymyksiä

Seuraavat kysymykset on tarkoitettu luokalle keskustelun pohjaksi. Tehtävä voidaan toteuttaa esimerkiksi jakamalla kullekin pienryhmälle oma kysymys pohdittavaksi, ja pohdinnan jälkeen ryhmät kertovat ajatuksiaan koko luokalle. Muut voivat täydentää ja ottaa kantaa pohdintaan. Tehtäviä voidaan käyttää myös esseekirjoituksen pohjana.

Parisuhteet
Vertaile Nummisuutareiden pariskuntia.

  1. Millä perusteella näytelmän pariskunnat ovat päätyneet tai päätyvät yhteen?
  2. Millaista tietoa saat ajan avioliittokäytänteistä? Vertaile nykypäivään.
  3. Pohdi, millaisen kuvan näytelmä antaa rakkaudesta. Miten tunteista ylipäänsä puhutaan?

Erilaiset perheet
Nummisuutareissa on erilaisia perheitä.

  1. Vertaile Jaanan ja Kreetan asemaa ottotyttärinä. Pohdi heidän elämänkokemuksiaan ja kohtaloitaan.
  2. Ovatko ottolapsiperheet verrattavissa nykyajan uusioperheisiin? Millaista problematiikka näihin liittyy kirjassa ja nykypäivänä, esimerkiksi lasten aseman kannalta?
  3. Lue alla oleva Karrin puheenvuoro Jaakon ja Kreetan häissä. Minkälaisen kuvan tämä antaa ihanteellisesta perheestä?

Jaakko, sinun maljas juon ja toivon, että vuoden päästä jo huoneesi valmis on ja sinä isäntänä Koutinkorvessa vallitset. Kuusisto ympäriltäs kaatukoon ja kontio maristen siansa muuttakoon vähän sinnemmäksi; siellä on tilaa teille molemmille. Ryskyen kaskes palakoon ja nouskoon korkeuteen sakea sauhu, että ihmiset taitavat sanoa: tuolla palaa Koutinkorven Jaakon kaski. Kymmenen vuoden päästä olkoon huhdat pelloiksi muuttuneet, jossa vilja lainehtii, ja siinä, missä nyt on harmaa suo ja kurjet pesiä tekee, seisköön sillon heinäsuovat. Emäntäsi koivopäitä ja kyytöselkiä mäen syrjässä lypsäköön, kivisellä tanterella leikitköön iloinen lapsiliutas ja Halli portilla haukkukoon, koska sinä itse huoneesi portaalla viikatettas niot ja aurinko länteen laskee. Ja päivä nouskoon taas ja laskekoon; niin vuodet menköön, niin aika aina onnen suojassa kulukoon, kunnes viimein päänne vaipuu rauhalliseen hautaan; ja kaipauksen kyynel sillon kastakoon hautanne kummun. – Minä muistoksenne juon. (Juo).

Tasa-arvo
Pohdi tasa-arvoa Nummisuutareiden maailmassa nykyaikaan verraten.

  1. Kenellä on perheissä eniten valtaa?
  2. Miten aikuisen ja lapsen välinen suhde eroaa nykyajan ihanteesta?
  3. Entä naisen ja miehen välinen suhde?

Väkivalta
Nummisuutareissa on paljon tappeluja ja väkivaltaa.

  1. Vertaile väkivallan muotoja ja hyväksyttävyyttä Nummisuutareiden aikana ja nykyään.
  2. Mitä asioita Nummisuutareissa ratkaistaan väkivallalla ja onko se hyvä keino tähän?
  3. Väkivaltaa käytettiin ennen kurinpitoon. Miten lapsia nykyään ojennetaan?

Syrjäytyminen
Syrjäytyminen on suuri ongelma nyky-yhteiskunnassa.

  1. Näkyykö tämä ongelma jo Nummisuutareissa?
  2. Onko joku hahmoista syrjäytynyt tai vaarassa syrjäytyä ja miksi?
  3. Pohdi hahmoja ympäröivää yhteiskuntaa. Kenellä on siinä valtaa ja kenellä ei?

Varallisuus
Vertaile Topiaksen perhettä Karrin perheeseen.

  1. Voitko päätellä jotain perheiden elintasosta ja varallisuudesta?
  2. Millainen rooli rahalla on näytelmässä?
  3. Miten eri henkilöt suhtautuvat rahaan?

Naisen asema

  1. Miten naisen asema Nummisuutareiden yhteiskunnassa eroaa nykyajan naisen asemasta?
  2. Millaisia ratkaisuja Nummisuutareiden naiset tekevät ja miksi?
  3. Miten miehet suhtautuvat naisiin Nummisuutareissa?

Uskonto

  1. Miten kristilliset arvot ja uskonto näkyvät Nummisuutareiden hahmojen arkielämässä, puheessa ja mielipiteissä?
  2. Ovatko hahmot mielestäsi uskonnollisia?
  3. Millaisia viittauksia Raamattuun näytelmässä on?
  4. Miten kirkko vaikuttaa henkilöiden valintoihin ja näytelmän kuvaamaan maailmaan?