SKS:n Lönnrot-julkaisuja

Kirjamyynti: SKS:n verkkokirjakauppa

LÖNNROTIN VALITUT TEOKSET 1-5
Toimittanut Raija Majamaa

1.  Kirjeet
SKST 510. 628 s. Sid.
ISBN 951-717-578-7
2.  Mehiläinen
SKST 531. 692 s. Sid.
ISBN 951-717-630-9
3.  Kirjoitelmia ja lausumia
SKST 551. 618 s. Sid.
ISBN 951-717-664-3
4.  Ohjeita ja runoelmia
SKST 556. 664 s. Sid.
ISBN 951-717-705-4
5.  Muinaisrunoutta
SKST 580. 633 s. Sid.
ISBN 951-717-744-5


Elias Lönnrot
VALITUT TEOKSET 1
Kirjeet

Toimittanut Raija Majamaa

Elias Lönnrot (1802-1884) valikoitui suomalaisten esikuvaksi ja kansallisen kulttuurin eheyttäjäksi, jonka arvovalta kantoi yli 1800-luvun kieli- ja puolueriitojen. Millainen Lönnrot, aikansa julkkis, oli ihmisenä? Kirjeenvaihtoa tutkiessa löytää itsetuntoisen ja huumorintajuisen tiedemiehen, joka tiesi tehtävänsä. Kurinalainen kulttuurivaikuttaja syrjäyttää julkisuuden luoman kuvan vaatimattomasta suurmiehestä. Ystävien ja sukulaisten kirjeissä näkyy rohkea vastuunkantaja. Valikoimassa julkaistaan ensi kertaa Lönnrotin koko elämänkaarta valaisevia suomen- ja ruotsinkielisiä kirjeitä.
Sisällysluettelo.


Elias Lönnrot
VALITUT TEOKSET 2
Mehiläinen

Toimittanut Raija Majamaa

Elias Lönnrotin Valittujen teosten toisena osana julkaistava Mehiläinen oli suomenkielisen aikakaus- ja kulttuurilehdistön esikoinen. Lehti ilmestyi kuukausittain vuosina 1836-37 ja 1839 sekä puoli vuotta 1840. Kylkiäisiksi lukijat saivat käännösmukaelmina toimitettuja historialiitteitä.
Lehden toimittaja Elias Lönnrot halusi valistaa suomenkielistä kansaa julkaisemalla kansanrunoja, satuja ja arvoituksia, opettavaisia kirjoituksia ja yleistajuisia artikkeleita kansanrunoudesta, lääketieteestä, alkeismatematiikasta, maantieteestä ja historiasta. Vaativalle lukijakunnalle hän kohdisti runousoppia ja kehittyvää suomen kieltä koskevat artikkelinsa. Mehiläinen oli sensuurin kahlitsemassa Suomessa tärkeä tiedonvälittäjä.
Sisällysluettelo.


Elias Lönnrot
VALITUT TEOKSET 3
Kirjoitelmia ja lausumia

Toimittanut Raija Majamaa

Lönnrotin Valittujen teosten kolmannessa osassa julkaistaan hänen akateemisen uransa tuloksia, luentotekstejä, esitelmiä, professorina annettuja lausuntoja. Osassa on myös suomen kielen kehitykseen ja käytännölliseen soveltamiseen liittyviä lehtiartikkeleita ja kirja-arvosteluja. Turisteille tarkoitetun tulkkisanakirjan keskustelunäytteet kuvaavat elävästi 1800-luvun säätyläisten kulttuuriympäristöä. Mukana on myös julkaisematonta käsikirjoitusaineistoa, josta paljastuu Lönnrotin verrattomuus suomen murteiden ja esimerkiksi lintujen ja kalojen alueellisten nimien tuntijana.
Sisällysluettelo.


Elias Lönnrot
VALITUT TEOKSET 4
Ohjeita ja runoelmia

Elias Lönnrotin Valittujen teosten neljäs osa tuo näkyviin kansaa valistavan lääkärin, omaperäisen runoilijan ja yleistajuisuuteen pyrkivän toimittajan. Lönnrot tunsi potilaittensa kautta kansan elinolosuhteet, ennakkoluulot ja asenteet terveydenhoitoa ja ravitsemusta, mutta myös henkistä elämää kohentavia uudistuksia kohtaan. Oppimaton rahvas, puoliherrat ja huijarit saivat kuulla kunniansa lehtimies Lönnrotin artikkeleissa. Suomalaisen Talonpojan Koti-Lääkärin, erilaisten terveydenhoitoa, hätäravintoa ja kotitaloutta käsittelevien neuvokirjasten ohella Lönnrot kirjoitti kansan henkiseksi kohennukseksi joukon omaperäisiä virsiä. Hän suomensi runoutta ja pohti sen olemusta - Homeroksen eepokset olivat hänen matkaseuralaisensa.
Sisällysluettelo.


Elias Lönnrot
VALITUT TEOKSET 5
Muinaisrunoutta

Toimittanut Raija Majamaa

Valitut teokset -sarjan viides ja viimeinen osa keskittyy kalevalaiseen aihepiiriin. Lönnrotin keruutyö kaareutuu ensimmäisestä matkaraportista vuodelta 1828 aina eläkevuosina julkaistuun Venäjän Karjalan kuvaukseen vuodelta 1880. Matkoillaan Lönnrot kiinnitti huomiota elintapoihin ja kirjoitti muistiin monenlaista kuulemaansa. Tässä teoksessa on näytteitä päiväkirjamerkinnöistä sekä lehdissä esitetyistä yleisesityksistä, ruotsinnoskokeista ja ulkomaalaisille lähetetyistä kirjeistä. Matkakirjeissä näkyvät myös Kalevalan syntyvaiheet.
Kirjaan sisältyvät laajat kommentit ja sanahakemisto, yhdistelmä kaikkien osien henkilö- ja asiahakemistoista sekä kronologinen luettelo Lönnrotin koko tuotannosta.
Sisällysluettelo.


Elias Lönnrot
VAELTAJA

Muistelmia jalkamatkalta Hämeestä, Savosta ja Karjalasta
Alkusanat Pekka Laaksonen

Elias Lönnrotin ensimmäinen runonkeruuretki Itä-Suomeen alkaa Sammatista ja jatkuu aina Valamoon ja Nurmekseen saakka päättyen lopulta Laukkoon. Lönnrot halusi "nähdä laajemmin omaa maata, oppia tuntemaan sen kieltä eri murteiden mukaan, mutta varsinkin koota sen merkillisen ja kauniin kansanrunouden tuotteita". Hauskat vierailut tuttavien luona viivyttivät Lönnrotin matkantekoa ja runojen keruu jäi usein sivuseikaksi, mutta hän sai kyllä kuulla ja kokea paljon muuta mielenkiintoista. Teos on suomennettu vuonna 1902 ja tämä nide on Vaeltajan neljäs ja tarkastettu painos.
128 s. Sid.
951-746-349-9


Raija Majamaa - Väinö Kuukka - Hannu Vepsä
ELIAS LÖNNROT
Taitaja, tarkkailija, tiedemies

Tämä upea uutuus esittelee Lönnrotin monen alan vaikuttajana, jonka työ ja ajatukset elävät tässäkin päivässä. Lönnrot oli paitsi lääkäri, tutkimusmatkailija ja kansanvalistaja, myös lehtimies, kirjailija ja suomen kielen uudistaja. Teoksessa nostetaan esille runsaasti Lönnrotin luomia sanoja − yhä käytössä olevien ohella niitä, jotka eivät kieleemme vakiintuneet. Lönnrot oli myös aikansa vihreä, jonka ideoista monet on havaittu hyviksi vasta viime vuosina.
Teoksen kirjoittajina ovat tutkija, äidinkielen opettaja ja biologian opettaja. Runsaasti kuvitettu kirja.
Sisällysluettelo.
SKST 837
2002. 150 s. Nid.
ISBN 951-746-274-3


Raija Majamaa
ELIAS LÖNNROT
Monitietäjä

Elias Lönnrot oli aikansa julkkis, joka tunnettiin kautta maan. Julkisuudessa Lönnrot oli vaatimaton uurastaja, joka vetäytyi maaseudulle työskentelemään. Hänestä kehkeytyi monipuolisesti oppinut ja useisiin tieteisiin perehtynyt, huumorintajuinen ja itsetietoinen tiedemies, suomen kielen uudistaja ja vankentaja. Tämä Lönnrotin kuvaelämäkerta raottaa verhoa suurmiesmaineen taakse. Teokseen on koottu SKS:n arkistoon tallennettuja näytteitä 1800-luvun arkipäivästä ja Lönnrotin todellisesta elämästä.
Sisällysluettelo.
SKST 548
1991. 78 s. Nid.
ISBN 951-717-670-8


Elias Lönnrot
KALEVALA 1835

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura perustettiin 1831 paljolti Elias Lönnrotin kansanrunouteen liittyvän työn tukemiseksi. Seuran ensimmäinen käytännön toimi oli matka-avustuksen myötäminen Lönnrotille runonkeruuta varten. Ehkä osin tämän tuen kannustamana käynnistyi Kalevala-prosessi. Vuonna 1835 ilmestynyt Kalevalan laitos on juuri se kirja, josta välittömästi ilmestyttyään tuli kansallisuutemme ja kielemme tunnuskuva. Vaikka vuonna 1849 ilmestynyt Kalevala syrjäytti edeltäjänsä tyystin, on vuoden 1835 laitos edelleen komea runoelma ja huomionarvoinen taideteos.
Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita
501 s. Nid.
ISBN 951-746-049-X


Elias Lönnrot
KALEVALA
Vuoden 1849 laitos.

SKST 14
30. painos.
343 s. Sid.
ISBN 951-717-892-1


Kai Nieminen
KALEVALA 1999

Elias Lönnrotin vuoden 1849 Kalevalan pohjalta aikamme lukijalle kirjoitettu laitos, jossa puhuvat yhdessä uusi runo ja 152-vuotias kansalliseepos. Teoksen on kuvittanut Adam Korpak.
SKST 748
1999. 261 s. Nid.
ISBN 951-746-055-4


LYHYT KALEVALA
Elias Lönnrotin 1862 tekemän lyhennelmän mukaan toimittanut Aarne Salminen

Kalevala hahmottui Lönnrotin käsissä kansanrunojen aineksista vaiheittain. Viimeinen Lönnrotin itsensä toimittama Kalevala, lyhennetty koulupainos, ilmestyi 1862. Kokenut Kalevalan tulkitsija ja opettaja Aarne Salminen (1929-1999) on Lönnrotin ratkaisuja seuraten laatinut Lyhyen Kalevalan, joka on noin kolmannes laajimmasta editiosta. Hän on jäsentänyt tekstin luettavaan asuun varovasti nykysuomea lähentäen ja sanoja ynnä asioita selittäen.
SKST 415
3. painos
173 s. Nid.
ISBN 951-746-234-4


Riitta Arvilommi, Helena Kinanen,
Väinö Kuukka
VÄINÄMÖISEN VÄELLÄ
Kalevalan opetusopas

Kaivattu opettajan opas esittelee sekä usein käytettyjä että tuoreita ratkaisuja Kalevalan käsittelemiseksi peruskoulussa ja lukiossa. Opas keskittyy Kalevalan tarinoihin ja henkilöihin tarjoten vaihtoehtoisia käsittelytapoja eri aiheista. Moni-ilmeisyytensä ansiosta opas on apuna myös omatoimiseen opiskeluun ja kurssien itsenäiseen suorittamiseen.
SKST 847
2002. 96 s. Nid.
ISBN 951-746-323-5


KALEVALAN HYVÄT JA HÄVYTTÖMÄT
Toimittaneet Ulla Piela - Seppo Knuuttila - Tarja Kupiainen

"Kuka kukin on Kalevalassa" -teoksessa tarkastellaan kulttuurimme myyttisistä vaikuttajista esitettyjä tieteellisiä, poliittisia ja taiteellisia tulkintoja. Oudoimmillaankin ne valaisevat sekä eeposta että sen tulkitsijoita ja paljastavat Kalevalasta seikkoja, jotka vaikuttavat myös nykylukijan maailmankuvassa.
SKST 746
1999. 175 s. Nid.
ISBN 951- 746-089-9


Pertti Anttonen - Matti Kuusi
KALEVALA-LIPAS
Uusi laitos

Miten Kalevala syntyi ja miten se elää nykypäivässä? Millaisista kansanrunoista Lönnrot Kalevalan kokosi, mitä Kalevalassa oikein tapahtuu? Kalevala-lipas vastaa mitä erilaisempiin kansalliseepostamme koskeviin kysymyksiin. Teos pohtii Kalevalaa suomalaisuuden symbolina ja avaa yllättäviäkin näkökulmia aiheeseen, jonka jo luulimme tuntevamme.
Sisällysluettelo.
SKST 740
1999. 336 s. Sid.
ISBN 951-746-045-7


Elias Lönnrot
KANTELETAR
elikkä Suomen kansan vanhoja lauluja ja virsiä

SKST 3
17. painos
337 s. Sid.
ISBN 951-717-956-1


Pertti Karkama
KANSAKUNNAN ASIALLA
Elias Lönnrot ja ajan aatteet

Tutkimus tarkastelee Lönnrotin toimintaa ja sen tuloksia hänen oman aikansa sekä suomalaisen että eurooppalaisen kulttuurisen keskustelun osana ja suhteessa ajankohdan muiden kulttuurivaikuttajien kannanottoihin. Teoksessa selvitetään, mitkä olivat ne Lönnrotin toiminnan aatteelliset ja opilliset perusteet, jotka käyvät ilmi hänen tuotannostaan ja hänen osallisuudestaan ajan keskusteluihin.
Sisällysluettelo.
SKST 843
402 s. Nid.
ISBN 951-746-312-X


Inha, Into Konrad
KALEVALAN LAULUMAILTA
Elias Lönnrotin poluilla Vienan Karjalassa

Toimittanut Pekka Laaksonen

Ensimmäisen kerran vuonna 1911 ilmestynyt Kalevalan laulumailta -teos on vahvasti vaikuttanut käsityksiimme runojen Karjalasta. Inhan valokuvien näkymät ovat syvällä suomalaisten kalevalaisessa tajunnassa, ja monille kalevalainen maailma heijastuu nimenomaan Inhan ikuistamien maisemien, henkilöiden ja tunnelmien kautta. Teos sisältää tarpeelliset asiahakemistot sekä karjalan kielen sanaston.
SKST 739
438 s. Sid.
ISBN 951-746-066-X


HOMEROON ODYSSEIAN KUUDES RUNOILEMA
Suomentanut ja esipuheen kirjoittanut Elias Lönnrot

Näköispainos aikakauskirjasta Suomi, Tidskrift i fosterländska ämnen. 1855.
Nid.
ISBN 951-717-592-2


LUOJAN VIRSI
The Messiah

Esittänyt Arhippa Perttunen, muistiinpannut Elias Lönnrot vuonna 1834
16 s. Nid.
ISBN 951-717-430-6


Aarne Anttila
ELIAS LÖNNROT
Elämä ja toiminta

Aarne Anttilan kirjoittama Elias Lönnrotin elämäkerta on kulttuurihistoriamme perusteoksia. Elämäkerran ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1931, jolloin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustamisesta tuli kuluneeksi sata vuotta. Toinen osa valmistui Kalevalan riemuvuodeksi 1935. Pitkään loppuunmyydystä laitoksesta otettiin uusintapainos Kalevalan 150-vuotisjuhlavuonna. Anttilan Lönnrot-monografia on edelleen elinvoimainen ja keskeinen lähdeteos.
Sisällysluettelo.
SKST 417
2. painos. 1985.
656 s. Sid.
ISBN 951-717-397-0


Väinö Kaukonen
ELIAS LÖNNROTIN KANTELETAR

Lönnrotin ja hänen kirjallisen tuotantonsa parhaan asiantuntijan tutkimus selvittää, mitä lähteitä varsinaisesta kansanrunoudesta Lönnrotilla oli käytettävissä Kantelettaren kokoamisessa. Teoksen laaja kirjallisuushistoriallinen johdanto sekä tarkka säetutkimus antavat kuvan siitä, millä tavoin Lönnrot on ymmärtänyt kansanrunolähteen ja millaisia esteettisiä pyrkimyksiä hänen kirjallisessa luomistyössään on ollut. Tutkimusta täydentää yksityiskohtainen Kantelettaren sanasto sekä laulujen hakemisto.
SKST 386
1984. 966 s. Sid.
ISBN 951-717-314-8


Väinö Kaukonen
LÖNNROT JA KANTELETAR

Professori Kaukonen tarkastelee Lönnrot ja Kanteletar -kirjassaan Lönnrotin keruutoimintaa, lyyristen runojen kansanomaisia lähtökohtia ja niiden monivivahteista kirjallista hahmottumista. Teoksessa luonnehditaan myös runoissa kuvastuvia moninaisia ihmiskohtaloita sekä Kantelettaren asemaa ja merkitystä Kalevalan toisen painoksen lähdeaineistona.
SKST 507
1989. 140 s. Sid.
ISBN 951-717-572-8


SUOMEN KANSAN VANHAT RUNOT XV
Runoja Henrik Florinuksen, Kristfrid Gananderin, Elias Lönnrotin ja Volmari Porkan kokoelmista
Toimittaneet Matti Kuusi ja Senni Timonen

SKVR XV jatkaa SKS:n ja koko suomalaisen julkaisutoiminnan suursaavutusta: vuosina 1908-1948 ilmestynyttä Suomen kansan vanhojen runojen sarjaa, jossa julkaistiin 33 nidettä. Teoksissa julkaistiin lähes kaikki tuolloin tunnettu kalevalamittainen kansanrunoutemme, yhteensä noin 85 000 runoa. Osa XV, sarjan ensimmäinen täydennysosa, sisältää yli 1300 lisätekstiä. Akateemikko Matti Kuusen ja tutkija Senni Timosen toimittama teos tuo esiin erilaisia vanhoja aineistoja, esimerkiksi Elias Lönnrotin muistiinpanoja, joista monet sopivuussyistä on aikaisemmin jätetty julkaisematta.
SKST 685
1997. 693 s. Sid.
ISBN 951-717-778-X


LÖNNROTIN AIKA
Toimittanut Pekka Laaksonen

Nimekäs joukko tutkijoita puntaroi suurmiehemme elämäntyötä ja sen tuloksia. Kirjassa perehdytään Lönnrotin persoonallisuuteen, ja se sisältää myös puutteellisesti tunnettua tai aikaisemmin julkaisematonta, jännittävää dokumenttiaineistoa Lönnrotista.
Sisällysluettelo.
Kalevalaseuran vuosikirja 64
1984. 219 s. Sid.
ISBN 951-717-364-4


KALEVALA JA MAAILMAN EEPOKSET
Toimittanut Lauri Honko

Kalevalan juhlavuoden 1985 päätapahtumiin kuului vertailevan eepostutkimuksen kansainvälinen symposiumi Turussa. Kalevala joutui johtavien ulkomaisten eepostutkijoiden kriittiseen tarkasteluun. Miten se siitä selvisi, selviää tästä kirjasta.
Sisällysluettelo.
Kalevalaseuran vuosikirja 65
1987. 428 s. Sid.
ISBN 951-717-417-9


KIRJOKANNESTA KIPINÄ
Kalevalan juhlavuoden satoa
Toimittaneet Matti Kuusi, Pekka Laaksonen ja Hannes Sihvo

Tämä vuosikirja sisältää Kalevalan juhlavuoden kirjallista antia. Laajasta aineistosta on mukaan seulottu nelisenkymmentä tutkielmaa, esseetä, raporttia, juhlapuhetta tai esitelmää sekä Imatralla järjestetyn päätössymposiumin keskustelut. Ne osoittavat, miten monenlaisia näkemyksiä juhlavuosi kirvoitti Kalevalasta, Lönnrotista, kalevala-taiteesta ja kansanrunoudesta.
Sisällysluettelo.
Kalevalaseuran vuosikirja 66
1986. 280 s. Sid.
ISBN 951-717-438-1