Lucia

Helsingin jouluiseen katukuvaan on ensimmäisen kerran 1930-luvun alussa ja säännöllisesti vuodesta 1950 lähtien kuulunut joulukuun 13. päivän iltana Lucia-kulkue. Sen seuraamisesta ja kokoontumisesta Senaatintorille on tullut pääkaupungin ruotsinkielisille joulukauden aloittava tapahtuma. Lucia-neidoksi valitaan vuosittain Hufvudstadsbladetin järjestämällä yleisöäänestyksellä vaalea kaunotar, joka sitten Santa Lucia -hymnin soidessa valkoisessa pitkässä mekossa kynttiläkruunuineen astelee Tuomiokirkon portaat alas ja nousee saattajineen joutsenistuimelle. Autokulkue vie Lucian joulukatua pitkin hyväntekeväisyysjuhlaan Finlandia-taloon. Paikallisten järjestöjen ylläpitämänä tällainen Lucia-perinne tunnetaan useista ruotsinkielisen Suomen kaupungeista.

Lucia-neidon esikuvat on saatu Ruotsista, jonka pappiloissa ja kartanoissa ne jo 1700-luvulla esiintyivät kahvia ja vehnäsiä tarjoilevina jouluilon lähettiläinä. Hahmo on peräisin saksalaisista adventtinäytelmistä, joiden enkeli- tai kristuslapsihahmoinen lahjojenjakaja samaistui jossain vaiheessa Lucia-pyhimykseen, legendojen mukaan sokaistuun tai poltettuun kristittyyn neitoon. Suomessa kynttilöin kruunattu Lucia on yleistynyt koulujuhlien kuvaelmissa; Lucian päivän aamu onkin ennen ollut vanhojen kaupunkien triviaalikouluissa ja lukioissa perinteinen lukukauden päättäjäisjuhlan aika. - Työyhteisöjen kekkereissä 13.12. esiintyvät Lucia-pilailut ovat tuttuja jo Upsalan osakuntajuhlista 1800-luvulla.