Joulukuusi

Lukuisat kansat ovat käyttäneet juhlissaan puita tai niiden oksia koristeina tai onnea tuovina esineinä. Kotoisen joulupuumme juuret ovat mannereurooppalaiset, runko pakanallinen ja tuuheimmat oksat protestanttisia.

Joulukuusella on yhteys vanhoihin vihreyssymboleihin: siunauksellisiin, uuden satokauden takaaviin taikaoksiin.

Käsityöläiskiltojen joulujuhliin kuuluivat pienet makeisin koristetut kuuset Sveitsissä ja Saksassa luultavasti jo keskiajalla. Ensimmäiset historialliset tiedot joulukuusesta ovat 1500-luvulta Elsassista, Strassburgin hiippakunnasta. Saksassa joulukuusi omaksuttiin seuraavalla vuosisadalla samaa tahtia uskonpuhdistuksen oppien kanssa. Vähitellen siitä muotoutui katolisen seimen protestanttinen vastine. Joulukuusen keksijäksi nimettiin Martti Luther, jonka kerrottiin liikuttuneen jouluisen tähtitaivaan alla kuusimetsässä kotimatkalla Wittenbergiin. Kuusen vihreyttä selitti legenda rajumyrskyn yllättämästä Vapahtajasta, joka turhaan etsi suojaa muiden puiden alta. Vain kuusi levitti uskolliset lehvänsä ympäröimään Vapahtajaa, joka kiitollisena siunasi puun viheriöimään kesät talvet.

Pohjoismaihin joulukuusi saapui 1700-luvulla, aluksi ylhäisöperheisiin. Varhaisin tieto joulukuusesta suomalaiskodissa lienee vuodelta 1829, jolloin helsinkiläisellä paroni von Klinckowströmillä oli niitä kotonaan kahdeksan kappaletta. Sadassa vuodessa kuusi levisi lännestä ja etelästä kaikkialle Suomeen; kaupungeista, kartanoista, pappiloista ja kouluista lähes kaikkiin kirkkoihin ja koteihin. Kaikkien uutuuksien tavoin kuusi sai osakseen myös kritiikkiä, mm. ääriuskovaisilta, sosialisteilta ja tulipalovaarasta huolestuneilta. Monessa maalaistuvassa viimeistään joulupuun saapuminen merkitsi jouluoljista luopumista. Joulukuusen koristeiden teollisen valmistuksen aloitti K. A. Weiste Helsingissä 1924. – Ensimmäinen sähkölampuin koristeltu ulkokuusi seisoi Pietarsaaren torilla jo 1905, Helsingin Suurtorilla amerikkalaisten esikuvien vaikutuksesta 1930. Vuodesta 1954 lähtien Helsinki on lahjoittanut joulukuusen Brysselin kaupungille.

Joulupuun asema suurimpana ja tärkeimpänä koristeena on horjumaton, olipa sen virkaa sitten toimittamassa kuusi, mänty, kataja, sypressi tai varisematon muovipuu. Joulukuuseen ja sen erilaisiin koristeisiin liittyy – ja on helppo liittää – runsaasti symboliikkaa, paratiisin elämänpuusta aina Kristuksen loistoon ja kärsimyksiin. Oma lumonsa on myös kuusen hakemisessa, josta on loputtomasti muistoja ja tarinoita.