Jouluruokia

Joulumakkara Livekala
Jo syksyllä jauhatettiin myllyssä makkaruksia, karkeita ryynimäisiä ruisjauhoja. Syyslahtia tehdessä otettiin talteen sian veri ja rasva. Makkarukset pantiin vuorokaudeksi likoamaan veteen, sitten tehtiin syömä eli taikina. Noin kolminkertaisiksi paisuneisiin makkaruksiin lisättiin verta ja kaljaa sekä hienoksi höystöksi hakattu rasva. Puhdistetut suolet leikattiin 20-30 cm:n mittaisiksi, sidottiin toinen pää pellavalankalla. Täytettiin makkara sarven avulla löysäksi, ettei se paistuessaan olisi repeillyt. Pisteltiin parsinneulalla, laitettiin kastettuun tuokkoseen, kypsennettiin uunin jälkilämmössä. - Näitä makkaroita tehtiin niin monta, että jokainen sai yhden, niin talon oma väki kuin palvelijatkin. Joulumakkara oli kuin lahja, se ei kuulunut varsinaiseen ateriaan. Sen sai myös antaa pois. Palvelija voi kestitä sillä kylään saapuvaa sulhastaan.
 
- Kangasala
Valmistaminen kestää pari viikkoa. Kalat pannaan ensin puhtaaseen kylmään veteen vuorokaudeksi tai pariksi. Nyljetään nahka pois. Johonkin vanhaan mutta vedenpitävään astiaan pannaan pohjalle tuhkakerros, sen päälle vuorotellen kerros kaloja ja tuhkaa. Astiaan pannaan varoen kylmää vettä kunnes kalat peittyvät. Pian alkaa astiasta tulla niin paha haju, että astiaa ei voi asuinhuoneissa pitää. - Kun sormet painuvat sopivasti kalan lihaan, kalat otetaan pois lipeästä. Kalat ja astia pestään huolellisesti kylmässä vedessä. Tämän jälkeen pannaan kalat uudelleen astiaan ja kylmää vettä päälle. Vähintään kerran vuorokaudessa vesi vaihdetaan ja kalat huuhdellaan kylmällä vedellä. Kun livekalat keitettiin, niin ne laitettiin niin, että vesi pääsi niistä valumaan pois. Ne tuotiin pöydälle jäähtyneinä. - Koivupuun tuhkaa on pidetty parhaana. Se joudutti kalojen valmistumista. Nyt taitanee olla kalkki tuhkan tilalla. Sitä ei ennen täällä koskaan käytetty.
 
- Hämeenkyrö
Räätikkäloora Klimppisoppa
Räätikät (lantut) pestään ja kuoritaan. Sitten ne leikataan viipaleiksi ja kaikki kelpaamattomat osat paistetaan. Viipaleet keitetään kypsäksi padassa pienessä vesimäärässä. Kun ovat kypsyneet, niin ne sotketaan padassa perunavoinuijalla pieniksi. Tähän räätikkämassaan sekoitetaan nisujauhoja, maitoa ja vähän voita. Seos pannaan pläkkipellistä tehtyihin laatikoihin, looriin. Seoksen yläpinta kruusataan lusikan kärjellä sellaiseksi kuin tekijän silmä pitää sopivana. Laatikot pannaan lämmitettyyn leivinuuniin, jossa sisältö kypsyy. Tarjotaan jäähtyneenä.
 
- Hämeenkyrö
Pienemmissä talouksissa keitettiin sianlihan kappale eli joulukinkku aattoaamuna. Otettiin rasvasta lientä joka jähdytettiin, siihen sekoitettiin ohrajauhoja. Perunalohkot laitettiin pataan kiehumaan ja viimeksi ohrataikinaklimpit. Syötiin aattopäivällisellä.
 
- Kalvola
Kriiskryynipuuro Putinki
Kriiskryynipuuro: Jouluaattoiltana oli kriiskryynipuuro eli joulupuuro. Rautapataan ensin veteen riisiryynit kiehumaan puolikypsiksi, lisättin maitoa ja tämän jälkeen piti kapustalla liikuttaa puuroa kunnes oli kypsä. Mausteeksi suola ja höystöksi voita. Syötiin aattoiltana maidon, sokerin sekä kanelijauhon kanssa. - Puuroon sekoteittiin manteli, jos oli, mutta usein kahvin pöönä. Joka sen sai, varsinkin naimaton, niin pääsi sinä vuonna naimisiin. Naimisissa olleet saivat viettää ristiäisiä.
 
- Karunki
Perunat keitettiin kuorittuina kokonaisina kypsiksi. Vesi kaadettiin tarkoin pois. Perunat survottiin hienoksi. Maito, voi, suola ja joskus vielä palvattua lampaanlihaa hyvin pieninä palasina joukkoon. Paistettiin uunissa ruskeaksi. Syötiin jouluaaton juhla-aterialla. - Jos putingista jätettiin liha pois, silloin sille tehtiin kastikkeeksi lampaan ja vasikan lihasta "paisti". Pieniksi paloitellut lihat keitettiin runsaassa vedessä ja haluttaessa maustettiin pippurilla. Muita mausteita ei käytetty.
 
- Kannus
Hernetuuvinki Kuninkaan kukkaro
Herneet keitettiin pehmeiksi vedessä, niin että ne täydellisesti soseutuivat. Maustettiin suolalla ja sokerilla sekä voilla. Tarjottiin vasikka- tai muun paistin kanssa.
 
- Kiuruvesi
Lampaan pikkumahaan - ei kuitenkaan satakertaan eikä pötsiin - laitettiin keitettyjä sylttylihoja ja verta. Paistettiin uunissa.
 
- Sysmä
Joulukastin Tapaninrokka
Jouluaamun liharuokana oli kastin. Sen valmistukseen käytettiin: lehmänlihaa, lampaanlihaa, sianlihaa, suoliverimakkaraa sekä tarpeellinen määrä vettä. Kuinka paljon lihaa ja makkaraa kastimeen pantiin, riippui talon väen määrästä. Lihat olivat uunissa loolissa (laatikoissa) paistettuja ja suolaisia. Liika suola liotettiin pois. Lihat palottiin pataan veteen ja pantiin keittymään jo aattoiltana. Kun lihat olivat kypsiä, otettiin pata alas koukusta, pantiin takkaan hiilokselle hautumaan ja peitettiin kannella. Aamulla, jo siinä neljän maissa, pata pantiin tantarin koukkuun. Nyt palottiin vasta makkarat sekaan. Kastin kiehautettiin, pantiin vatiin ja väki söi sen ennen joulukirkkoon lähtöä.
 
- Lappajärvi
Valmistettiin kuten laskiaisrokka, aina pavuista ja sianlihasta. Keitettiin jo aamulla varhain, jotta Tapanin ajajat saivat jo ennen päivää yhdeksän rokkaa. Ellei rokkaa tarjottu, piti kaataa uuni.
 
- Mikkelin pitäjä
Talkkuna  
Ohrista valmistetut talkkunajauhot keitetään vedessä kovaksi puuroksi, niin että puuro kestää pallomaisena mykynä. Syödään voin kera tapanina aamiaiseksi.
 
- Heinävesi