Härkäviikoista veteraanipäivään – pieni merkkipäiväkalenteri

1.1. Uudenvuodenpäivä
Yritettävä ehtiä ensimmäisenä kirjoittamaan uusi vuosiluku. Tinavaloksen varjoista katsotaan tulevia tapahtumia. Herätään mahdollisimman varhain, jotta oltaisiin pirteitä koko vuosi. Tammikuun ja juhannuksen sää nähtävissä. Usva merkitsee hallaa heinäkuussa ja pilvinen päivä hyvää tattivuotta. Jos riitelee, on riidan aihetta koko vuodeksi.
6.1. Loppiainen
Puolet talven lumesta satanut. Selkäviikot eli härkäviikot alkavat.
13.1. Nuutti, Knut (aik. 7.1.)
Syödään viimeiset jouluruuat. Joulu päättyy.
15.1. Siviä
Silmät jätettävä pesemättä silmätaudin, silmipaskon välttämiseksi.
19.1. Heikki
Talven napa, heinistä puolet jäljellä. Säänmuutos todennäköinen. Pakkanen tietää hyvää hernesatoa, vesisade hyvää viljavuotta.
25.1. Paavali
Talven selkä katkeaa. Paukkupakkanen merkitsee kesähelteitä, auringonpilkahdus hyvää papuvuotta, sumu hallaa heinäkuussa. Markkinapukit liikkuvat.
  Puolitalven keskiviikko
Paavalin jälkeinen keskiviikko, jolloin puoli talvea on kulunut..
28.1. Kalle
Alkava pakkanen ei hellitä ennen pääsiäistä. Aamupäivä ennustaa alkuvuoden, iltapäivä loppuvuoden sään.
1.2. Birgitta
Suojakeli tarkoittaa suojaa vappunakin.
2.2. Kynttilänpäivä (nyk. seur. sunnuntai)
Kevättalvi alkaa. Pakkanen tietää hyvää kesää. Talven töiden oltava voiton puolella. Kolmasosa ihmisten talvivarannoista käytetty. Seuraavasta suojasta yhdeksän tai kymmenen viikkoa avoveteen. Runsas lumi enteilee hyvää viljasatoa. Syödään siankynsirokkaa. Kehruukielto.
5.2. Runeberginpäivä (alk. 1854)
Laulutervehdyksiä, herrasväen juhlia, naisasian esilletuontia. Valmistetaan tai ostetaan hillosilmäisiä torttuja.
5.-12.2. Harja
Harjaviikon pakkassää tuo poutaisen kesän.
14.2. Ystävänpäivä (alk. 1987)
Pyhän Valentinuksen päivän mukaelma. Lapset, ystävykset, rakastuneet ja eläkeläiset lähettävät sydänkortteja ja muita tervehdyksiä.
15.2. Sigfrid
Räystäiltä tippuva vesi tietää hyvää vuotta. Kanalle avaimet käteen.
24.2. Matti
Tullaan toimeen luonnonvalolla. Maassa pälvipaikkoja. Tuisku enteilee lisää tuiskuja, karhu kääntää kylkeä. Työ- ja torkkumiskieltoja.
24.2. Karkauspäivä (nyk. 29.2.)
Neljällä jaollisina vuosina, paitsi niinä tasasatalukuina, joiden alkunumerot eivät ole neljällä jaollisia. Nurinkurisuuksien harjoitusta. Naiset kosivat, kieltäytyvän miehen annettava hamekangas.
28.2. Kalevalan päivä (alk. 1910)
Vanhan Kalevalan (1835) esipuheen allekirjoituspäivä. Seura- ja järjestötoimintaa, suomalaisen kulttuurin juhlintaa.
  Laskiaissunnuntai (1.2. - 7.3.)
Lumisadetta seuraava auringonpaiste merkitsee hyvää marjavuotta, jatkuva sade sateisuutta koko paastonajaksi.
  Laskiaistiistai
Lumisade tuo hyvän sadon, mutta kova tuisku vie viljan lakoon. Työt tehtävä aikaisin, saunassa oltava ääneti. Perunoiden syönti tuo paiseita, muuten syötävä usein ja raskaita ruokia. Lattia lakaistava yhdeksän kertaa, kärpäset on mahdollista siirtää naapuriin. Pidetään naamiohuveja, ajetaan kilpaa, lasketaan mäkeä hiukset valtoimenaan.Trullit liikkuvat, onnea kuunnellaan.
  Tuhkakeskiviikko
Paasto alkaa.
1.3. Eudokia
Joutokei, ensimmäinen kevätpäivä. Kukon saatava vettä räystäästä, kanalle avaimet käteen.
2.3. Theodotos
Fedotta. Jos tuulee kovasti, tulee nälkävuosi.
8.3. Filemon. Kansainvälinen naistenpäivä (alk. 1920-luv.)
Kun vilemo vinkuu, otto vettä oksentaa. Työväeniltamia, kulkueita, kannanottoja.
9.3. Neljänkymmenen marttyyrin päivä
Neljäkymmentä seuraavaa päivää samantyyppinen sää.
9.-10.3. Vastuupäivät
Tuulen suunta määrää mikä tuuli on kesällä yleisin.
17.3. Kerttu
Sade ennustaa huonoa vuotta juurikasveille.
19.3. Joosef
Auringonpaiste ennustaa aurinkoista kesää.
21.3. Pentti. Kevätpäiväntasaus (20. tai 21.3.)
Matopentti, käärmeet tulevat esiin. Luteet voi hävittää punaisessa pussissa tai ripsumalla huoneet alastomana. Päivä ja yö yhtä pitkät. Kurjen jalat tasan, lähtee liikkeelle. Vesominen tehtävä edeltävänä päivänä.
25.3. Marian ilmestymispäivä (nyk. sunnuntai 22.-28.3.) Reet orrelle. Lumisuus tietää lumista vappua. Uunisavi kuivimmillaan. Sialle avaimet selkään. Unisuus plahvessenjana vaikuttaa koko vuoden.
  Palmusunnuntain aatto
Haetaan, koristellaan ja siunataan virpovitsoja. Virpomisen aloittelua.
  Palmusunnuntai (15.3.-18.4.)
Yöllä uudet myllynkivet paikoilleen. Aurinko tuo hyvän ohra- ja papuvuoden. Pajunvarvuilla lyödään kahden puolen, samalla siunaten tai loitsien, perheenjäseniä, sukulaisia ja naapureita. Säilytettävä saadut oksat oven, ikkunan tai ikonin päällä vuoden ajan. Palkaksi heti tai viikkoa myöhemmin muna, makeisia, rahaa tai pääsiäisateria.
  Pääsiäisviikon tiistai
Tikkutiistain sytyketikut tuovat onnea.
  Pääsiäisviikon keskiviikko
Lehmille kellot kaulaan.
  Kiirastorstai
Kiertoliike kielletty töissä. Puiset talousesineet piilossa. Käydään ehtoollisella. Epäonnea tuova kiira karkotetaan metsään kiertämällä talo ja pellot, välineinä kelkassa koliseva romu ja savuava terva-astia.
  Pitkäperjantai
Tuuli tietää tuulista suvea. Ei sytytetä tulta, syödään vain suolaa, leipää ja mämmiä. Lapset piiskataan aamulla. Kyläily, kampaaminen ja laulaminen kielletty. Onnea tuova para mahdollista tehdä räteistä ja värttinätikuista. Kalanpyydysten valmistuspäivä.
  Pääsiäislauantai
Keitetään talvella kehrätyt langat. Noidat liikkeellä päivännousuun saakka. Poltetaan kokkoja, juostaan savun läpi.
  Pääsiäinen (22.3.-25.4.)
Paasto päättyy. Herätään varhain tai ei nukuta ollenkaan. Uusia vaatteita ylle, avojaloin ulos. Nouseva aurinko tanssii. Kirkas päivä enteilee hyvää vuodentuloa. Haltija polttaa aarteesta hometta. Pestävä silmät ennen variksen raakkumista, jotta ei päivetytä kesällä. Nouseminen vuoteesta työkalun päälle tuo työonnen. Janoiselle tytölle sulhanen tuo unessa juotavaa. Munien syöntiä, vierityskilpailuja ja yhteenlyöntikilpailuja eli liitsausta. Keinuja, hypinlautoja. Kellon- tai torvensoittoa.
  Pääsiäismaanantai
Sään kääntyminen pilviseksi tuo hyvän heinä- ja juurikasvuoden.
  Pääsiäisen jälkeinen viikko
Siivous, kehräys ja riitely rajoitettua.
  Vainajain muistopäivä
Tiistaina viikko jälkeen pääsiäisen haudoillakäynti.
1.4. Aprillipäivä
Koetetaan narraamalla juoksuttaa muita.
6.4. Vilho
Yöpakkasesta seuraa, että vielä neljäkymmentä pakkasyötä on jäljellä.
9.4. Mikael Agricolan päivä (alk. 1960)
Suomen kielen päivä (alk. 1978). Tiedonjulkistamispalkintoja, kirja-aiheisia tapahtumia.
12.-14.4.
(tai
23.-25.4.)
Suviyöt
Juliuksen, justinuksen ja tiburtiuksen (yrjön, albertiinan, markun) vastaisista yökylmistä seuraa seitsen- tai yhdeksänkertainen määrä kylmiä öitä.
14.4. Tiburtius
Suvipäivä. Torvensoittoa yöllä tai varhain aamulla. Ojat täynnä, tiet tulvivat
17.4. Elias (nyk. 9.4.)
Kurjet tulevat, västäräkki siiven päällä.
21.4. Amalia
Jos ansinsuvena on kylmää, kevät viivästyy.
22.4. Aliina
Lämmin yö tietää hyvää heinävuotta.
23.4. Yrjö, Jyrki
Yöpakkanen vie kolmannen halon pinosta ja kolmannen tähkän viljasta. Tuuli tekee karhusta kesäksi vihaisen. Äänekkäitä töitä ja epäjärjestystä vältettävä. Ukkosenjyrinästä odotetaan kylmää ja sateista kesää. Sonnin kivesten yöllinen koettelu silmät kiinni edesauttaa vesilinnun pesien löytämistä. Karja päästetään ulos.
25.4. Markus
Kaalimarkun kylmä enteilee huonoa kukka-, kaali- ja marjavuotta.
27.4. Kansallinen veteraanipäivä (alk. 1987)
Lapin sodan päättymispäivä. Suurjuhlia, jumalanpalveluksia, sodan kokeneiden muistamista
30.4. Marianna
Tulee hyvä marjavuosi, jollei marjaananyönä pakasta.