Jänis

Nopeasti ja tehokkaasti lisääntyvää jänistä on monissa kulttuureissa pidetty hedelmällisyyden vertauskuvana. Germaanien vanhoihin kevätuhreihin kuuluivat munien lisäksi jänikset. Kotieläiminä pidettyjä jäniksiä saatettiin myös antaa keväiseksi lahjaksi. Jo ennen uskonpuhdistusta Keski-Euroopassa uskoteltiin lapsille, että juuri jänis tuo pääsiäismunat. Protestantit omivat jäniksen itselleen erottuakseen selvemmin katolisista pääsiäisenviettäjistä. Pääsiäisleivästä tehtiin jäniksen tai lampaan muotoinen. Munia tuova, kätkevä tai jopa muniva pupu on 1600-luvulta lähtien ollut suosittu satuhahmo niin Saksassa kuin muuallakin, 1900-luvulla myös Suomessa. Uskomus silmät avoinna nukkuvasta jäniksestä on yhdistetty Jeesukseen, joka ei kuollessaan nukkunut ikuiseen uneen. Vanhassa kristillisessä taiteessa esiintyy kolme korvillaan toisiaan koskettavaa jänistä, jotka mahdollisesti tarkoittavat pyhää kolmiyhteyttä.