Kiirastorstai

SKS 3723, Paavola. Kaisa Takalo vetää kiiraa. Kuvattu n. 1910-luvulla. Kuvaaja Samuli Paulaharju
SKS 3723, Paavola. Kaisa Takalo vetää kiiraa. Kuvattu n. 1910-luvulla. Kuvaaja Samuli Paulaharju

Piinaviikon torstaina, juutalaisten happamattoman leivän juhlan alussa, Jeesus pesi seremoniallisesti opetuslastensa jalat, söi heidän kanssaan pääsiäislampaan ja ilmoitti yhden opetuslapsista kavaltavan hänet. Hän asetti ehtoollisen kertomalla, että leipä oli hänen ruumiinsa ja viini hänen verensä, joka monen edestä vuodatettiin syntien anteeksiantamiseksi.

Kirkko vahvisti kiirastorstain 600-luvulla ehtoollisen asettamisjuhlaksi: Kristuksen muistoateria merkitsi hänen verisen sovintokuolemansa veretöntä uudistamista. Päivä oli myös tärkein ripittäytymisen ja synninpäästön päivä. Oleellista oli puhdistautuminen (ruots. skära = puhdistaa). Meillä kiirastorstai oli pyhäpäivä vuoteen 1772, sen jälkeen hiljainen puolipyhä iltajumalanpalveluksineen ja työrajoituksineen. Ehtoollisen vietto jäi välillä monin paikoin pois, mutta tällä vuosisadalla kiirastorstai on vakiintunut tärkeimmäksi ehtoollisen ajankohdaksi.

Omalaatuinen puhdistautumisen ilmentymä laajalla alueella maassamme oli kiiran ajo: vedettiin rakennusten ympäri kelkkaa, johon oli lastattu mm. metalliesineitä ja palava terva-astia. Vedettäessä lausuttiin esimerkiksi: "Kitis kiira metsään, tulta savua selkään." Metalliesineitä saatettiin kiinnittää myös vyötäisille ja lehmänkello kaulaan. Näillä sinänsä huonosti hiljaiseen viikkoon sopivilla toimituksilla pyrittiin varmistamaan, ettei käärmeitä tullut kesällä pihaan ja että karja saapui ajoissa kotiin. Kiira, josta loitsuissa käytettiin myös nimeä piharikko, oli jokin pihan rauhaa häiritsevä olento tai voima. Savun käyttö oli ilmeisesti opittu katolisesta suitsutusastiasta. Ennen häviämistään kiiran ajo ja lehmänkellojen soitto on elänyt vielä 1900-luvulla lasten ja lapsenmielisten leikkiperinteenä.

SKS 2907, Laihia (?) Etelä-Pohjanmaa.
Sisarussarja lehmänkellot vyötäisillään. Kuvaaja tuntematon. Kuvausaika noin 1920-luku.