Lankalauantai - noidat

Tapio 15.4.1871

Ajanjakso pitkänperjantain illasta varhaiseen sunnuntaiaamuun – aika jona Jeesus oli haudassa – on ollut pahojen voimien etsikkoaikaa. Molemmat yönseudut ovat pahamaineisia, mutta paljon taikatoimia on liittynyt juuri lankalauantaihin, joka kirkollisessa mielessä jää välipäiväksi. Kuunneltiin enteitä kolmen tien risteyksessä tai kolmesti muutetun rakennuksen katolla. Puolisoa, kuolemaa ja muita tulevia asioita ennustettiin tai niihin yritettiin vaikuttaa samaan tapaan kuin uudenvuodenyönä. Täysi tai lähes täysi kuu tehosti tunnelmaa.

Pääsiäisnoidat eli pääsiäisämmät, rullit tai trullit (ruots. troll) liikkuivat Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa – ja ovat liikkuneet vielä viime sotien jälkeenkin. Noitien kulku karjasuojaan koetettiin estää esimerkiksi kelloilla, teräaseilla, virsikirjalla, elohopealla, viisikulmalla tai ristinmerkeillä. Trulli koetti tuhota tai varastaa toiselta karjaonnen eri tavoin, tavallisimmin viemällä karvoja tai nahanpaloja eläimistä. Tämä kademielisten todella harjoittama toiminta ammensi keinonsa suomalaisen kaskikulttuurin tietäjäperinteestä ja kirvoitti kertomaan lisäksi uskomustarinoita, joissa noidat muuttuivat talikoiksi, lensivät viettämään irstasta noitasapattia pirun luo ja tekivät muita yliluonnollisia tekoja.

Länsieurooppalainen noitaperinne saapui maahamme luultavasti jo keskiajalla ja eli sitkeästi vielä 1600-luvulla, jolloin kirkko puhdasoppisuuden nimissä iski kaikkeen taikauskoon ja epäsiveellisyyteen. Noitavainoilla ja polttorovioilla ei onnistuttu kitkemään tätä elinkeinomagian lajia. Postikortti- ja rihkamateollisuus lienee sitäkin tehokkaammin muuntanut trullit vaarattomaksi pääsiäisviihteeksi. Rulliksi pukeutuneena kiertely oli jo 1800-luvulla suosittua lastenperinnettä Länsi-Suomessa.

Noitien torjumiseksi on lankalauantaina sytytetty pääsiäiskokkoja eli pääsiäisvalkeita Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä mm. Tytärsaaressa Suomenlahdella. Juhannuskokkoja ei vastaavasti poltettu; mahdollisesti vuoden valoisimman päivän tuli oli myöhemmin omaksutun noitaperinteen vaikutuksesta siirretty pääsiäiseen. Jos ei itse tuli, niin sitten katajista, tervatynnyreistä ja monenlaisesta rojusta noussut kitkerä savu katkaisi noidan lennon. Toisaalta suurten olkimäärien polton uskottiin lakeuksilla tuovan hyvän satovuoden. Kokot palavat samoilla ja laajemmillakin alueilla vielä tänä päivänä. Uskomuksellisen puolen väistyttyä ovat jäljellä tunnelmalliset kokoontumiset, nuorten seurustelu ja uutistapahtumaksi nostettu kilpailu komeimmasta tulesta.

Kainuun sanomat 19.4.1952:

Rullit liikkeellä

Pääsiäisen väliyönä kävivät rullit vierailemassa Hyrynsalmen Luankylän Uutelan navetassa ja keritsivät yhtä lammasta kolmesta eri kohdasta. Rulli oli käynyt niin harvakyntiseksi, että oli osan villoista tiputellut tielle, minkä johdosta asiaan kiinnitettiin huomiota ja tarkastettiin lampaat, jolloin todettiin yksi lammas kerityksi. Toivottavasti rulli on toisella kertaa huolellisempi tehtävässään, ettei tiputtele saalistaan tielle. Mainittakoon, että rulli on vieraillut ennenkin samassa navetassa.