Pääsiäiskortit

Ensimmäinen pääsiäiskortti lienee pantu Suomessa postiin 1871; tosin kuoressa ajan tavan mukaan. Vanhin säilynyt Suomessa painettu pääsiäiskortti on vuodelta 1888. Ruotsissa lapset antoivat toisilleen pääsiäiskirjeitä, joissa oli matkustuslupa ja matkatoivotus Kyöpelinvuorelle. Tapa levisi Pohjanlahden itäpuolelle ja oli esikuvana noita-aiheisille pääsiäiskorteille.

Keisarillisen perheen päätöksellä korteilla alettiin 1898 kerätä varoja Venäjän Punaiselle Ristille: huomattavien taiteilijoiden tekemissä pääsiäiskorteissa kuvattiin pääsiäisen historiaa maassa. 1900-luvun alun poliittissävyisissä postikorteissa venäläiset ja japanilaiset sotilaat puhkoivat pistimillä toistensa pääsiäismunia. Ruotsalainen taidemaalari Jenny Nyström tuki pääsiäiskorttiensa lippuaiheilla Norjan ja Suomen itsenäistymistä.

Uskonnolliset aiheet ovat jatkuvasti olleet etusijalla ortodoksien pääsiäiskorteissa, protestanteilla taas asetelmat ja leikkisät eläin- ja satuhahmot. Kortit ovat seuranneet ajan tyylisuuntia, valtakunnan tapahtumia ja tekniikan kehitystä, mutta satiirin viljelystä huolimatta ne ovat liikkuneet enemmän lasten kuin aikuisten maailmassa. Pitkän taantuman jälkeen pääsiäiskorttien lähettäminen lähti viime vuosisadan lopulla nousuun: miljoonaan korttiin päästiin 1995, ja nykyisestä määrästä liikenisi tasajaossa kortti jokaiselle suomalaiselle. Sähköisten tervehdysten ja korttivetoisen ystävänpäivän esiinmarssi lienevät lopulta vain piristäneet pääsiäiskorttitapaa.