Rairuoho ja pääsiäiskukat

Keski- ja Etelä-Eruoopassa ruoho ja puut viheriöivät ja kukkaset kukkivat ulkona jo pääsiäisaikaan, toisin kuin pohjoisessa maassamme.

Suomessa onkin tapana varsinkin lapsiperheissä kylvää märälle talouspaperille johonkin astiaan rairuohon eli raiheinän siemeniä, joista muutamassa päivässä kasvaa vihreä oras. Pääsiäisruohoon voi sitten asetella tipuja, pupuja ja kukkia. Keväällä on myös ennn vanhaan leikelty matalalle lautaselle veteen porkkanan ja lantun kantoja, joista pian ikkunalaudalla valossa versoo uutta naattia, kevätvihreää.

Rairuohon kasvatus on uudehko pääsiäistapa. Varhaisimpia tietoja siitä on Kotilieden pääsiäisnumerossa vuodelta 1936, jossa talousopettaja Irja Seppänen esittelee "pääsiäisniityn pöydänsomisteena". Tapa on yleistynyt Suomessa vasta sotien jälkeen 1960-luvulla.

Vanhempia, yhä käytettyjä pääsiäispöydän koristeita ovat kotoiset pajunkissat ja koivunoksat, jotka maljakossa rupeavat pian työntämään hiirenkorvaa. Pajun- ja koivunvarvut liittyvät myös palmusunnuntain virpomiseen.

Kasvihuoneissa kasvatettuja narsisseja ja pääsiäisliljoja on jo 1800-luvun puolella käytetty Suomessa pääsiäiskoristeina. Vihreä ruoho, pajun- ja koivunoksat ja kukat, samoin kuin pääsiäismunat ja pääsiäisjänis, edustavat kevään kasvuvoimaa ja uutta elämää.

Kotiliesi 7/1936