Niina Hämäläinen

Niina Hämäläinen. Kuva: Gary Wornell

Tutkija, FT

niina.hamalainen(at)finlit.fi

puhelin: +358 (0)44-2366504

 

Erikoisalueet:

 

  • kalevalamittainen lyriikka
  • Kalevala ja eepostutkimus
  • tekstualisaatiotutkimus
  • tunteiden ja perheen kulttuurihistoria
     

Niina Hämäläinen tekee post doc -tutkimusta kalevalamittaisen kansanlyriikan keruu- ja julkaisemiskäytännöistä 1800-luvun Suomessa. Hämäläisen väitöskirja (2012) käsitteli Kalevalaan sijoitettua lyriikkaa ja esitti Lönnrotin valinneen pääsääntöisesti huoleen ja suruun kiinnittyvää valituslyriikkaa. Tällä tavoin Lönnrot teki ymmärrettäväksi vierasta kansanrunon kieltä eepoksen porvarilliselle, suurelta osin ruotsinkieliselle lukijakunnalle. Väitöskirjan jälkeinen tutkimus kohdistuu Kalevalan lisäksi Lönnrotin muuhun, vähemmän tutkittuun kirjalliseen aineistoon (Kanteletar, 1840 ja Kantele-vihkot, 1829−1831) sekä aikakauden muihin kansanrunojen kirjallistajiin ja heidän kokoelmiinsa. Tutkimus argumentoi, että suullisen runoperinteen pohjalta tuotetut kirjalliset esitykset olivat paitsi historiallisessa ja sosiaalisessa myös ideologisessa yhteydessä aikakauden moderneihin valistusperiaatteisiin. Tutkimuksen keskeinen kysymys on, missä laajuudessa ja millaisiin tarkoituksiin tietty osa suullisesta runomateriaalista valittiin ja kohotettiin edustamaan kansallista kulttuuria ja perintöä.

Keskeiset julkaisut:

  • Emotional Transpositions: Interpreting Oral Lyric Poetry. Folklore: Electronic Journal of Folklore, vol 67: 171–198. 2017.
  • “Olin kukkana kotona". Naisen ja perheen kuva Kantelettaressa ja kansanrunoissa. Kasvatus & Aika 10(5) 1/2016: 23−41.
  • Why Is Aino not Described as a Black Maiden? Reflections on the Textual Presentations by Elias Lönnrot in the Kalevala and the Kanteletar. In Journal of Finnish Studies 18, 1 / 2014: 91-129.
  • Do not, folk of the future, bring up a child crookedly! Moral intervention and some other textual practices by Elias Lönnrot. In Limited Sources, Boundless Possibilities. Textual Scholarship and the Challenges of Oral and Written Texts. A special issue of RMN Newsletter. Volume 7, December 2013: 43−56. 2013.
  • Yhteinen perhe, jaetut tunteet. Lyyrisen kansanrunon tekstualisoinnin ja artikuloinnin tapoja Kalevalassa. (Annales Universitas Turkuensis, Scripta lingua fennica edita, SER. C, TOM. 349.) Turku: Turun yliopisto. 337 s. 2012.
  • “Parempi syntymättä". Kalevala, Elias Lönnrot ja käsityksiä perheestä. In Regilaulu müüdid ja ideoloogiad. (Eesti rahvaluule arhiivi toimetused 29.) Tartu: Eesti Kirjasdusmuuseumi Teaduskirjastus: 39−69. 2012.
  •  Lyriikan somuus. Lönnrotin tekstuaalisista strategioista Kalevalassa. Teoksessa Kalevalamittaisen runon tulkintoja (toim. Seppo Knuuttila, Ulla Piela, Lotte Tarkka). (Kalevalaseuran vuosikirja 89.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: 67−90. 2010.
  • "Emäntä hyvin elävi, paimen parka kuivan leivän". Lyyristen paimenlaulujen merkitys Kalevalan Kullervo-runossa. Teoksessa Kalevala ja laulettu runo (toim. Anna Leena Siikala, Lauri Harvilahti ja Senni Timonen). Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 958. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 340–374. 2004.