Suulliset ja kirjalliset kulttuurit keskiajalla (2011–2015)

Hankkeessa tutkittiin suullisen ja kirjallisen kulttuurin vuorovaikutusta Itämeren ympärillä – erityisesti Suomessa, Virossa, Karjalassa ja Inkerinmaalla – aikakaudella 1200–1700. Monitieteinen tutkimusprojekti hyödynsi folkloristiikan, kirjallisuustieteen, viestinnän, verkostotutkimuksen sekä aate- ja sosiaalihistorian käsitteistöjä.

Tutkimus toteutettiin folkloristien ja historioitsijoiden yhteistyönä myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun uutta uskonnollista poetiikkaa, ilmaisun rekistereitä ja virsilaulua, varhaisten reformaattorien kirjoituksia rahvaan "pakanallisista" ja "jumalattomista" uskomuksista, etnisiä jakoja oppineessa kirjallisuudessa, katolisen pyhimyskultin jälkiä luterilaisessa folkloressa ja monikielistä kirjeenvaihtoa. Ajan oppineet ja rahvas jakoivat samat perusolettamukset taianomaisesta todellisuudesta, vaikka heidän näkemyksensä siitä, miten sitä tuli lähestyä poikkesivat toisistaan. Myöskään poeettisia ihanteita ei vain lainattu, vaan eri kielet, runo- ja laulukulttuurit vaikuttivat toinen toisiinsa. Monia erilaisia runoilmaisun hybridimuotoja kehitettiin sekoittamalla säkeistötöntä kalevalamittaista runoa riimillisiin ja säkeistöllisiin muotoihin. Aineistojen empiirinen analyysi osoitti kirjallisen oppineen ja suullisen rahvaan kulttuurin kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen.

Projekti muodostui kolmesta kokonaisuudesta:

  • Kansankielisten ja kirkollisten traditioiden omaksuminen ja tekstualisaatio
  • Suullisten ja kirjallisten traditioiden ja kielellisten rekistereiden vuorovaikutus
  • Itämeren alueen kommunikatiiviset verkostot.

Tutkimusryhmä

Ks. hankkeen keskeinen julkaisu: Lehtonen, Tuomas M. S. and Kaljundi, Linda (eds.), Re-forming Texts, music, and Church Art in the Early Modern North, Amsterdam: Amsterdam University Press 2016, 482 p.

Luettelo hankkeen julkaisuista ja selostus edistymisestä ja tuloksista alla.

Hankkeelle kirjatut julkaisut:

A. Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit ja kirjan luvut:

  1. Järvinen, Irma-Riitta (arvioitavana), Finnish Saints’ Traditions and Folklore. In Saints and Sanctity around the Baltic, eds. Carsten Selch Jensen,  Kurt Villads Jensen, Tuomas M. S. Lehtonen, Nils Holger Petersen, Tracey Sands. Milton Park, Abingdon: Francis & Taylor (ilmestyy).*
  2. Järvinen, Irma-Riitta, Transformations of Saint Catherine of Alexandria in Finnish Vernacular Poetry and Rituals. In Re-forming Texts, Music, and Church Art in the Early Modern North, eds. Tuomas M. S. Lehtonen & Linda Kaljundi. Amsterdam: Amsterdam University Press 2016, pp. 421—447.*
  3. Järvinen, Irma-Riitta, Provider of Prosperity. The Image of St Anne in Finnish and Karelian Folklore. In The Performance of Christian and Pagan Story-worlds. Non-canonical Chapters of the History of Nordic Medieval Literature, eds. Lars Boje Mortensen & Tuomas M. S. Lehtonen, with Alexandra Bergholm. Turnhout: Brepols. 2013, pp. 273—293.*
  4. Kaljundi, Linda, Expanding communities: Henry of Livonia on the making of a Christian colony, early thirteenth century. In Imagined Communities on the Baltic Rim, 11th – 15th Centuries, eds. Wojtek Jezierski, Lars Hermanson, Auður Magnúsdóttir. Amsterdam: Amsterdam University Press 2016, pp. 191—221.*
  5. Kaljundi, Linda, From pagans to peasants: Ethnic and social boundaries in early modern Livonia. In Re-forming Text, Music, and Church Art in the Early Modern North, eds. Tuomas M. S. Lehtonen & Linda Kaljundi. Amsterdam: Amsterdam University Press 2016, pp. 357—392.*
  6. Kaljundi, Linda, Challenging Expansions: Estonian Viking Novels and the Politics of Memory in the 1930s’. In Novels, Histories, Novel Nations: Historical Fiction and Cultural Memory in Finland and Estonia, eds. Eneken Laanes, Ilona Pikkanen and Linda Kaljundi. Helsinki: Finnish Literature Society 2015, pp. 182–207.
  7. Kaljundi, Linda, together with Laanes, Eneken and Pikkanen, Ilona, Preface. In Novels, Histories, Novel Nations: Historical Fiction and Cultural Memory in Finland and Estonia, eds. Eneken Laanes, Ilona Pikkanen and Linda Kaljundi. Helsinki: Finnish Literature Society 2015, pp. 8–25.
  8. Kaljundi, Linda together with Laanes, Eneken and Pikkanen, Ilona, Introduction: Finnish and Estonian Historical Fiction and Cultural Memory. In Novels, Histories, Novel Nations: Historical Fiction and Cultural Memory in Finland and Estonia, eds. Eneken Laanes, Ilona Pikkanen and Linda Kaljundi. Helsinki: Finnish Literature Society 2015, pp. 26–76.
  9. Kaljundi, Linda, Väljatung kui väljakutse. Eesti viikingiromaanid ja mälupoliitika 1930. aastatel. – Keel ja Kirjandus 8–9, 2013, s. 623–644.
  10. Kaljundi, Linda together with Laanes, Eneken, Eesti ajalooromaani poeetika ja poliitika. Sissejuhatuseks. – Keel ja Kirjandus 8–9, 2013, s. 561–578.
  11. Kaljundi, Linda, (Re)Performing the Past: Crusading, History Writing and Rituals in the Chronicle of Henry of Livonia. In Uncanonical Chapters of the History of Nordic Medieval Literature, eds. Lars Boje Mortensen and Tuomas M.S. Lehtonen with Alexandra Bergholm. Turnhout: Brepols, 2013, pp. 295–338.*
  12. Kallio, Kati, Changes in the Poetics of Song during the Finnish Reformation. In Re-forming Text, Music, and Church Art in the Early Modern North, eds. Tuomas M. S. Lehtonen & Linda Kaljundi. Amsterdam: Amsterdam University Press 2016, pp. 125—155.*
  13. Kallio, Kati, Multimodal Register and Performance Arena in Ingrian Oral Poetry. In Registers of Communication, eds. Asif Agha & Frog, Helsinki: Finnish Literature Society 2015, pp. 322—335.
  14. Kallio, Kati, Oppineiden kalevalamitta ja suulliset kulttuurit uuden ajan alun Suomessa. In Elore (ISNN 1456-3010), vol. 22-1/2015, www.elore.fi/arkisto/1_15/kallio.pdf,  s. 1–30.
  15. Kallio, Kati, Launis, inkeriläinen runolaulu ja Kullervon venäläinen tausta. In Musiikki-lehti 44(3—4), toim. Juha Ojala, Liisa-Maija Hautsalo 2015, s. 5—25.
  16. Kallio, Kati (hyväksytty), Inkerikkojen runolaulu. In Inkerikot, setut, vatjalaiset, toim. Lassi Saressalo. Helsinki: SKS (arvioitavana).
  17. Kallio, Kati (hyväksytty), Inkerikkojen proosaperinteistä. In Inkerikot, setut, vatjalaiset, ed. Lassi Saressalo. Helsinki: SKS (arvioitavana).
  18. Lehtonen, Tuomas M. S. & Kaljundi, Linda, Introduction. In Re-forming Texts, Music, and Church Art in the Early Modern North, eds. Tuomas M. S. Lehtonen & Linda Kaljundi. Amsterdam: Amsterdam University Press 2016, pp. 21—40.*
  19. Lehtonen, Tuomas M. S., Pious Hymns and Devil’s Music: Michael Agricola (c. 1507-1557) and Jacobus Finno (c. 1540-1588) on Church Song and Folk Beliefs. In Re-forming Texts, Music, and Church Art in the Early Modern Nort:, eds. Tuomas M. S. Lehtonen & Linda Kaljundi. Amsterdam: Amsterdam University Press 2016, pp. 179—216.*
  20. Lehtonen, Tuomas M. S. together with Mortensen, Lars Boje, Introduction: What is Nordic Medieval Literature? In, The Performance of Christian and Pagan Storyworlds. Non-Canonical Chapters of the History of Nordic Medieval Literature. Medieval Identities in Socio-Cultural Spaces, eds. Lars Boje Mortensen & Tuomas M. S. Lehtonen, with Alexandra Bergholm. Turnhout: Brepols 2013, pp. 1—27.*
  21. Lehtonen, Tuomas M. S., Spoken, Written and Performed in Latin and Vernacular Cultures from Middle Ages to the Early 17th Century: Ramus virens olivarum. In, The Performance of Christian and Pagan Storyworlds. Non-Canonical Chapters of the History of Nordic Medieval Literature. Medieval Identities in Socio-Cultural Spaces, eds. Lars Boje Mortensen & Tuomas M. S. Lehtonen, with Alexandra Bergholm. Turnhout: Brepols 2013, pp.67—87.*
  22. Leskelä, Ilkka, Trade, travel, communication: Culture imports in the late medieval Baltic periphery. In Re-forming Texts, Music, and Church Art in the Early Modern North, eds. Tuomas M. S. Lehtonen & Linda Kaljundi. Amsterdam: Amsterdam University Press 2016, pp. 69—96.*
  23. Timonen, Senni, ’She was fulfilled, she was filled by it’: a Karelian popular song of St Mary and the Conception of Christ. In The performance of Christian and pagan storyworlds: non-canonical chapters of the history of Nordic medieval literature, eds. Lars Boje Mortensen, Tuomas M. S. Lehtonen, with Alexandra Bergholm, Turnhout: Brepols, 2013, pp. 389—432.*

 

B. Muut tieteelliset artikkelit, katsaukset ja tutkimukseen liittyvät julkaisut:

  1.  Järvinen, Irma-Riitta, Studying the transformations of medieval hagiography in folklore: St Katherine of Alexandria. In Folklore Fellows´ Network 41, 2011, p. 14.
  2. Kallio, Kati, Ave Maria! In Folklore Fellows Network 43, 2013, p.18.
  3. Lehtonen, Tuomas M. S., Suvivirsi. — Maailman paras maa, ed. Anu Koivunen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2012, s. 224—246.
  4. Lehtonen, Tuomas M. S., Mikä pitää koossa folkloristiikkaa? —25 Elore (ISNN 1456-3010), vol. 20-2/2013, s. 77—93. http://www.elore.fi/arkisto/2_13/lehtonen.pdf.

 

C. Vertaisarvioidut tieteelliset kirjat

  1. Kaljundi, Linda together with Laanes, Eneken and Pikkanen, Ilona (eds.), Novels, Histories, Novel Nations: Historical Fiction and Cultural Memory in Finland and Estonia. Helsinki: Finnish Literature Society 2015. 344 p.
  2. Kallio, Kati, Lehtonen, Tuomas M. S., Timonen, Senni, Järvinen, Irma-Riitta, Leskelä, Ilkka, Laulut ja kirjoitukset, rahvas ja oppineet: Suullinen ja kirjallinen kulttuuri uuden ajan alun Suomessa. Helsinki: SKS (arvioitavana).
  3. Lehtonen, Tuomas M. S. together with Jensen, Carsten Selch, Jensen, Kurt Villads, Petersen, Nils Holger, Sands, Tracey (eds.), Saints and Sanctity around the Baltic, Milton Park, Abingdon: Francis & Taylor (arvioitavana).*
  4. Lehtonen, Tuomas M. S. and Kaljundi, Linda (eds.), Re-forming Texts, music, and Church Art in the Early Modern North, Amsterdam: Amsterdam University Press 2016, 482 p.*
  5. Lehtonen, Tuomas M. S. together with Mortensen, Lars Boje and Bergholm, Alexandra, Uncanonical Chapters of the History of Nordic Medieval Literature, eds. Lars Boje Mortensen and Tuomas M.S. Lehtonen with Alexandra Bergholm. Turnhout: Brepols, 2013. 448 p.*

 

D. Väitöskirjat

  1. Kallio, Kati, Laulamisen tapoja. Esitysareena, rekisteri ja paikallinen laji länsi-inkeriläisessä kalevalamittaisessa runossa. Tohtorin väitöskirja. eThesis, Helsinki: Helsinki University 2013. 488 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9566-5.
  2. Kaljundi, Linda, Baltic crusades and the culture of memory: Studies on historical representation, rituals and recollection of the past. Article-based doctoral dissertation Helsinki: University of Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN 978-951-51-1874-5

 

Tutkimushankkeen muut hankkeeseen liittyvät julkaisut:

A. Vertaisarvioidut artikkelit tai kirjan luvut:

  1. Järvinen, Irma-Riitta and Timonen, Senni, Pyhän Henrikin tiellä – mitä “kansan muisti” kertoo? – Kun maailma aukeni. Näkökulmia suomalaisten pyhiinvaelluksiin, toim. Sari Katajala-Peltomaa, Christian Krötzl & Marjo Meriluoto-Jaakkola, Helsinki: SKS 2014, s. 321–339.
  2. Järvinen, Irma-Riitta (hyväksytty), Inkerikkojen kansanomainen uskonto. – Inkerikot, setut, vatjalaiset, ed. Lassi Saressalo. Helsinki: SKS (arvioitavana).
  3. Järvinen, Irma-Riitta (hyväksytty), Viron Inkeri 1930-luvulla – elävä museo? In Inkerikot, setut, vatjalaiset, ed. Lassi Saressalo. Helsinki: SKS (arvioitavana).
  4. Kaljundi, Linda together with Tamm, Marek and Jensen, Cartsen Selch, Preface. In Crusading and Chronicle Writing on the Medieval Baltic Frontier: A Companion to the Chronicle of Henry of Livonia, eds. Marek Tamm, Linda Kaljundi and Carsten Selch Jensen. Farnhamn: Ashgate, 2012, pp. xvii–xxv.*
  5. Kaljundi, Linda together with Kļaviņš, Kaspars, The Chronicler and the Modern World: Henry of Livonia and the Baltic Crusades in the Enlightenment and National Traditions. In Crusading and Chronicle Writing on the Medieval Baltic Frontier: A Companion to the Chronicle of Henry of Livonia, eds. Marek Tamm, Linda Kaljundi and Carsten Selch Jensen. Farnhamn: Ashgate, 2011, pp. 409–456.*
  6. Kallio, Kati, Interperformative Relationships in Ingrian Oral Poetry. In Oral Tradition 25(2), 2014, pp. 391–427. http://journal.oraltradition.org/issues/25ii/kallio *
  7. Timonen, Senni together with Knuuttila, Seppo, Vuorten myytit ja mytologiat – esimerkkejä Itä-Suomesta ja Karjalasta. – Ympäristömytologia, toim. Seppo Knuuttila & Ulla Piela. Kalevalaseuran vuosikirja 93, Helsinki: SKS 2014, s. 109—119. 
  8. Timonen, Senni (hyväksytty), Pyhien laulujen sanomaa. – Inkerikot, setut, vatjalaiset, ed. Lassi Saressalo. Helsinki: SKS (arvioitavana).

 

B. Muut tieteelliset artikkelit, katsaukset ja tutkimukseen liittyvät julkaisut:

  1. Järvinen, Irma-Riitta & Timonen, Senni, Salmin kansanperinne. – Rajoil ja randamil: Salmi ja salmilaiset 1617–1948, toim. Jukka Kokkonen. Kuopio: Salmi-säätiö, s. 527—576.
  2. Kaljundi, Linda, Performatiivne pööre. – Humanitaarteaduste metodoloogia: Uusi väljavaateid, ed. Marek Tamm. Tallinn: Tallinn University Press, 2011, s. 128–149.
  3. Kaljundi, Linda with Juhan Kreem, Tiina-Mall Kreem, Ain Mäesalu, Inna Põltsam-Jürjo, Friedrich Ludwig von Maydelli pildid Baltimaade ajaloost Friedrich Ludwig von Maydells baltische Geschichte in Bildern / Friedrich Ludwig von Maydell’s Baltic History in Images. Tallinn: Art Museum of Estonia 2013. 287 p.
  4. Kallio, Kati, Tulkintoja kerääjän kokemuksista: Armas Launis, runosävelmät ja Inkeri. – Regilaulu müüdid ja ideoloogiad. Eesti rahvaluule arhiivi toimetused 29.  Eesti Kirjandusmuuseum 2012, s. 147–177. http://www.folklore.ee/regilaul/kogumik2012/kallio.pdf
  5. Kallio, Kati,  A. O. Väisänen Kullervon mailla 1914. – Taide, tiede, tulkinta: kirjoituksia A. O. Väisäsestä, toim. Ulla Piela, Seppo Knuuttila ja Risto Blomster. Kalevalaseuran vuosikirja 90. Helsinki: SKS 2011, s. 120–135.
  6. Kallio, Kati, Julius and Kaarle Krohn Anniversary Symposium, Helsinki, 6 September, 2013. In Folklore Fellows Network 44, 2014, pp. 25–27.
  7. Lehtonen, Tuomas M. S., Tieteellinen kustantaminen ja tieteen sisällöt. – Tieteessä tapahtuu 28:8, 2011, pp.1-2. http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/4636/4348
  8. Timonen, Senni, Kanna korppi kaihoani. Toivo kansanrunoudessa. – Sairaus ja toivo, toim. Risto Pelkonen, Matti O. Huttunen, Kaija Saarelma,. Helsinki: Duodecim 2013, s. 252–259.
  9. Timonen, Senni together yhdessä Seppo  Knuuttilan kanssa, Havainnonmukainen ja myyttinen taivas. – Korkea taivas, toim. Yrjö Sepänmaa, Liisa Heikkilä-Palo and Virpi Kaukio. Helsinki: Maahenki, 2012, s. 101—114.
  10. Timonen, Senni, Kalevalaiset hävyttömät laulut. – Sommelon säikeitä. Runolaulu-Akatemian seminaarijulkaisu 2009-2010,  toim. Pekka Huttu-Hiltunen, Janne Seppänen, Frog, Eila Stepanova, Riikka Nevalainen. Kuhmo: Juminkeko, 2011, s. 11—31.
  11. Timonen, Senni, Sävel, virzi, ihminen: Suojärven kalevalaisesta kulttuurista. – Omal mual – vierahal mual: Suojärven historia 3, toim. Tapio Hämynen. Nurmes: Suojärven pitäjäseura, 2011, s.. 395—421.

 

C. Vertaisarvioidut tieteelliset kirjat

  1. Kaljundi, Linda together with Tamm, Marek and Jensen, Carsten Selch, Crusading and Chronicle Writing on the Medieval Baltic Frontier: A Companion to the Chronicle of Henry of Livonia. Farnhamn: Ashgate, 2012. 484 p.*
  2. Kaljundi, Linda together with Tiina Kala, Juhan Kreem, Ivar Leimus, Kersti Markus, Anu Mänd, Inna Põltsam-Jürjo, Erki Russow, Anti Selart, Marek Tamm, Heiki Valk, Eesti ajalugu II: Eesti keskaeg [‘Estonian History II: The Estonian Middle Ages’]. Tartu: Tartu Ülikooli Ajaloo ja arheoloogia Instituut, 2012. 456 p.

 

D. Suurelle yleisölle tarkoitetut tutkimukseen liittyvät julkaisut

  1. Järvinen, Irma-Riitta, Aleksandrian pyhä Katariina Suomessa. – Hiidenkivi 6/2011, s.36­–37.
  2. Järvinen, Irma-Riitta, Ortodoksisen Karjalan kansanomainen uskonnollisuus ja kansanusko. – www.karjalansivistysseura.fi/main. 2011.
  3. Kallio, Kati, Länsi-inkeriläinen runolaulu. – Inkeriläisten viesti 1/2014, s. 10–11.
  4. Timonen, Senni: Runolaulu. – www.karjalansivistysseura.fi/main. 2011.

 

Vähäisiä lisiä –blogit (ISSN 2341-7285), http://www.finlit.fi/blogi/ , Suomalaisen Kirjallisuuden Seura:

  1. Kallio, Kati, Pyhät kirjat 25.2.2014.
  2. Kallio, Kati, Vihreä puutarhani 18.3.2014.
  3. Kallio, Kati, Väinämöinen virret takoi - mitä teki Agricola? 8.4.2014.
  4. Kallio, Kati, Runo, rytmi ja toisto 23.5.2014.
  5. Kallio, Kati, Kauniissa joukoss! 28.5.2014.
  6. Kallio, Kati, Karjasoitto 30.6.2014.
  7. Kallio, Kati, Kirjoittamaton kirjallisuus 19.9.2014.
  8. La miä rupian tuulettelomaa niitä tulenpalavaisii tuskahuisii 26.9.2014.
  9. Kallio, Kati, Kalevalamitta ja länsisuomalaiset kulttuurit 16.2.2015.
  10. Kallio, Kati, Lajien avarat rajat 9.4.2015.
  11. Lehtonen, Tuomas, M. S. Herrahissi 15.3.2013.
  12. Lehtonen, Tuomas M.S., Kadonneet tiedostot, kansakunnan muisti 2.4.2013.
  13. Lehtonen, Tuomas M.S., Jalopeura, yksisarvinen ja avara luonto 9.4.2013.
  14. Lehtonen, Tuomas M.S., Silminnäkijän paluu: Ihmistieteiden lyhyt historia 26.4.2013.
  15. Lehtonen, Tuomas M.S., Äkeät trokeet, hillityt jambit 17.5.2013.
  16. Lehtonen, Tuomas M.S., Puhdasoppisuus ja kamppailu karsinoista 24.5.2013.
  17. Lehtonen, Tuomas M.S., Menneisyyden lume ja arvo 7.6.2013.
  18. Lehtonen, Tuomas M.S., Wanderlust 14.6.2013.
  19. Lehtonen, Tuomas M.S., Oman elämänsä pyhiinvaeltajat 9.8.2013.
  20. Lehtonen, Tuomas M.S., Romantiikan lapset 23.8.2013.
  21. Lehtonen, Tuomas M.S., Suomalainen menetelmä 6.9.2013.
  22. Lehtonen, Tuomas M.S., Lumoutuminen ja seikkailun historia 15.11.2013.
  23. Lehtonen, Tuomas M.S., Tyhmyrien juhla 20.12.2013.
  24. Lehtonen, Tuomas M.S., Nyrjähtänyt nero vai Doktor Besserwisser 7.3.2014.
  25. Lehtonen, Tuomas M.S., Avoin tiede: utopia vai dystopia 12.9.2014.
  26. Lehtonen, Tuomas M.S., Taianomaisuus, väärät rituaalit ja suomalaisten epäjumalat 7.4.2015.
  27. Lehtonen, Tuomas M.S., Mytologeja ja kateellisia kollegoja 17.4.2015.
  28. Lehtonen, Tuomas M.S., Kirja avoimessa tieteessä: miksi ja kenen rahoilla? 30.4.2015.

 

Hankkeen edistyminen ja tulokset

Hankkeen tavoitteena oli uudelleen arvioida myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun suullista ja kirjallista kulttuuria itäisellä Itämeren alueella ja tarjota uutta empiiristä tietoa kansankielisestä runoudesta, latinankielisestä kirjallisuudesta, pakanuutta koskevista mielikuvista, kielellisistä ja musiikillisista rekistereistä ja kommunikatiivisista verkostoista.

Alkuperäinen tutkimussuunnitelma sovitettiin vastaamaan myönnettyä rahoitusta. Tutkimuksessa keskityttiin olennaisimpiin uuden uskonnollisen poetiikan, rekisterien ja virsilaulun musikaalisen estetiikan aineistoihin ja ilmiöihin. Vastaavasti huomio kohdennettiin varhaisten reformaattoreiden ja ajan oppineiden kirjoituksiin rahvaan ”pakanuudesta” ja ”jumalattomista” uskomuksista ja tavoista sekä etnisiin määrittelyihin, katolisen pyhimyskultin jatkumoihin luterilaisen ajan kansanperinteessä ja monikieliseen kirjeenvaihtoon Itämeren alueella.

Hankkeessa hahmotettiin uutta näkemystä reformaatioajasta ja erityisesti suullisen ja kirjallisen kulttuurin vuorovaikutuksesta Suomessa ja Liivinmaalla, Monitieteinen folkloristien ja historiantutkijoiden yhteistyö johti uuteen oppineiston ja rahvaan, ”korkean” ja ”matalan” kulttuurin sekä suuren ja pienen tradition sekä suullisen ja kirjallisen sfäärin määrittelyyn. Vaikka varhaismodernit Itämeren alueen kulttuurit olivat hierarkkisesti kerrostuneita, oppinut kirjallinen maailma ja suullinen kansankulttuuri vaikuttivat toisiinsa monin tavoin. Sekä oppineet että rahvas jakoivat samat perusolettamukset taianomaisesta todellisuudesta huolimatta eroista siitä, miten yliluonnolliset ilmiöt tulisi ymmärtää ja miten niitä tulisi lähestyä. Myöskään poeettisia ihanteita ei omaksuttu yksipuolisesti ylhäältä alas, vaan ei kielet, poeettiset perinteet ja laulukulttuurit vaikuttivat toisiinsa. Uuden omaksuminen merkitsi aina uutta omintakeista tulkintaa siitä, minkälaisia runoja ja lauluja luotiin ja käytettiin. Samalla tämän vilkkaan kulttuurisen vaihdon lähempi analyysi valottaa uusien uskonnollisten muotojen ja sisältöjen omaksumista ja osoittaa, että ”pitkän reformaation” aikaansaama muutos jatkui kautta 1500- ja 1600-lukujen. Kaikki yhteiskuntaryhmät ja -luokat niin papisto kuin maallikotkin ja eliitit ja rahvas osallistuivat tähän prosessiin.

Hankkeen tuloksena syntyi empiiriseen aineistoon perustuva analyyttinen kuvaus suullisen ja kirjallisen kulttuurin vuorovaikutuksesta. Toisin kuin aiemmin on yleisesti esitetty, luterilainen papisto ei torjunut kalevalamittaista runoutta ”pakanallisena”, vaan joko omaksui Saksasta ja Ruotsista uudet poeettiset ihanteet (Agricola, Finno) tai sovelsi suullisen kalevalamittaisen runouden piirteitä omaan hengelliseen ja oppineeseen runouteensa (Melartopaeus, Hemminki Maskulainen, monet 1600-luvun oppineet).  Sen sijaan papisto kyllä hyökkäsi ”papistisena taikauskona” pitämiään uskonnollisia tapoja vastaan, vaikka into puhdistaa uskonnonharjoitusta vaihteli suuresti. Katolisen pyhimyskultin sitkeys kansanperinteessä on hyvä osoitus tästä. Kirjallisen ja suullisen vuorovaikutus näyttäytyy monissa poeettisissa hybridimuodoissa, jotka yhdistivät säkeistötöntä alkusointuista kalevalamittaista runoa loppusoinnulliseen ja säkeistölliseen runouteen. Vastaavasti suullisen runon piirteitä omaksuttiin auktoritatiivisen ”merkityn puheen” piiriin. Toisaalta Pyhän Henrikin surmavirren varhainen tekstualisointi viittaa vanhan kalevalamittaisen ja katolisperäisen perinteen kunnioitukseen. Nämä ja muut aineistoanalyysit valaisevat aiemmasta poikkeavalla tavalla suullisen ja kirjallisen kulttuurin vuorovaikutusta.

Hankkeen alkuvaiheessa sen tutkijat osallistuivat Mortensenin, Lehtosen ja Bergholmin toimittamaan kokoomateokseen The Performance of Christian and Pagan Story-worlds (Brepols: Turnhout 2013), ks. julkaisuluettelo C:5).

Hankkeen tutkijat esitelmöivät useissa tieteellisissä konferensseissa, kollokvioissa ja seminaareissa sekä julkaisivat lukuisia kansainvälisiä ja kotimaisia vertaisarvioituja artikkeleita tai kirjan lukuja sekä toimittivat tieteellisiä kokoomateoksia. Lisäksi he julkaisivat muita tieteellisiä artikkeleita ja katsauksia sekä suurelle yleisölle osoitettuja kirjoituksia tavoitteenaan laajempi yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Lisäksi hanke osallistui SKS:ssa ja yliopistoissa järjestettyihin tutkijaseminaareihin pyrkimyksenä lisätä monitieteistä vuorovaikutusta ja edistää suullisten ja kirjallisten kulttuurien tutkimusta laajemmin.

Hanke järjesti sarjan tieteellisiä sessioita Leedsin International Medieval Congressissa 2013 työstääkseen Lehtosen ja Kaljundin toimittamaa kokoomateosta Re-forming Texts, music, and Church Art in the Early Modern North (Amsterdam University Press 2016, ks. julkaisuluettelo  C:4).  Sessiot ja kirja koostuivat eri aloja edustavien ruotsalaisten, varhaismodernin Euroopan, Skandinavian ja Baltian alueen tutkijoiden osuuksista – tutkijat olivat ruotsista, Suomesta, Virosta, Latviasta, Itävallasta ja Alankomaista. Heidän aiheensa käsittelivät reformaation kulkua Ruotsissa, Itämeren kauppiasverkostoja, myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun kirjallistumista, perinteisen kansankielisen ja kirkkolaulun muutoksia, uusia luterilaisia virsiä ja virsikirjojen esipuheita, papiston suhdetta kansauskomuksiin sekä kirkkojen sisätilojen muutoksia reformaatiossa Itämeren alueella, Liivinmaan pakanoiden, talonpoikien ja kansan kuvauksia, kansanomaisia pyhimysperinteitä reformaation jälkeen ja Agricolan epäjumalien luettelon omaksumista virolaisen pakanallisen pantheonin luomisessa.

Hankkeen tutkijat Kallio, Lehtonen, Timonen, Järvinen ja Leskelä laativat yhteismonografian Laulut ja kirjoitukset, rahvas ja oppineet: Suullinen ja kirjallinen kulttuuri uuden ajan alun Suomessa, joka on arvioitavana julkaistavaksi SKS:n tieteellisissä sarjoissa. Kirjassa esitetään synteesi suullisen ja kirjallisen kulttuurin vuorovaikutuksesta varhaismodernissa Suomessa. Siinä analysoidaan 1500- ja 1600-luvun oppineen papiston kirjoituksia rahvaan uskomuksista, taikauskosta ja laulamisesta, eri pyhimysten ja Neitsyt Marian kulttien esiintymistä suomalaisessa ja karjalaisessa kansanperinteessä, kalevalamittaisen runon ja oppineen runouden vuorovaikutusta sekä lopuksi joitakin pitkiä kalevalamittaisia runoja, jotka liittyivät varhaismoderniin kauppaan (Annikaisen runo), pyhimyksiin (Piispa Henrinkin surmavirsi) ja sodankäyntiin (Kaarle herttuan runo), jotka kaikki heijastelevat itämerellistä suullisen ja kirjallisen vuorovaikutusta ja suullisen perinteen varhaista tekstualisaatiota.

Hankkeen tutkijoista Kallio esitti tohtorin väitöskirjansa joulukuussa 2013 ja Kaljundi tammikuussa 2016. Leskelä on luvannut jättää väitöskirjansa tarkastettavaksi vuoden 2017 aikana.