DE Elina Kritzokat

Kääntää kielelle: saksa

Tieni kääntäjäksi:

Minulla on sekä suomalaiset että saksalaiset sukujuuret. Suomalainen mentaliteetti ja kulttuuri, maisema ja myös sielunmaisema ovat aina olleet tärkeä osa identtiteettiäni. Kääntäminen on tuntunut alusta alkaen hyvin sopivalta työltä.

Toive- tai lempikäännöksiäni:

Lempikäännöstä minulla ei ole, kaikki käännökseni ovat omalla äänellään rikastuttaneet elämääni. Pidän eri genreistä, vaihtelusta ja eri maailmoihin sukeltamisesta. Kun matka kirjan, tematiikan, tyylin ja ihmisten kanssa loppuu, olo on usein hieman surullinen. Syvän jäljen minuun jätti esimerkiksi Leena Krohnin Ihmisen vaatteissa (saksaksi Emil und der Pelikanmann), jonka olen antanut lahjaksi monille ihmisille, ja kaikki ovat pitäneet siitä hyvin paljon.

Kääntämisen ilot ja haasteet:

Koska käännän ainoastaan suomesta saksaksi, en osaa verrata tätä monikerroksista prosessia mihinkään toiseen kieliakseliin. Esimerkiksi kulttuurierot ovat varmaan kaikille kääntäjille haastavia. Minulle kääntäminen merkitsee hyvin paljon: intensiivistä lukemista, luomista, tyylikorvan ja rytmien harjoittelemista, empatiaa, tuntemista, järkeä, oppimista, taustatyön iloa.

Esimerkiksi Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät -romaania saksantaessa tutustuin mukavaan berliiniläiseen neurobiologian professoriin. Yleensäkin ihmiset jakavat mielellään tietojaan ja auttavat erikoisterminologian kääntämisessä. Myös käynti paloasemalla oli todella kiinnostava, halusin nimittäin oikeat termit Tatu ja Patu työn touhussa -kirjaan. Sekä palomiehille ja minulle visiittini toi hauskaa vaihtelua työarkeen.

Suomalainen kirjallisuus Saksassa:

Suomalaista kirjallisuutta saksannetaan suhteellisen paljon, ennen Suomen teemamaavuotta Frankfurtissa 2014 ehkä vähän enemmän kuin sen jälkeen, mutta sehän on normaalia. Kiinnostusta kuitenkin riittää yhä ja hyviä kirjoja etsitään aina, kielestä riippumatta – Saksassa julkaistaan joka vuosi yli 10.000 käännöskirjaa.

Mutta liian surumielisiä pohjoismaisia kirjoja pelätään, ja liian vakavia aiheita saatetaan torjua. Tämä kiinnostava surumielisyyden ja vakavuuden kestoraja tulee Saksassa nopeammin vastaan.

Menestyskin täällä Saksassa toimii eri tavalla: myydyin käännökseni, yli 25.000 kappalettta, on Elina Halttusen romaani Saaressa kaikki hyvin, jota suomalaiset kollegat ja ystävät eivät juuri tunne. Elina Hirvosen esikoisromaania taas arvostettiin täällä kyllä, mutta se ei myynyt niin hyvin kuin Suomessa. Arto Paasilinnalla (jota kääntää kollegani Regine Pirschel) on Saksassa iso fanikunta, kun taas Suomessa kukaan tuttavistani ei lue hänen kirjojaan. Myyntihitti Suomessa voi olla totaalinen floppi täällä. Kokemus ja molempien maiden tuntemus auttaa arvioimaan kirjan potentiaalia Saksassa.

 

Elina Kritzokat on juuri kääntänyt Aki Kaurismäen elokuvan Toivon tuolla puolen saksalaista synkronisaatiota varten. Seuraavaksi on vuorossa Minna Rytisalon Lempi-romaanin saksantaminen.

Elina Kritzokatin saksannokset on listattu käännöstietokannassamme.