Ajankohtaista
Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto hepreaksi kääntävälle Rami Saarelle (25.8.2010)
Suomalainen nykykirjallisuus kiinnostaa ulkomaisia kustantajia ja kääntäjiä (18.8.2010)
Suomen kirjallisuus teemana saksankielisen Euroopan kirjallisuustaloissa huhtikuussa (17.3.2010)
FILI hakee määräaikaiseen työsuhteeseen projektiassistenttia (16.3.2010)
Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto hepreaksi kääntävälle Rami Saarelle
25.8.2010
Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto myönnetään tänä vuonna Rami Saarelle tunnustuksena ansiokkaasta ja laaja-alaisesta työstä suomalaisen kirjallisuuden välittämisestä hepreankielisille lukijoille. Kansainvälisestikin merkittävä palkinto (10 000 euroa) on kunnianosoitus tärkeälle mutta usein julkisuutta saavuttamattomalle kääntäjäntyölle. Kääntäjäpalkinnon myöntää vuosittain opetusministeriö FILIn esityksen perusteella.
Rami Saari (s. 1963) on paitsi kääntäjä myös kielitieteilijä, kirjallisuuskriitikko ja seitsemän kokoelmaa julkaissut runoilija. Saari on opettanut hepreaa, seemiläisiä kieliä ja suomalais-ugrilaista kielentutkimusta mm. Helsingin, Budapestin ja Jerusalemin yliopistoissa. Hän on kääntänyt hepreaksi kymmeniä kirjoja sekä runoutta että proosaa paitsi suomen, myös albanian, espanjan, katalaanin, kreikan, portugalin, unkarin ja viron kielistä.
Ensimmäinen suomen kielen käännös oli antologia suomalaista runoutta ja proosaa vuonna 1989. Tämän jälkeen keskeisissä israelilaiskustantamoissa on julkaistu säännöllisesti suomalaista laatukirjallisuutta Rami Saaren käännöksinä – hepreaksi on hänen ansiostaan saatavilla mm. Daniel Katzin Kun isoisä Suomeen hiihti, Veijo Meren Manillaköysi, kolme Timo K. Mukan teosta, Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi sekä Mika Waltarin Vieras mies tuli taloon. Erityisesti Saari on kääntänyt suomalaisia naiskirjailijoita: sarjaan kuuluvat Eeva Kilpi, Eila Pennanen, Raija Siekkinen, Eeva Tikka ja uusimpana Sofi Oksanen. Runoilijoista Eira Stenberg, Anni Sumari ja Sirkka Turkka ovat saaneet Saaresta oivallisen tulkin tuotannolleen. Vuodesta 2005 Saari on toimittanut tärkeälle israelilaiskustantajalle kirjasarjaa, joka keskittyy pohjoismaiseen ja Baltian maiden kirjallisuuteen.
Työstään kirjallisuuden saralla hän on saanut vuosina 1996 ja 2003 Israelin valtion tunnustuspalkinnon, vuonna 2006 Tchernikhovskyn palkinnon käännöksistään ja vuonna 2010 Heprean kielen akatemian palkinnon runoistaan ja käännöksistään.
Rami Saari asuu ja työskentelee tällä hetkellä Ateenassa ja toimii siellä mm. Suomen kielen opettajana.
Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin luovuttaa palkinnon keskiviikkona 25.8. klo 14.00 valtioneuvoston juhlahuoneistossa (Eteläesplanadi 6).
Lataa lista Rami Saaren käännöksista (pdf)
Lisätietoja:
FILI – Finnish Literature Exchange
Johtaja Iris Schwanck, iris.schwanck@finlit.fi , puh. 020 11 31 290
Haastattelupyynnöt: Leena Lahti, leena.lahti@lala.fi, puh. 050 352 16 99.
Suomalainen nykykirjallisuus kiinnostaa ulkomaisia kustantajia ja kääntäjiä
18.8.2010
Seuraavien kahden viikon aikana Helsingissä vierailee 14 kustantajaa ja 23 kääntäjää ympäri maailmaa, kun FILI järjestää kansainvälisen kustantajavierailun 23.–27.8. ja kaksi kääntäjäseminaaria 16.–27.8.
FILIn kääntäjäseminaari uransa alussa oleville kääntäjille alkoi viime maanantaina 16.8., kun 15 nuorta kääntäjää kokoontui seminaarin avajaiskahveille Ritarihuoneelle. Kääntäjiä saapui yhteensä 14 maasta ympäri maailmaa: Englannista, Slovakiasta, Ranskasta, Tsekistä, Norjasta, Venäjältä, Puolasta, Saksasta, Ukrainasta, Italiasta, Virosta, Israelista, Japanista ja Unkarista. Seminaarin aikana harjoitellaan mm. Riitta ja Olli Jalosen romaanien kääntämistä, ja molemmat kirjailijat vierailevat seminaarissa keskustelemassa kääntäjien kanssa teksteistään. Palkittu kääntäjä ja kirjailija Stefan Moster vetää kaksiviikkoista seminaaria jo viidettä kertaa: Mosterin kurssin on siis käynyt jo lähes sata ulkomaista kääntäjää.
Samaan aikaan FILI järjestää myös lajissaan ensimmäisen, vain yhden kirjailijan kääntämiseen keskittyvän seminaarin. Monika Fagerholmin Amerikkalainen tyttö ja Säihkenäyttämö –romaanien käännösoikeudet on myyty yhteensä 11 maahan. Kahdeksan kääntäjää Ranskasta, Hollannista, Norjasta, Serbiasta, Saksasta, Unkarista ja Suomesta kokoontuu Helsinkiin 23.–27.8. keskustelemaan kirjailijan kanssa teksteistä ja niiden kääntämiseen liittyvistä kysymyksistä. Vastaavia seminaareja on muissa maissa järjestetty esimerkiksi Günter Grassin ja Kerstin Ekmanin teosten kääntäjille.
23.–27.8. Helsingissä vierailee myös ulkomaisia kustantajia kaikkiaan 10 maasta. Suomen kustannuskenttään tutustuu kustantajia ja kustannustoimittajia Ranskasta, Tanskasta, USAsta, Espanjasta, Englannista, Turkista, Saksasta, Taiwanista, Italiasta ja Venäjältä. Kansainvälinen Editors’ Week sai viime vuonna runsaasti positiivista palautetta, ja tulee olemaan vakituinen osa FILIn vuosiohjelmaa.
Lisätietoja:
FILI – Finnish Literature Exchange
Iris Schwanck, FILIn johtaja, iris.schwanck@finlit.fi , puh. 020 11 31 290
Kaksinkertainen/Dubbelt/Doppelt- kirjailijakiertue alkoi Berliinistä ja jatkuu halki saksankielisen Euroopan tuhkapilvestä huolimatta
19.4.2010
Kaksinkertainen/Dubbelt/Doppelt–kirjailijakiertue alkoi Berliinin kirjallisuustalossa viime lauantaina 17.4. Avajaistilaisuudessa kantaesitettiin M. A. Nummisen uusi sävellys, Martin Heideggerin ja Hannah Arendtin välisiin rakkauskirjeisiin perustuva kantaatti Verliebte Philosophen. Nimirooleissa esiintyvät Herman Wallén ja Ida Wallén sekä itse säveltäjä. Kantaatti esitetään myös Hampurissa, Münchenissä, Salzburgissa ja Stuttgartissa.
Lentoliikenteen rajoituksista huolimatta alkaneella viikolla voidaan toteuttaa 14 esiintymistilaisuutta useamman kirjailijan voimin. Monika Fagerholm, Olli Jalonen ja Robert Åsbacka kiertävät Berliinissä, Frankfurtissa, Hampurissa, Leipzigissa Münchenissä ja Stuttgartissa. Timo Parvela, jonka Ella-kirjat ovat saaneet osakseen suurta suosiota Saksassa, tapaa Rostockin, Frankfurtin ja Leipzigin kirjallisuustalojen järjestämissä tilaisuuksissa nuoria lukijoitaan.
Torstaina avataan Stuttgartin kirjallisuustalossa sarjakuvataiteilija Tommi Musturin kuratoima Glömp-näyttely. Samassa tilaisuudessa esitetään suomalaista kirjallisuutta esittelevä sana- ja kuvataidevideoteos, jonka on kirjoittanut Roman Schatz ja kuvittanut Katja Tukiainen ja Petteri Tikkanen. Teos kuvittaa kirjalijakohtaamisia kaikissa kirjallisuustaloissa koko kiertueen ajan.
Kiertue jatkuu ensi viikolla Münchenissä, Itävallassa ja Sveitsissä.
Lisätietoja:
Iris Schwanck, FILIn johtaja, iris.schwanck@finlit.fi , puh. 020 11 31 290
Maria Antas, projektikoordinaattori, maria.antas@finlit.fi , puh. 020 11 31 294
http://www.literaturhaus.net
Katso Kaksinkertainen-video (vaatii Flash Playerin)
Suomen kirjallisuus teemana saksankielisen Euroopan kirjallisuustaloissa huhtikuussa
17.3.2010
Yhdentoista saksankielisen kirjallisuustalon verkosto, literaturhaus.net, on kutsunut Suomen ensimmäiseksi teemamaakseen huhtikuussa 2010. ”Kaksinkertainen – Dubbelt – Doppelt” -kirjailijakiertueen on koordinoinut kirjallisuustaloverkoston kanssa FILI – Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus. Kirjailijakiertueen nimi viittaa Suomen kaksikieliseen kirjallisuuteen ja herättelee kuuntelemaan oudon kielen hauskoja sanoja.
Kirjallisuustalot ovat Saksan, Itävallan ja Sveitsin suurimpien kaupunkien keskeisiä kulttuurikeskuksia, joiden ohjelma on erittäin kysyttyä.
Suomen monipuolisen kirjallisuusohjelman puitteissa laajalle kiertueelle matkustaa 28 kirjailijaa 25 eri tapahtumaan 14 päivän ajan. Ohjelma julkistetaan 18.3. Leipzigin kirjamessuilla ARTE -televisiokanavan osastolla. Tilaisuudessa esiintyvät juuri saksaksi käännetyt kirjailijat Olli Jalonen (14 solmua Greenwichiin) ja Robert Åsbacka (Orgelbyggaren) sekä M. A. Numminen ja Pedro Hietanen.
Kirjailijakiertue alkaa 17.4. Berliinin kirjallisuustalosta. Avajaisissa kantaesitetään Saksassa laajaa suosiota nauttivan M. A. Nummisen uusi teos, joka perustuu Hölderlinin ja Hannah Arendtin kirjeenvaihtoon. Kiertue jatkuu Rostockin, Hampurin, Frankfurtin, Leipzigin, Kölnin, Stuttgartin, Münchenin, Zürichin ja Grazin kautta Salzburgiin. Kiertueella tuodaan esiin suomalaisen kaksikielisen kirjallisuuden monimuotoisuus – mukana on prosaistien ja lyyrikoiden ohella sarjakuvaa ja lastenkirjallisuutta, saamelaiskirjallisuutta ja Suomeen ulkomailta asettuneiden kirjailijoiden teoksia. Kaikkien osallistuvien kirjailijoiden teoksia on julkaistu saksaksi ja kiertueella on mukana myös monia kääntäjiä.
Saksan rautatieverkosto, ARTE -kanava ja verkkolehti Perlentaucher tukevat kiertuetta ja tuovat suomalaista kirjallisuutta ja sen tekijöitä aktiivisesti esiin kampanjan aikana.
Lisätietoja:
Iris Schwanck, FILIn johtaja, iris.schwanck@finlit.fi , puh. 020 11 31 290
Maria Antas, projektikoordinaattori, maria.antas@finlit.fi , puh. 020 11 31 294
Kiertueelle lähtevät kirjailijat
Literaturhaus.netin tiedote (saksaksi)
Hankkeesta literaturhaus.netin sivuilla (saksaksi)
FILI hakee määräaikaiseen työsuhteeseen projektiassistenttia
16.3.2010
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry (SKS) on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura, joka toimii muistiorganisaationa, tutkimuslaitoksena ja kulttuurijärjestönä. Sen osastot ovat kirjasto, kansanrunous- ja kirjallisuusarkisto, tutkimusosasto, kustannusosasto ja FILI – Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus sekä hallinto-osasto. Seuraan kuuluu runsaat 4 000 jäsentä ja sen palveluksessa työskentelee tällä hetkellä lähes sata henkeä.
Seura hakee FILIin määräaikaiseen työsuhteeseen
PROJEKTIASSISTENTTIA
Työ on määräaikainen 31.12.2010 saakka, mutta mahdollisesti jatkuu sen jälkeen.
FILI on Suomen kirjallisuuden vienti- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tukee kirjallisuuden kääntämistä ja julkaisemista muille kielille ja edistää kotimaisen kirjallisuuden tuntemusta ulkomailla. FILI hallinnoi viittä käännösapurahaohjelmaa, mm. kauno- ja tietokirjallisuuden suomentamiseksi, ja Books from Finland -verkkolehteä.
Projektiassistentin tehtävänä on avustaa kirjallisuuden vientiprojekteissa ja muissa kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa.
Toimen hoitaminen edellyttää tehtävään soveltuvaa tutkintoa ja vankkaa työkokemusta kustantamisen ja kansainvälisen kulttuuriyhteistyön parissa sekä kotimaisten kielten ja englannin hyvää hallintaa. Kirjallisuuden opinnot ja muu kielitaito lasketaan eduksi. Työssä vaaditaan myös erinomaisia vuorovaikutustaitoja, kykyä hallita monia tehtäviä samanaikaisesti ja valmiuksia matkustaa. Arvostamme joustavuutta ja halua kehittää omaa osaamista.
Työ projektiassistenttina tarjoaa näköalapaikan suomalaiseen kirjallisuusvientiin ja mahdollisuuden työskennellä yhdessä kulttuurialan ammattilaisten kanssa.
Haettavana oleva toimi täytetään 1.6.2010, ellei valittavan kanssa toisin sovita. Koeaika on kaksi kuukautta. Toimen palkkaus vastaa alan yleistä palkkatasoa.
Hakemukset ansioluetteloineen toimitetaan 9.4.2010 klo 16 mennessä osoitteeseen: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Hallituskatu 1, PL 259, 00171 Helsinki. Kuoreen merkintä ”projektiassistentti”.
Hakemuksen voi lähettää myös johdon assistentille sähköpostiosoitteeseen , tällöin viestin otsikkokenttään kirjoitetaan”projektiassistentti”.
Lisätietoja antaa FILIn johtaja Iris Schwanck 24.3. klo 9–10 ja 25.–26.3. klo 10–11 puh. 0201 131 290.
Aiemmat tiedotteet
2009
Pohjoismaat teemana Pariisin kirjamessuilla 2011(5.11.2009)
Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto Venäjälle (12.8.2009)
Taiteen tiedotuskeskusten TAIVEX-vientivalmennus kouluttaa alan ammattilaisia viennin osaajiksi (24.6.2009)
Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaa vuonna 2014 (16.6.2009)
2008
Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto 2008 Saksaan
Suomalainen kirjallisuus laajasti esillä saksankielisessä Euroopassa vuonna 2010
Suomesta Moskovan kirjamessujen teemamaa vuonna 2008
Islannista ensimmäinen pohjoismainen teemamaa Frankfurtin kirjamessuille
2007
Suomalaisen kirjallisuuden pohjoismainen tuki FILIin
Pohjoismaisten käännöstukien (entisten Nordbok-tukien) yhteystahot ja hakuajat
Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto 2007 Japaniin ja Isoon-Britanniaan
Pohjoismaat teemana Pariisin kirjamessuilla 2011
5.11.2009
Pohjoismaat on kutsuttu vuoden 2011 Pariisin kirjamessujen kunniavieraiksi. Ranskan kustantajien yhdistys SNE - Syndicat National de l'Edition päätti asiasta kokouksessaan 4.11.2009. Pohjoismaiden ministerineuvosto puolestaan on sisällyttänyt hankkeen osaksi Norden i världen -globalisaatio-ohjelmaansa.
Maaliskuiset Salon du Livre -kirjamessut ovat ranskankielisen maailman suurin kirja-alan tapahtuma: kävijöitä kuuden messupäivän ajan on noin 200 000, joista kirjallisuusalan ammattilaisia runsaat 10 %. Ulkomaisten kustantajien osuus kävijöistä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Ranskalainen media seuraa messuja tiiviisti: vuonna 2007 sieltä mm. lähetettiin yli 22 tuntia TV-ohjelmaa ja 61 tuntia radio-ohjelmaa.
Pohjoismaat eivät ole koskaan aikaisemmin esiintyneet yhdessä teema-alueena kirjamessuilla. Pariisin kirjamessut tarjoaakin pohjoismaiselle kirjallisuudelle ainutlaatuisen tilaisuuden esittäytyä koko laajuudessaan - saamelaisalue, Färsaaret ja Grönlanti mukaan lukien - ranskankieliselle ja kansainväliselle yleisölle. Samalla esitellään tehokkaasti pohjoismaista kirjallista kulttuuria ranskalaisille kustantajille ja tuetaan usean vuoden tähtäyksellä pohjoismaisia kustantajia heidän työssään oikeuksien myymiseksi Ranskaan.
Viime vuosina ranskalaisilla bestseller-listoilla on ollut useita pohjoismaisia kirjailijoita, kuten dekkarikirjailijat Stieg Larsson, Henning Mankell ja Arnaldur Indriðason. Per Pettersson, Arto Paasilinna ja monet klassikot kuten Karen Blixen ovat myyneet hyvin. Vuonna 2008 julkaistiin ranskaksi myös Nils Aslak Valkeapään runotrilogia suoraan saamesta käännettynä. Pohjoismaisesta kirjallisuudesta ollaan kiinnostuneita ja sen kustantaminen on selkeässä kasvussa Ranskassa: vuosina 2006-2009 julkaistiin yhteensä lähes 300 pohjoismaista teosta.
Yhteispohjoismaisen hankkeen koordinoi FILI - Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus ja sitä johtaa Iris Schwanck, joka toimi Ranskan ja Suomen yhteisenä komissaarina vuoden 2008 100 % Finlande en France - Täysillä Suomesta -kulttuurikauden toteuttamisessa Ranskassa. Hankkeen tuottaja on toimittaja, FM Nina Paavolainen.
Lisätietoja:
Johtaja Iris Schwanck
Puh. 040 5080 331
http://www.salondulivreparis.com/
Ulkomaiset kustantajat Englannista Libanoniin kiinnostuneita suomalaisesta nykykirjallisuudesta – arvostettuja kustantajia vierailulla Helsingissä
17.8.2009
Suomalainen nykykirjallisuus kiinnostaa ympäri maailmaa. FILI – Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus järjestää yhteistyössä Suomen Lontoon instituutin kanssa kansainvälisen kustantajavierailun 19.–21.8.2009. Englannista Helsinkiin matkaavat Michael Dwyer (Hurst Publishing), Christopher MacLehose (MacLehose Press), Neil Astley (Bloodaxe) sekä Gary Pulsifer ja Daniela de Groote (Arcadia Books). Brittikustantajien lisäksi suomalaiseen kirjallisuusmaailmaan tutustuvat Marie-Pierre Gracedieu (Stock) ja Soazig Le Bail (Thierry Magnier) Ranskasta, Sheren Kreidieh (Asala Publishers) Libanonista, Irina Prokhorova (New Literary Review, NLO) Venäjältä sekä José Hamad (451 editores) ja Cristina Hernández Johansson (Roca Editorial) Espanjasta. Kustantajat tutustuvat kolmen päivän ajan suomalaisiin kustantajiin, kirjailijoihin ja Suomen kirjallisuuden kääntäjiin.
Moni Helsingissä nyt vieraileva kustantaja on jo aiemmin julkaissut suomalaista nykykirjallisuutta. Bloodaxe on runouteen erikoistunut kustantamo, jonka viimeisimpiin julkaisuihin lukeutuu mm. Tua Forsströmin trilogia I studied once at a wonderful faculty. Arcadia Booksilla on EuroCrime-dekkarisarja, jossa on ilmestynyt kaksi Matti Yrjänä Joensuun teosta. Ranskalainen Stock taas on kääntänyt Monika Fagerholmia ja espanjalainen 451 editores Sofi Oksasen Stalinin lehmät; 451 editores on myös ostanut oikeudet Oksasen Puhdistukseen. Roca Editorial puolestaan on Kjell Westön espanjalainen kustantaja. Libanonilainen Asala Publishers on erikoistunut lastenkirjallisuuteen, ja äskettäin onkin tehty monta käännössopimusta Libanoniin – mm. Markus Majaluoman, Jukka Itkosen ja Nina Pirhosen lastenkirjoja käännetään lähivuosina arabiaksi.
Vierailun päämääränä on laajentaa kustantajen tietämystä suomalaisesta kirjallisuudesta, esitellä ajankohtaisia teoksia ja vankentaa suhteita suomalaisiin kustantajiin.
Lisätietoja:
johtaja Iris Schwanck, puh. 0201 131 290, iris.schwanck@finlit.fi
projektikoordinaattori Tiina Lehtoranta, puh. 0201 131 344, tiina.lehtoranta@finlit.fi
Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto Venäjälle
12.8.2009
Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto myönnetään tänä vuonna Ljudmila Braudelle ja Anna Sidorovalle tunnustuksena heidän ansiokkaasta ja uutterasta työstään suomalaisen kirjallisuuden välittämisestä Venäjälle. Kansainvälisestikin merkittävä palkinto on kunnianosoitus tärkeälle mutta usein julkisuutta saavuttamattomalle kääntäjäntyölle. Kääntäjäpalkinnon myöntää vuosittain opetusministeriö FILI - Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen esityksen perusteella.
Venäjän käännöskirjamarkkinat ovat erittäin tärkeä kasvualue ja painopiste suomalaiselle kirjallisuusviennille. Erityisesti lasten kuvakirjoja on viime vuosina käännetty runsaasti: mm. Tiina Nopolan ja Mervi Lindmanin Siiri-kirjoja, Reetta Niemelän Makkarapiruetti ja Tove Appelgrenin Vesta-Linnea –sarjaa.
Vuonna 1927 syntynyt Ljudmila Braude on jo 1950-luvulta lähtien ollut aktiivinen pohjoismaiden ja Saksan kaunokirjallisuuden kääntäjä, opettaja ja tutkija. Suomenruotsalaista kirjallisuutta Braude on kääntänyt vuodesta 1991 lähtien. Venäjällä erittäin suositut Muumi-kirjat ovat päässeet lukijoiden ulottuville juuri hänen ansiostaan. Lastenkirjallisuuden lisäksi Braude on laajentanut Tove Janssonin henkilökuvaa Venäjällä kääntämällä myös hänen romaanejaan, novellejaan ja mm. omaelämäkerrallisen teoksen Bildhuggarens dotter.
Myös toisen rakastetun suomalaisen kirjailijan, satusetä Zacharias Topeliuksen kirjoja on Ljudmila Brauden ansiosta luettavissa venäjäksi. Suomenruotsalaista runoutta hän on tulkinnut venäjäksi Edith Södergranista Lars Huldéniin. Uusin aluevaltaus on Christina Anderssonin tuotanto. Ljudmila Braudelle on vuonna 1988 myönnetty Hans Christian Andersenin kunniapalkinto ja vuonna 1990 kansainvälinen Astrid Lindgren –palkinto.
Anna Sidorova (s. 1978) on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt kääntää suuren määrän kirjallisuutta niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Hänen käännöksinään voidaan lukea Timo Parvelan Ella-sarjaa, Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu –kirjoja sekä Mauri Kunnaksen kuvakirjoja. Nuorille ja aikuisillekin lukijoille Anna Sidorova on kääntänyt mm. Leena Krohnin Ihmisen vaatteissa sekä Anna-Leena Härkösen Akvaariorakkautta.
Anna Sidorova toimii aktiivisesti myös teatterin verkostoissa ja kehittää uusia hankkeita sekä kirjallisuuden että teatterin tunnetuksi tekemiseksi Venäjällä. Hyvä yhteistyö alan suomalaisten ja venäläisten toimijoiden kanssa luo uusia verkostoja ja uusia kulttuuritekoja.
Kääntämisen lisäksi Anna Sidorova on esitellyt innostavasti venäläiselle yleisölle suomalaista kirjallisuutta erilaisissa tapahtumissa kuten kirjamessuilla, festivaaleilla ja kääntäjäseminaareissa. Innostuneisuus ja uutteruus ovat tuottaneet alalle jo nyt sekä uusia käännöshankkeita että uusia kääntäjiä.
Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin luovuttaa palkinnot keskiviikkona 12.8. klo 15.00 valtioneuvoston juhlahuoneistossa (Eteläesplanadi 6).
Kuvat: Irmeli Jung
Haastattelupyynnöt:
Leena Lahti, puh. 050 352 16 99,
Lisätietoja:
johtaja Iris Schwanck, puh. 0201 131 290, iris.schwanck@finlit.fi
Taiteen tiedotuskeskusten TAIVEX-vientivalmennus kouluttaa alan ammattilaisia viennin osaajiksi
24.6.2009
TAIVEX-vientivalmennus on taiteen tiedotuskeskusten valmistelema valtakunnallinen ESR-hanke, jossa
-
toteutetaan tuottajille, managereille, agenteille, galleristeille ja muille välittäjäportaan toimijoille räätälöity vientivalmennusohjelma;
-
kehitetään suomalaisen taiteen vientiä ja kansainvälistymisvalmiuksia;
-
syvennetään eri taiteen alojen kansainvälisiä yhteyksiä, keskinäistä verkottumista ja eri alueiden markkinatuntemusta.
TAIVEX-vientivalmennuksen toteutuksessa on mukana laaja joukko eri alojen asiantuntijoita. Hankkeen toteutuksesta vastaavat Teatterin tiedotuskeskus ja HSE Pienyrityskeskus. Tanssin tiedotuskeskus, Sirkuksen tiedotuskeskus, Näyttelyvaihtokeskus FRAME ja SKS/FILI - Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus ovat hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina. Tiedotuskeskusten lisäksi hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkien kulttuuritoimet, jotka osallistuvat myös hankkeen rahoitukseen.
TAIVEX-vientivalmennus on osa opetusministeriön valtakunnallista, Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella toteutettavaa Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmaa ja Luova Suomi -hankekokonaisuutta. Hankkeen päärahoittaja on Etelä-Suomen lääninhallitus.
Vientivalmennusohjelma käynnistyy syksyllä 2009
Hankkeen toteuttama TAIVEX-vientivalmennusohjelma käynnistyy syksyllä 2009. Vientivalmennusohjelmaan valitaan avoimella haulla ammatissa jo toimivia kulttuuri- ja luovien alojen ammattilaisia, jotka haluavat kehittää kansainvälistymisvalmiuksiaan ja vientiosaamistaan. Tavoitteena on, että valmennusohjelmaan osallistuvien ammattilaisten verkostoitumis- ja vuorovaikutustaidot vahvistuvat. Kansainvälisen viennin osaajina heillä on tulevaisuudessa kyky uudistaa ja kehittää erilaisia luovien alojen liiketoimintakonsepteja.
Valmennusohjelmassa käydään läpi mm. seuraavia kulttuuriviennin osa-alueita:
-
myynti-, markkinointi- ja promootio-osaaminen
-
messukonseptien toteuttaminen
-
kansainväliset yhteistuotannot
-
näyttelyvaihto
-
sopimusjuridiikka
-
markkinointiviestintä
-
markkinaselvitykset
Jokaiselle osanottajalle kootaan oma, hänen tarpeidensa mukainen opintokokonaisuus HSE Pienyrityskeskuksen toteuttamista koulutuspäivistä ja ulkomaille suuntautuvista opintomatkoista. Opintomatkojen kohteena ovat alallaan tunnustetut ja kansainvälisesti aktiiviset taideorganisaatiot.
Avoin haku TAIVEX-vientivalmennusohjelmaan käynnistyy elo-syyskuun vaihteessa 2009.
Valmennusohjelman ohella TAIVEX-vientivalmennus tuottaa taiteen kansainvälistymistä ja kulttuurivientiä tukevaa materiaalia ja tapahtumia. Hankkeessa mukana olevat asiantuntijat tuottavat markkinaselvityksiä suomalaisen kulttuuriviennin kannalta kiinnostaviksi todetuista alueista. Lisäksi hanke järjestää seminaareja ja yleisöluentoja. Kaikki hankkeessa tuotettu materiaali, myös markkinaselvitykset, ovat koko taiteen kentän hyödynnettävissä ja ladattavissa myöhemmin avattavilta hankkeen verkkosivuilta.
Lisätietoja hankkeesta ja valmennusohjelmasta:
projektipäällikkö Nea Leo
nea.leo@teatteri.org , p. 041 502 0279
Lataa koulutusesite (pdf)
Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaa vuonna 2014
16.6.2009
Suomi on kutsuttu teemamaaksi Frankfurtin kirjamessuille vuonna 2014. Frankfurtin kirjamessujen johtaja Jürgen Boos, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja opetusministeriö allekirjoittivat hanketta koskevat sopimukset tiistaina.
Kulttuuri- ja urheiluministeri Wallin pitää tilannetta ainutlaatuisena: - Ministeriö on sitoutunut kulttuurivientihankkeeseen, joka toteutuu nykyisen hallituskauden tuolla puolen. Jotta Suomi voi osallistua tämän suuruusluokan kansainvälisiin hankkeisiin, täytyy tällaisen voida olla mahdollista. Tämän mittaluokan ponnistukset eivät toteudu vuodessa tai kahdessa kulttuurimme tason ansaitsemalla tavalla, sanoi kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin tiistaisessa infotilaisuudessa.
– Frankfurtin kirjamessujen teemamaastatus on Suomen kulttuuriviennin kehittämisohjelman yhteisiä kärkihankkeita. Nyt toteutuessaan se tarjoaa opetusministeriölle mahdollisuuden yhteistyöhön muiden ministeriöiden, erityisesti ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Teemamaahanke yhdistää saman lipun alle myös eri taiteenalat ja niiden toimijat.
– Koska Saksa on suomalaisen kirjallisuusviennin tärkein maa; on luontevaa panostaa tämän markkina-alueen kasvattamiseen. Frankfurtin kirjamessut tarjoavat suurimpana kirja-alan kansainvälisenä tapahtumana myös parhaan mahdollisen kehyksen laajemmalle suomalaisen kirjallisuuden läpimurrolle, tähdensi Wallin.
– Teemamaa -hanke toteutuu viiden vuoden kuluttua. Näiden vuosien aikana on mahdollisuus keskittyä kääntäjien kouluttamiseen, kustantajavierailuihin ja muihin perustoimenpiteisiin suomalaisen kirjallisuuden kustantamisen lisäämiseksi Saksassa.
Wallinin mukaan pohjustustyö on jo alkanut: suomalainen kirjallisuus on kutsuttu ensimmäiseksi teemamaaksi saksankielisen Euroopan kirjallisuustaloverkoston kirjallisuusohjelmaan vuonna 2010.
- Hankkeen tavoitteena on saada 20 uutta kirjailijaa saksankielisille markkinoille ja järjestää 30 kirjailijan laaja kiertue kaikissa 11 kirjallisuustalossa huhtikuussa 2010. Parhaillaan Helsingissä vierailee 11 kirjallisuustalon johtajat, kolme saksalaiskustantajaa sekä neljä kirjallisuustoimittajaa tutustumassa suomalaiseen kirjallisuuteen ja kirjailijoihin, sanoi Wallin.
Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa FILI - Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus. Hankkeelle asetetaan myös ohjausryhmä, joka koostuu mm. opetusministeriön, ulkoasiainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, kustantajien sekä kirjailijoiden edustajista.
Tänä vuonna Frankfurtin kirjamessujen teemamaa on Kiina, vuonna 2010 Argentiina ja vuonna 2011 Islanti, joka on myös Frankfurtin kirjamessujen ensimmäinen pohjoismainen teemamaa.
Lisätietoja:
- ylijohtaja Riitta Kaivosoja, opetusministeriö, puh. 09- 160 77053
- kulttuuriasiainneuvos Mervi Tiensuu-Nylund, opetusministeriö, puh. 09-160 77266
- johtaja Iris Schwanck, FILI - Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus, puh. 020-1311 290, 040- 5080 331.
- Euroopan kirjallisuustaloverkosto www.literaturhaus.net
- Frankfurtin kirjamessut http://www.buchmesse.de/en/
Suomi tuo Moskovan kirjamessuille runsaan ohjelman
Suomi on teemamaa Moskovan 10. non/fiction -kirjamessuilla 26.–30. marraskuuta 2008.
Suomalaista ohjelmaa tarjotaan messuilla yhteensä noin 50 kirjailijan, kustantajan, kääntäjän, näyttelijän ja sarjakuvantekijän voimin. Ohjelma käynnistyy torstaina 27.11. Suomen autonomian aikaa 1809-1917 käsittelevällä seminaarilla ja huipentuu sunnuntaina uuden suomalaisen runouden futuristishenkisiin ja koneellisiin ulottuvuuksiin. Esillä on niin tietokirjallisuutta, historiaa, tutkimusmatkailua kuin nykyromaania, lyriikkaa, näytelmiä ja sarjakuvia. Lastenkirjallisuus on ohjelmassa keskeisellä sijalla.
Suomen erityisenä teemapäivänä torstaina 27.11. suomalaiset kirjailijat esiintyvät aamusta iltaan lukuisissa seminaareissa, työpajoissa ja Kirjallisuuskahvilan lukutilaisuuksissa. Professori Henrik Meinander, jonka Suomen historiaa käsittelevä teos on juuri ilmestynyt venäjäksi, keskustelee Suomen autonomian ajasta toimittaja Fjodor Lukjanovin kanssa. Paneelin jälkeen julkistetaan Suomen Kansallisarkiston tietokanta, jonka avulla autonomian ajan arkistot ovat internetin välityksellä kaiken yleisön saatavilla. Torstain aiheisiin kuuluu myös suomalaiset tutkimusmatkailijat Venäjällä, josta keskustelevat mm. paljon kenttätyötä Venäjällä tehnyt folkloristiikan dosentti Lauri Harvilahti, akateemikko A. B. Kudelin sekä J. G. Granön Altai – Vaellusvuosina nähtyä ja elettyä –kirjan venäjäntäjä Alla Aliyeva. Suomalaista sarjakuvaa käsittelevää paneelia johtaa puolestaan moskovalainen sarjakuvataiteilija ja -aktivisti Hihus.
Lauantaina 29.11. Sofi Oksanen, Zinaida Lindén ja Roman Schatz keskustelevat toimittaja Kristina Rotkirchin johdolla monikulttuurisen kirjallisuuden roolista Suomessa. Suosiota ennustetaan myös lauantain 29.11. kalastusaiheiselle seminaarille, jossa kirjailija Eeva-Kaarina Aronen, filosofi Jukka Relander sekä valokuvaaja ja tietokirjailija Martti Lintunen pohtivat toimittaja Anna-Lena Laurénin johdolla niin kalastuksen filosofisia kuin kauno- ja tietokirjallisia ulottuvuuksia.
Suomalainen nykyrunous on niin ikään laajasti esillä messuilla. Agneta Enckell, Saila Susiluoto ja Henriikka Tavi keskustelevat suomalaista nykyrunoutta käsittelevässä seminaarissa sekä esiintyvät Kirjallisuuskahvilassa. Leevi Lehdon tuottamassa tilaisuudessa esitellään futurismin hengen ja nykyteknologian kaikuja uudessa suomalaisessa runoudessa sekä tuodaan jälleen esiin nuoria tekijöitä kuten Tytti Heikkinen, Marko Niemi ja Miia Toivio.
Suurta huomiota tulevat saamaan monet lastenkirjailijat; erityisesti Herran Huun luoja Hannu Mäkelä, joka tapaa lauantaina 29.11. suuressa 600 hengen konferenssitilassa venäläisen kirjailijaystävänsä Eduard Uspenskin sekä Mauri Kunnas, jonka kahden kirjan venäjännökset ehtivät juuri kirjamessuille. Lasten ohjelmassa esiintyvät heidän lisäkseen mm. Markus Majaluoma ja Timo Parvela, sekä Siiri-kirjojen tekijät Tiina Nopola ja Mervi Lindman, joilta kaikilta on tänä vuonna ilmestynyt venäjänkielisiä käännöksiä.
Messuilla esitellään maistiaisia vastikään venäjännetystä suomalaisesta draamasta: sekä Aleksis Kiven klassikkonäytelmää Kihlaus että poimintoja uudesta suomalaisesta nykydraama-antologiasta esitetään venäläisnäyttelijöiden voimin. Maineikas suomalainen nukketeatteri Sampo puolestaan pitää messuilla nukketeatterin työpajan lapsille. Lisäksi messuilla esitetään kolme lastenelokuvaa: Mauri Kunnaksen Noitarumpu, Leena Krohnin kirjaan perustuva Pelikaanimies sekä Hannu Mäkelän kirjoihin perustuva venäläinen Herra Huu –elokuva.
Messujen ajaksi pystytetään kaksi suurta näyttelyä. 25 taiteilijan sarjakuvanäyttely, joka herätti paljon positiivista huomiota kesällä päättyneellä 100 % Finlande – Täysillä Suomesta kulttuurikaudella Ranskassa, saa nyt jatkoa Moskovan kirjamessuilla Kalervo Pulkkisen tuottamassa uudessa versiossa. Näyttelyssä mukana olevat sarjakuvataiteilijat Ville Ranta ja Marko Turunen pitävät messuilla myös sarjakuvatyöpajan. Jan-Erik Anderssonin Muumi-aiheinen näyttely on puolestaan aikaisemmin ollut esillä Pietarissa Anna Ahmatova – museossa. Tove Janssonin alkuperäisiä Muumi-kuvituksia on saatu lainaksi Tampereen taidemuseon Muumilaaksosta.
Messuohjelman suunnittelusta ja tuotannosta vastaa FILI – Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus yhteistyössä Suomen Moskovan suurlähetystön kanssa.
Venäläiset kustantamot julkaisevat noin 10 uutta suomalaista nimikettä syksyllä 2008 kirjallisuuden eri aloilta – kiinnostus suomalaista kirjallisuutta kohtaan Venäjällä kasvaa siis voimakkaasti. Venäjän käännöskirjamarkkinat ovat pitkään olleet Suomelle erittäin tärkeä kasvualue ja painopiste suomalaiselle kirjallisuusviennille. Tuoreimpiin käännöksiin kuuluu Tove Janssonin Kuinkas sitten kävikään, Henry Parlandin Sönder, Henrik Meinanderin Suomen historia sekä Hannu Luntialan tekstiviestiromaani Viimeiset viestit. Venäjäksi on käännetty viime vuosina erityisen paljon lastenkirjoja, kuten Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu -kirjoja, Markus Majaluoman Isä-kirjoja, Reetta Niemelän Makkarapiruetti ja Tove Appelgrenin Vesta-Linnea –sarjaa. Joukkoa täydentää tänä vuonna myös Mauri Kunnaksen Joulupukki sekä Viikingit tulevat!.
Lisätietoja:
FILIn johtaja Iris Schwanck, iris.schwanck(at)finlit.fi,
puh. +358 20 11 31 290
Haastattelupyynnöt:
Viestintä- ja projektiassistentti Leena Lahti, leena.lahti(at)finlit.fi,
puh. +358 20 1131 291.
Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto 2008 Saksaan
Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto myönnetään tänä vuonna Gabriele Schrey-Vasaralle Saksasta. Kansainvälisestikin merkittävä 10 000 euron palkinto on kunnianosoitus tärkeälle mutta usein julkisuutta saavuttamattomalle kääntäjäntyölle. Kääntäjäpalkinnon myöntää vuosittain opetusministeriö FILI - Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen esityksen perusteella.
Gabriele Schrey-Vasara on ansiokkaasti kääntänyt saksaksi sekä tieteellisiä teoksia että romaaneja jo kohta 30 vuotta. Hän nauttii erittäin suurta kunnioitusta asiantuntevana ja luotettavana kääntäjänä. Laajan kääntäjätyön ohella hän on vuodesta 1987 asti toiminut Saksalaisen kirjaston kirjastonhoitajana ja samalla kirjaston julkaiseman Jahrbuch für finnisch-deutsche Literaturbeziehung-vuosikirjan toimitussihteerinä ja nykyisin toimitusneuvoston jäsenenä. Lisäksi hän on kielitieteilijänä toiminut tieteellisen julkaisusarjan Finnisch-Ugrische Forschungen toimitussihteerinä.
Saksa on tämän vuosituhannen alun ollut pohjoismaisen kirjallisuuden luvattu maa ja kirjallisuusviennin mallikohde. Saksaksi julkaistaan edelleen hyvin paljon käännöksiä; sekä klassikoita että nykykirjallisuuden merkkiteoksia, mutta myös laajan yleisön suosimaa jännityskirjallisuutta. Kymmenen suosituimman suomalaiskirjailijan kirjoja myytiin vuosina 1997–2008 yhteensä n. 2,5 miljoonaa kappaletta; lukuun mahtuu kirjallisuudenlajien koko kirjo lastenkirjallisuudesta dekkareihin. Suomella on vakaat ja toimivat verkostot saksalaisiin kustantamoihin: neljän viime vuoden aikana 27 saksalaista kustantamoa julkaisi yli 40 suomalaisen kirjailijan teoksia. Tämän ansiosta saksalainen lukija ja kriitikko voivat nyt tutustua hyvin kattavaan valikoimaan suomalaista nykykirjallisuutta.
Gabriele Schrey-Vasara on ollut mukana voimistamassa pohjoismaisen kirjallisuuden roolia Saksassa viimeisen kymmenen vuoden ajan. Hän on välittänyt suomalaisen vahvan naispoliisin Maria Kallion henkilön Leena Lehtolaisen kirjoissa sekä viimeksi inkerinvirolaisen antisankarin Viktor Kärpän hahmon Matti Röngän romaaneissa. Tieteellisiin käännöskirjoihin lukeutuu esimerkiksi Tuomas Heikkilän keskiajan marttyyrihahmoa pyhää Symeonia käsittelevä väitöskirja Vita S. Symeonis Treverensis (2002). Muita Schrey-Vasaran kääntämiä kirjailijoita ovat mm. Seppo Hentilä, Annika Idström, Matti Klinge, Laura Kolbe, Jarkko Sipilä ja Georg Henrik von Wright.
Haastattelupyynnöt:
Projekti- ja viestintäassistentti Leena Lahti, puh. 0201 131 291, leena.lahti@finlit.fi
Lisätietoja:
johtaja Iris Schwanck, puh. 0201 131 290, iris.schwanck@finlit.fi
Suomalainen kirjallisuus laajasti esillä saksankielisessä Euroopassa vuonna 2010
Suomi on kutsuttu saksankielisen Euroopan kirjallisuustalojen teemamaaksi vuodelle 2010. Asiasta sovittiin tämän vuoden Leipzigin kirjamessuilla. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 11 laitosta, ja uusia taloja liittyy jatkuvasti mukaan. Mittava teemamaahanke on ensimmäinen laatuaan ja antaa mahdollisuudet esitellä suomalaista kirjallisuutta näkyvästi sekä tapahtumissa että tiedotusvälineissä. Yhteistyökumppaneina toimivat mm. televisiokanava Arte ja Die Zeit-lehti.
Suomalainen kirjallisuus kiinnostaa nykyään hyvin paljon Saksassa niin käännösten kuin myyntilukujen valossa. Saksassa julkaistaan vuosittain peräti 30–40 suomalaista nimikettä. Viiden myydyimmän suomalaisen kirjailijan teoksia myytiin Saksassa noin 2 200 000 kappaletta vuosina 1997–2006. Tuoreimpia käännöksiä ovat Elina Hirvosen Että hän muistaisi saman, Tiina Krohnin Kortti Recifestä ja Eeva-Kaarina Arosen Maria Renforsin totuus. Syksyllä julkistetaan näyttävästi Erkki Tuomiojan Tieto-Finlandia-palkittu teos Häivähdys punaista – Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala vallankumouksen palveluksessa.
Lisätiedot:
Johtaja Iris Schwanck, FILI – Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus
puh. 0201 131 290, iris.schwanck@finlit.fi
Suomesta teemamaa Moskovan kirjamessuille
Suomi sai teemamaa-aseman tämän vuoden Moskovan non/fiction -kirjamessuille 26.–30. marraskuuta. Kymmenettä vuottaan juhlivilla messuilla vierailee vuosittain noin 30 000 kävijää, ja sinne osallistuu noin 260 näytteilleasettajaa yli 20 maasta. Viime vuonna Moskovan messujen aiheena oli lastenkirjallisuus.
Venäjän käännöskirjamarkkinat ovat erittäin tärkeä kasvualue ja painopiste suomalaiselle kirjallisuusviennille. Venäjällä julkaistaan vuosittain noin 20 suomalaista teosta. Tuoreimpiin käännöksiin kuuluu Tove Janssonin novellikokoelmia, Henry Parlandin Sönder ja Anna-Leena Härkösen Akvaariorakkautta. Venäjäksi on käännetty viime vuosina erityisen paljon lasten kuvakirjoja, kuten Tiina Nopolan ja Mervi Lindmanin Siiri-kirjoja, Reetta Niemelän Makkarapiruetti ja Tove Appelgrenin Vesta-Linnea –sarjaa. Joukkoa täydentää tänä vuonna myös Mauri Kunnaksen Joulupukki.
Messuohjelman suunnittelusta ja tuotannosta vastaa FILI – Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus yhteistyössä Suomen Moskovan suurlähetystön kanssa. Suomalaista kirjallisuutta esitellään laajasti tietokirjoista draamaan ja sarjakuvista runouteen. Venäjällä vietetään tänä vuonna perheen vuotta, joten esille nousevat myös lukuisat lastenkirjat ja –kirjailijat.
Lisätiedot:
Johtaja Iris Schwanck, FILI – Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus
puh. 0201 131 290, iris.schwanck@finlit.fi
Islannista ensimmäinen pohjoismainen teemamaa
Frankfurtin kirjamessuille
Islanti on valittu ensimmäiseksi pohjoismaiseksi teemamaaksi Frankfurtin kirjamessuille vuonna 2011. Myös Suomi haki teemamaaksi messuille, jotka ovat kirja-alan tärkein vuosittainen kansainvälinen tapahtuma. Suomi painotti hakemuksessaan Lukumaa Suomi -teemaa ja sitä, miten paljon suomalainen kirjallisuus Saksassa nykyään kiinnostaa niin käännösten kuin myyntilukujen valossa. Saksassa julkaistaan vuosittain peräti 30–40 suomalaista kirjaa. Viiden myydyimmän suomalaisen kirjailijan teoksia myytiin Saksassa noin 2 200 000 kappaletta vuosina 1997–2006. Tuoreimpia käännöksiä ovat Elina Hirvosen Että hän muistaisi saman ja Eeva-Kaarina Arosen Maria Renforsin totuus.
Viime vuonna Frankfurtin messujen aiheena oli Katalonian kulttuuri. Tänä vuonna teemamaana on Turkki, vuonna 2009 Kiina ja vuonna 2010 Argentiina. Vuodeksi 2011 haluttiin antaa mahdollisuus pienelle maalle, Islannille, joka on osoittanut kiinnostuksensa messujen teemamaaksi jo vuosien ajan. Suomelta toivotaan uutta hakemusta vuoden 2013 tai 2014 teemamaaksi.
Lukumaa Suomi -hakemuksessa olivat mukana opetusministeriö, ulkoministeriö, Suomen Kustannusyhdistys ja FILI – Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus.
FILIä on pyydetty hakemaan teemamaaksi tämän vuoden Moskovan non/fiction -kirjamessuille 26.–30. marraskuuta. Venäjän käännöskirjamarkkinat ovat erittäin tärkeä kasvualue ja painopiste myös suomalaiselle kirjallisuusviennille.
Lisätiedot:
Johtaja Iris Schwanck, FILI – Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus
puh. 0201 131 290 klo 15.30 alkaen, iris.schwanck@finlit.fi
2007
Suomalaisen kirjallisuuden pohjoismainen tuki FILIin
Pohjoismaisten käännöstukien (entisten Nordbok-tukien) yhteystahot ja hakuajat
Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto 2007 Japaniin ja Isoon-Britanniaan
Suomalaisen kirjallisuuden pohjoismainen tuki FILIin
Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuriohjelmia uudistettaessa on pohjoismaisen kirjallisuuden käännöstuet (entiset Nordbok-tuet) päätetty siirtää tiedotuskeskusten hallinnoitaviksi Pohjoismaissa. Itsehallintoalueiden käännöstukia hoitavat puolestaan alueiden kirjailijaliitot. Tukea suomenkielisen ja suomenruotsalaisen kirjallisuuden kääntämiseen pohjoismaisille kielille myönnetään FILI – Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksesta pohjoismaisille kustantajille 21.9.2007 alkaen. Tukea voi hakea myös suomenruotsalaisen kirjallisuuden suomentamiseen. Kyseessä on kolmivuotinen hanke, joka päättyy 31.12.2009. Ensimmäisenä vuonna tukea suomalaisen kirjallisuuden käännöksille on jaettavana 60 000 euroa. Tukiohjelman kokonaisbudjetti Pohjoismaissa on 360 420 euroa vuodessa.
Pohjoismaisen tukiverkoston koordinoinnista vastaa Norjan kirjallisuuskeskus NORLA. Uudistus on osa Suomenlinnaan keväällä 2007 perustetun Kulturkontakt Nord -yhteyspisteen taide- ja kulttuuriohjelmaa. Uuden ohjelman tavoitteena on entiseen tapaan tukea pohjoismaisen kirjallisuuden, pääasiassa kaunokirjallisuuden, kääntämistä toisille pohjoismaisille kielille sekä kasvattaa kirjallisuuden tunnettuutta naapureiden kesken.
FILIn ensimmäinen hakukierros käynnistyy 21.9.2007 ja päättyy 1.11. Hakuajat tulevat olemaan vuosittain 1.4. ja 1.11. FILIin on viime vuosina keskitetty kaikkien valtion käännös- ja painatustukien hallinnointi, joten pohjoismainen tuki on luonteva lisä kokonaisuuteen. FILIssä on nyt peräti yhdeksän tukimuotoa kirjallisuuden kääntämiseen ja painattamiseen eri kielille.
Lisätietoja käännös- ja painatustukimuodoista ja käännöstuen sähköiset hakulomakkeet (21.9. alkaen): www.finlit.fi/fili
Tiedustelut: johtaja Iris Schwanck, puh. 0201 131 290, iris.schwanck@finlit.fi
Pohjoismaisten käännöstukien (entisten Nordbok-tukien) yhteystahot ja hakuajat
Islanninkielinen kirjallisuus
Hakuajat: 1.4. ja 1.11.
Norjankielinen kirjallisuus
Hakuajat: kaunokirjallisuus 1.4., 1.8. ja 1.12. ja tietokirjallisuus 1.2., 1.6. ja 1.10.
Ruotsinkielinen kirjallisuus
Hakuajat: 1.5. ja 1.11.
Tanskankielinen kirjallisuus
Hakuajat: 1.1. 1.4., 1.8. ja 1.10.
Fäärinkielinen kirjallisuus
Ekspertutvalg ved Færøyisk forfatterforening.
Hakuajat: huhti- ja lokakuu
Grönlanninkielinen kirjallisuus
Saamenkielinen kirjallisuus Saamelaiskirjailijoiden liitto.
Lisätiedot pohjoismaisesta käännöstukiohjelmasta 2007-2009:
johtaja Gina Winje/NORLA, puh. +47 91 84 11 50
ja
Kulturkontakt Nord -yhteyspiste,
Knut Oterholm, puh. +47 48 22 81 75 , info@kknord.org
www.kknord.org
Pohjoismaiset kustantajat voivat hakea käännöstukea takautuvasti jo julkaistuille teoksille, joista on tehty kustannus- ja käännössopimus 1.10.2006 jälkeen. Edellä mainituissa tapauksissa ottakaa yhteyttä kunkin maan yhteyshenkilöön.
Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto 2007 Japaniin ja Isoon-Britanniaan
Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto myönnetään tänä vuonna Hiroko Suenobulle Japanista ja David Hackstonille Isosta-Britanniasta. FILI täyttää tänä vuonna 30 vuotta, ja juhlavuoden kunniaksi kansainvälisestikin merkittävä, 10 000 euron suuruinen kääntäjäpalkinto halutaan myöntää nuorille lahjakkaille kääntäjille. Nuoresta iästään huolimatta sekä Suenobu että Hackston ovat ehtineet kääntää vaikuttavan määrän suomalaista laatukirjallisuutta.
FILIn juhlavuonna aloittelevia tai nuoria kääntäjiä on tuettu monella tapaa, muun muassa järjestämällä teemaseminaareja ja tutustumisvierailuja Suomeen. Vuoden aikana toteutetaan kaikkiaan kuusi seminaaria Suomen kirjallisuuden ulkomaisille kääntäjille. FILIn uudistetuille kotisivuille on myös koottu aloittelevan kääntäjän opas, johon on kerätty ammattikääntäjien vinkkejä uran alkumetrejä jouduttamaan (www.finlit.fi/fili).
Tokiossa asuva Hiroko Suenobu on tehnyt uraa uurtavaa työtä Suomen kirjallisuuden esittelijänä Japanissa. Vuonna 1975 syntynyt kääntäjä on opiskellut suomen kieltä Tokain yliopistossa Japanissa ja valmistunut filosofian maisteriksi pääaineenaan Suomen kirjallisuus Tampereen yliopistosta. Hänen uransa alkoi rakkaudesta suomen kielen musikaalisuuteen.
”Sananne eivät ole yksin, vaan jokainen sana on osa kokonaisuutta,
yhteydessä ja suhteessa muihin. Sitä ihailen ja siitä liikutun. Minun mielestäni kieli halaa ajatusta. Olen huomannut kääntäväni sellaisia teoksia, joiden kautta saan kuulla itsessänikin värinää, rytmiä ja dynamiikkaa.”
Suenobu on kääntänyt muun muassa Leena Krohnin teokset Umbra, Tainaron, Mitä puut tekevät elokuussa ja Pereat mundus. Krohnin tuotannon esittely jatkuu ensi vuonna, kun Shinhyoron-kustantamo julkaisee käännöksen kirjasta Mehiläispaviljonki. Hiroko Suenobu on kääntänyt myös Kari Hotakaisen romaanin Juoksuhaudantie ja runsaasti lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Tänä keväänä valmistui käännös Hannele Huovin romaanista Höyhenketju. Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu tunnetaan jo Japanissa kolmen käännöksen ansiosta, ja lisää japaninnoksia sarjasta on tulossa. Komineshoten-kustantamo on puolestaan ostanut seitsemän Risto Räppääjä -kirjan käännösoikeudet, ja ensimmäiset japaninkieliset käännökset ilmestyvät ensi vuonna.
Innostunut kääntäjä on niin ikään rakentanut oman Suomen kirjallisuuden kotisivuston, Kirjojen puutarhan, yhdessä kirjallisuudentutkija Jun Igarashin kanssa. Kirjojen puutarhassa on tällä hetkellä noin 100 suomalaisen kirjan esittelyt sekä näytekäännöksiä (http://kirjojenpuutarha.pupu.jp).
Helsingissä asuva David Hackston on avannut monia ovia haastaville Ison-Britannian kirjamarkkinoille; Britanniassa alle kaksi prosenttia julkaistusta kaunokirjallisuudesta on käännöksiä. Vuonna 1977 syntynyt brittikääntäjä valmistui pohjoismaisten kielten kandidaatiksi University College of London -yliopistosta ja jatkaa opintojaan Helsingin yliopiston Suomen kielen laitoksella. Hän aloitti uransa draaman parissa ja onkin ehtinyt kääntää muun muassa Juha Jokelan, Ari-Pekka Lahden, Reko Lundánin ja Laura Ruohosen näytelmiä. Suomalaisen proosan saralta Hackston on kääntänyt esimerkiksi Matti Yrjänä Joensuun romaanin Harjunpää ja pahan pappi sekä tekstejä Johanna Sinisalon toimittamaan Suomalaisen fantasiakirjallisuuden antologiaan The Dedalus Book of Finnish Fantasy. Tuorein, kesällä valmistunut käännös on Maria Peuran romaani Valon reunalla, At the Edge of Light, ja tulossa on rikoskirjallisuuden käännöksiä.
David Hackston on kääntänyt myös runsaasti tietokirjallisuutta sekä artikkeleita ja näytekäännöksiä Books from Finland -lehdelle. Hän toteaa pysyvänsä tiiviissä kääntämistahdissaan laadukkaiden tekstien ansiosta.
”Lähtötekstit ovat olleet hyviä ja kaikki hyvin erilaisia. Kääntäessään tutustuu kaiken aikaa syvemmin myös omaan äidinkieleensä, mikä on minulle todella tärkeää.”
Edinburghin kirjallisuusfestivaaleilta vastikään kotiutunut kääntäjä kertoo, että Maia Pressin julkaisema Peuran At the Edge of Light -teos herätti runsaasti kiinnostusta. Peura, Hackston ja norjalaiskirjailija Lars Saabye Christensen esiintyivät arvostetulla festivaalilla loppuunmyydylle katsomolle.
