Suomi Svenska Deutsch English 日本語 По-русски

FILI FAQ – Kaikki mitä olet halunnut tietää suomalaisen kirjallisuuden viennistä ja kääntämisestä

 

 

Mille kielille suomalaista kirjallisuutta käännetään eniten, mille vähiten?

 

Saksaksi käännetään ylivoimaisesti eniten, vuosina 2002–2007 peräti 184 nimekettä. Norja ja englanti ovat taas ongelmallisia kielialueita, sillä siellä suomenkieliselle kirjallisuudelle ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi kääntäjiä. Englanninkieliset markkinat ovat myös siksi haastavat, että USA:ssa ja Isossa-Britanniassa vain 1-2% kirjoista on käännöskirjallisuutta. Viime vuosien eksoottisista kielistä voisi mainita fäärin (jolle on kääntynyt mm. Mauri Kunnaksen Joulupukki), arabian (esim. Leena Landerin Tummien perhosten koti) ja korean (esim. Arto Paasilinnan Hirtettyjen kettujen metsä).

 

Mitä kirjailijoita tai kirjallisuudenlajeja käännetään tällä hetkellä eniten?

 

Kirjailijoista Arto Paasilinnaa käännetään koko ajan uusille kielille – varsinkin Ranskassa Paasilinnasta ollaan erityisen innostuneita. Ranskalaiset kriitikot loivat hänen teoksiaan varten jopa oman lajimääritelmän, ”ekologisen romaanin”. Mika Waltari ja Tove Jansson taas ovat saavuttaneet klassikkoaseman, ja heidän kirjoistaan julkaistaan jatkuvasti uusia painoksia. Kaikkia näitä kolmea kirjailijaa on käännetty yli 30 kielelle. Paasilinnan ohella muita suosittuja nykykirjailijoita ovat mm. Kari Hotakainen, Monika Fagerholm, Leena Lander, Anja Snellman ja Daniel Katz. Lastenkirjailijoista taas Mauri Kunnas on käännetyin.

 

Saksassa on jo pitkään ollut pohjoismainen dekkaribuumi, ja nyttemmin siellä nauttivat suosiota Leena Lehtolainen, Pertti Kirstilä, Outi Pakkanen ja monet muut. Matti Röngän ensimmäinen saksankielinen käännös ylsi kesällä 2007 dekkariarvostelijoiden suosikkilistan kärkeen. Matti Yrjänä Joensuu on lajin käännetyin kirjailija. Toinen tällainen maakohtainen, nouseva trendi on suomalaisen sarjakuvan menestys Ranskassa.

 

Suomalainen nykyrunous – joka on tällä hetkellä erittäin monipuolista ja korkealaatuista – on taas oma, vähemmän kaupallinen ilmiönsä. Runokäännöksiä ilmestyy runsaasti antologioissa ja kirjallisuuslehdissä.

 

Muista buumeista voisi mainita Johanna Sinisalon romaanin Ennen päivänlaskua ei voi, jota on käännetty lyhyessä ajassa 15 eri kielelle. Romaanin käännösoikeuksista kilpaili Ranskassa jopa viisi eri kustantajaa aikoinaan. Myös Kari Hotakaisen Juoksuhaudantietä on käännetty lukuisille kielille sen jälkeen, kun teos sai Pohjoismaisen neuvoston kirjallisuuspalkinnon. Sitten meillä on myös pari esikoisromaania kuten Elina Hirvosen Että hän muistaisi saman ja Ranya Paasosen Auringon asema, joita on käännetty paljon. Tämä on aivan uusi ilmiö.

 

Käännöksien syntymisen lähtökohtana on aina laatu, sillä huono ei yksinkertaisesti käy kaupaksi. Kirjallisuusmarkkinoilla kilpailu on mieletöntä, kun otetaan huomioon kuinka paljon kirjoja maailmalla julkaistaan.

 

Mikä on käännetyin suomalainen kirja?

 

Kalevala, Suomen kansalliseepos. Sitä on käännetty yli 60 eri kielelle. Kaiken kaikkiaan Kalevalasta on erilaisia käännöksiä ja käännösmukaelmia lähes 200. Suuri osa Kalevalan käännöksistä on tehty suomalaisesta alkutekstistä, mutta suurille maailmankielille, englanniksi, saksaksi ja venäjäksi tehdyt käännökset ovat myös monen työn taustalla.

 

Käännetyimpien kirjojen top10-listalta löytyvät myös Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläinen, Tove Janssonin Trollkarlens hatt, Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi, Märta Tikkasen Århundradets kärleksaga sekä Mauri Kunnaksen Joulupukki. Kirjoja on kuitenkin vaikea laittaa luotettavaan järjestykseen, sillä tarkkoja lukuja ei löydy keltään.

 

Kuinka monta suomalaisen kirjallisuuden käännöstä ilmestyy vuosittain? Onko käännösten määrässä tapahtunut muutosta, ja jos on, niin miksi?

 

Käännöksiä julkaistaan vuosi vuodelta enemmän, tällä hetkellä n. 200 nimekettä 40 eri kielellä. Käännökset antavat yhä moniäänisemmän kuvan Suomesta ja tavoittavat siten monia erilaisia, kansainvälisiä lukijakuntia. Syitä tähän on ainakin kaksi: EU-jäsenyydellä oli huomattava vaikutus Suomen tunnetuksi tekemiseen, ja nykyään kirjallisuusviennistä on tullut ammattimaisempaa. Kun kehitys on lähtenyt oikeaan suuntaan, menestys alkaakin jo ruokkia itseään.

 

Minkälaiset kustantamot julkaisevat suomalaista kirjallisuutta?

 

Kustantamoiden profiilissa on tapahtunut iso muutos: nykyisin suomalaista kirjallisuutta julkaisevat isommat ja ammattimaisemmat kustantamot kuin vielä n. 10 vuotta sitten. Aikoinaanhan suomalaisia suosivat lähinnä pienkustantamot, yliopistopainot tai muut epäkaupalliset tahot.

 

Mitä mielenkiintoisia uusia käännöksiä viime aikoina on ilmestynyt tai tulee ilmestymään?

 

Esimerkiksi Nils-Aslak Valkeapään kolmeosaisen kokoelman käännös suoraan saamesta ranskaksi ilmestyy vuonna 2008, mikä on todellinen kulttuuriteko. Myös Leena Landerin romaanin Tummien perhosten koti arabiankielinen käännös ilmestyi vastikään vuonna 2007, ja sitä on kiitelty kovasti.

 

Löytyykö suomalaiselle kirjallisuudelle kääntäjiä, ja minkälaisia he ovat?

 

Meillä on tällä hetkellä paljon lupaavia, vastavalmistuneita nuoren polven kääntäjiä, joiden ammatinvalinnan motiivit ovat tietysti hyvin moninaisia. Näyttää siltä, että kiinnostus kääntäjän ammattia kohtaan on kasvanut. Suomalaisen kirjallisuuden kääntäjiä ei ole kuitenkaan missään maassa tarpeeksi; tämä on iso ongelma, jota ei voi mitenkään kiertää.

 

Miten suomalainen kirja pääsee ulkomaisille markkinoille?

 

Tapoja on tietysti monia. Tyypillisesti FILI tai suomalainen kustantamo esittelee jotakin kirjaa kymmenille ulkomaisille kustantajille messuilla tai muissa tapaamisissa, ennen kuin jokin kustantaja kiinnostuu siitä. Kirjasta tehdään näytekäännös ja synopsis, joiden pohjalta kustantaja tekee päätöksensä. Sitten tehdään sopimukset kustantajien sekä kustantajan ja kääntäjän välillä ja haetaan FILIltä käännös- ja/tai painatustukea. Viimeinen vaihe on kirjan promoaminen. Siinäkin FILI voi auttaa esimerkiksi lähettämällä kirjailijoita esiintymään käännöksen julkistamistilaisuuteen.

Hyvin usein myös kääntäjät toimivat suomalaisen kirjallisuuden ”agentteina” ja esittelevät suosikkikirjojaan kotimaansa kustantajille. Luonnollisesti myös palkinnot ja isot myyntiluvut saavat kustantajat kiinnostumaan.

 

Millä tavoin FILI tukee kirjallisuusvientiä?

 

FILI edistää kirjallisuusvientiä myöntämällä käännös- ja painatusapurahoja, kouluttamalla ja tukemalla kääntäjiä sekä tekemällä suomalaista kirjallisuutta tunnetuksi ulkomailla. Toimintaan kuuluvat olennaisesti kirjailija- ja kustantajavierailujen järjestäminen, esittelymateriaalien tuottaminen sekä osallistuminen messu- ja kirjallisuustapahtumiin. FILI toimii myös läheisessä yhteistyössä SKS:n julkaiseman Books from Finland -kirjallisuuslehden kanssa ja ylläpitää suomalaisen kirjallisuuden käännöstietokantaa yhdessä SKS:n kirjaston kanssa. Lisäksi FILI tukee kirjallisuusvientiä erillisprojektien turvin.

 

Kuinka montaa käännöstä FILI tukee vuosittain?

 

Esimerkiksi vuonna 2007 tuettiin 174 käännöstä muille kielille. Tuettujen suomennosten määrä oli tuolloin 57. Kaikkiin tukiohjelmiin jaettavana on yhteensä 510 000 euroa.

 

Painottaako FILI joitain erityisiä alueita toiminnassaan tai tuissaan?

 

FILIllä on hyvin holistinen näkemys kirjallisuudesta: esimerkiksi sarjakuvat, tietokirjallisuus, runot ja romaanit ovat yhtä lailla kirjallisuutta. FILIn lastenkirjallisuuden erillishanke on osoittautunut menestyksekkääksi, ja tulevaisuudessa FILIssä tullaan panostamaan erityisesti sarjakuvan ja tietokirjojen vientiin.

 

Mikä on kirjallisuusviennin taloudellinen merkitys?

 

Vuonna 2006 arvioitiin, että rojaltitulojen määrä oli 0,5 miljoonasta 900 000 euroon.

 

Kirjallisuusviennin haasteet ja mahdollisuudet?

 

Kirjallisuusvienti on yhä organisoidumpaa ja ammattimaisempaa; FILIn toiminta on jatkunut jo yli 30 vuotta ja sen tukitoimet ovat maailmalla jo hyvin tunnetut. Uusilla kotimaisilla kustantamoilla on nykyisin omat Foreign Rights –osastonsa, jotka keskittyvät pelkästään tähän tehtävään.

Kirjallisuusviennin haasteena on kääntäjien määrä – heitä pitäisi yksinkertaisesti olla enemmän.

Kaiken kaikkiaan nyt ollaan kuitenkin päästy jo tietyn kynnyksen yli, jolloin ponnistelut kirjallisuusviennissä alkavat tuottaa hedelmää ja menestys ruokkia itseään.

 

Vaikuttavatko kustannusmaailman muutokset jotenkin FILIn toimintaan?

 

Kyllä vaikuttavat. Isommat kustantamot, joilla on omat Foreign Rights –osastonsa, eivät enää tarvitse meitä samalla tavoin kuin ennen. Toisaalta kielialueemme on niin pieni, että hyvä suomalainen kirja tarvitsee meitä aina. Seuraamme erityisen suurella mielenkiinnolla agenttitoiminnan kehitystä. Nykyisin vain muutamalla suomalaisella kirjailijalla on Ruotsissa toimiva agentti.