Mediakasvatus toimii siltana lapsen elämässä – LitCam-seminaarin satoa

Silloin kun minä kävin peruskoulua, mediakasvatus-sanaa ei kenties ollut vielä edes keksitty. Kouluopetus oli pitkälti oppikirjojen ja piirtoheitinkalvojen varassa, ja kotona mediatarjonta koostui kahdesta televisiokanavasta sekä paikallis- ja maakuntatason sanomalehdistä. Nykypäivän lapset ja koululaiset ovat osa globaalia mediamaailmaa jo taaperoikäisistä lähtien. Siskonlapseni hamuavat ahnaasti kännykkääni päästäkseen ampumaan vihaisia lintuja ritsalla, ja kolmevuotias osaa käyttää kaukosäätimiä taitavammin kuin minä.

On turha taistella tutkainta vastaan: mitä moninaisimpia kanavia hyödyntävä mediatarjonta täyttää arkemme. Pelon kylvämisen sijasta lapsille on tarjottava työkalut median vastaanottoon ja luovaan käyttöön. Mediakasvatuksen tutkijoita ja toimijoita kokoontui perjantaina 16.8.2013 Helsingin Tieteiden taloon Literacy and Media -seminaariin, jonka FILI järjesti yhdessä Frankfurtin kirjamessujen yhteydessä toimivan Literacy Campaign (LitCam) -organisaation kanssa. Seminaarin teema, medialukutaidon innovatiiviset opetusmenetelmät, tarjosi kaltaiselleni digi-immigrantille valtavasti mietittävää.

Olennaista lapsen ja median suhteessa on mediakasvatuksen lähtökohta, jossa painottuu oppijan subjektius. Tekniset laitteet eivät muuta mitään, vaan niitä on osattava hyödyntää. Meidän ei myöskään tarvitse seisoa kädet pystyssä mediasisältöjen kohteena, vaan ne kannattaa ottaa haltuun kriittisen analyyttisesti ja toimijoina: kuinka voimme paitsi käyttää myös luoda sisältöjä omiin ja yhteisömme tarkoituksiin?

Helsingin yliopistossa työskentelevä mediakasvatuksen tutkija Olli Vesterinen puhuu mediakasvatuksesta ja median hyödyntämisestä siltana, jolla voidaan ylittää rajoja ja esteitä. Lapsi on koulussa monien rajojen aitaama: esimerkiksi oppiaineet, luokkahuoneet, ikäryhmät, tasoryhmät, roolit ja hierarkiat sekä koulupiirit ja kaupungit erottavat ja eristävät yksilöitä ja yhteisöjä. Medium on kirjaimellisesti väline, jolla näitä rajoja voidaan madaltaa ja ylittää.

Medialukutaito edellyttää perinteistä lukutaitoa, ja mediakasvattajan on itse oltava medialukutaitoinen. Toiseksi laitteiden asemesta pääosassa ovat, tai tulisi olla, sisällöt. Voimme ostaa kotimme täyteen sähköisiä vempaimia, mutta vasta sisältö ratkaisee. Nykylapset ovat monen aikuisen silmissä teknisten laitteiden ja sovellusten asiantuntijoita, ja tämä osaaminen kannattaa valjastaa luovan sisällöntuotannon käyttöön. Lopputuloksena on oppimisen välineitä ja hedelmiä, jotka kehittävät luovaa ongelmanratkaisua, oppimismenetelmiä, yhteisöllisyyttä ja ennen kaikkea tasa-arvoa. Nämä ovat avainsanoja myös Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana 2014 -projektissa, jonka oppimis- ja lukemislähtöinen ohjelma tulee ylistämään monipuolisen lukutaidon tärkeyttä.

Silvia Löhrmann, Nordrhine Westphalian osavaltion opetusministeri pitämässä omaa alustustaan

 

Kirjoittaja työskenteli FILIssä Frankfurt 2014 -hankeen tuottajana

LitCam-organisaatio järjesti nyt ensi kertaa seminaarinsa Suomessa. Ensi syksynä, kun Suomi on teemamaana Frankfurtin kirjamessuilla, järjestämme seuraavan LitCam-seminaarin 6.–7. lokakuuta 2014 Frankfurtissa.

Perjantaisen seminaarin videotallenteet ovat katsottavissa kolmessa osassa:
ensimmäinen sessio, toinen sessio, kolmas sessio.

Yksi vastaus artikkeliin ”Mediakasvatus toimii siltana lapsen elämässä – LitCam-seminaarin satoa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>