Suomenlinnaa olen aina ihaillut, jopa joskus haaveillut asumista siellä. Kolme viikkoa sainkin nauttia sellaisen asumisen pienoismallia. Suosittelen lämpimästi kaikille muillekin kollegoille.

HIAPin residenssin sijainti on hyvin sopiva hiljaisuuden ystävälle, koska turisteja ikkunoiden takana kulkee vain harvakseltaan. Asuin Heikki-nimisessa huoneessa toisessa kerroksessa. Merta ikkunoista ei näkynyt, mutta Viking-laivojen yläkannet liukuivat puiden latvojen takana joka aamu. Sumuisina päivinä tuuttasivat sumutorvet hyvin tarumaisesti. Upeat Suomenlinnan merinäkymät ja sotilaalliset kävelyrannat ovat vain viiden minuutin takana. Jos kääntäjä sattuu olemaan hiukan asosiaalista tekoa, hänen ei tarvitse olla tekemisissä toisten residenssiasukkaiden kanssa, koska jokaisessa huoneessa on pieni keittiönurkkaus. Huoneessani oli hienot vanhat lankkulattiat ja ei-paketti-ikkunat, joista sisään yrittivät tulla uniset ampiaiset, kaksi kirjoituspöytää, kaksi sänkyä, monta valaisinta, työrauhaa ja hupaisaa olemista.

Kolmen viikon aikana ehdin tehdä työtä, tavata ihmisia, käydä manner-Helsingissä leffoissa, teatterissa ja konserteissa, vierailla kustantamoissa ja kyläilläkin. Nautin Suomenlinnan satamaan kävelystä ja tietyn merkkipuun syksyisistä värimuutoksista, meren päivittäisistä eroista, omasta lempinäkymästäni Helsinkiin – Silja Linen ja Vikingin laivoista Tuomiokirkon taustalla.

Olen oikein kiitollinen FILIlle ja HIAPille tästä mahdollisuudesta ja miellyttävästä Suomenlinna-syyskuustani.

Maima Grīnberga

Haku syyskuun 2013 kääntäjäresidenssiin on alkanut ja päättyy 29.4. Lisätietoja FILIn verkkopalvelusta: www.finlit.fi/fili/kaantajat/kaantajaresidenssi

Översättarna känner alla till varandra och har en bra kontakt sinsemellan vilket gör att det inte uppstår några direkta konkurrenssituationer. Vi kom överens om att fortsätta med att ordna årliga träffar med presentationer av säsongens böcker, översättarna uppmuntrades att ansöka om resestipendium från FILI för att besöka t ex Helsingfors bokmässa, som erbjuder en ypperlig inblick i det finländska bokåret och där man kan träffa både författare och förläggare.

Översättaren Anu Saluäär skriver i litteraturtidskriften Sirp (15.3.2013) om Ulla-Lena Lundberg. Läs artikeln.

Osa FILIn Frankfurt-tiimiä oli myös paikalla Leipzigissa tapaamassa saksalaisia kirja-alan ihmisiä (kustantajia, Frankfurtin ja Lepzigin kirjamessujen edustajia, saksalaisia toimittajia, muita eurooppalaisia kontakeja), mutta myös hieman vakoilemassa ensi vuotta varten.

Ensi vuonna nimittäin Suomi Frankfurtin teemamaana näkyy jo Leipzigissa: perinteisesti Frankfurtin teemamaa järjestää muun muassa lehdistötilaisuuden Leipzigissa. Ennen Suomea teemamaana Frankfurtin kirjamessuilla lokakuussa 2013 on Brasilia, joten tarkkailimme silmä kovana, millä tavalla brasilialaiset järjestivät tilaisuutensa ja antoivat ennakkomaistiaisia syksyn ohjelmastaan. Ensi vuonna on sitten meidän vuoromme!

Lokakuisten Frankfurtin messujen päätteeksi katse alkaa siis kääntyä enenevässä määrin Brasiliasta Suomeen. Messujen viimeisenä päivänä, sunnuntaina 13.10.2013 Brasilia luovuttaa ”viestikapulan” Suomelle, joka on sitten seuraavan vuoden päätähti.

Editors’ Winter Week 2013

FILI kutsui ulkomaisia kustantajia järjestyksessään toiselle ulkomaisten kustantajien talvivierailulle, eli Editors’ Winter Week -tapahtumaan. Viime viikolla Suomessa vierailivat Susanne Bent Andersen Tanskasta (Lindhardt og Ringhof Publishers), Manuel Carcassonne Ranskasta (Grasset), Daniel Frisch Saksasta (Steidl), Hella Reese Saksasta (DTV), Sofia Ribeiro Portugalista (Bertrand), Giuseppe Strazzeri Italiasta (Longanesi), Artur Bogdanowicz Saksasta (Piper) sekä Michel van de Waart Hollannista (Arbeiderspers).

Koska monet saksalaiset kustantajat haluavat ohjelmaansa suomalaista kirjallisuutta ennen Suomen teemavuotta 2014 Frankfurtin messuilla, tulee vieraita erityisesti Saksasta.

Helmikuiset kustantajavieraat saivat esittelyt suomenkielisestä ja suomenruotsalaisesta nykykirjallisuudesta, kustannusmaailmasta Suomessa sekä Frankfurt 2014 -hankkeesta. Yhteisen ohjelman lisäksi he sopivat tapaamisia kotimaisten kustantajien ja agenttien kanssa.

Vierailun päätteeksi joukko tutustui suomalaiseen kulttuurihistoriaan Halosenniemessä ja illallisti Krapihovissa. Helmikuun luminen Helsinki tarjosi varsinkin kauempaa tulleille vieraille eksotiikkaa, mutta myös suomalainen nykykirjallisuus vaikutti kokeneetkin kustantajat. Monet ajankohtaisista kirjailijoista ovat myös suhteellisen nuoria, mikä kuvaa oivallisesti Finnland.Cool-profiilia! Jokaisella vieraalla oli hieman eri intressit, mutta yhteistä oli erityinen kiinnostus juuri Suomeen sijoittuviin teoksiin.

Seuraavat FILIn kutsumat kansainväliset kustantajavieraat saapuvat Suomeen maaliskuussa. Silloin vierailulle tulee tietokirjallisuuteen erikoistuneita kustantajia. Loppukeväästä järjestämme lasten- ja nuortenkirjallisuuden kustantajien vierailun ja perinteisen Editors’ Weekin jälleen syksyllä.

Tällä kertaa vastuuopettajat, professori Jouko Järvisalo ja lehtori Martin Relander, ovat valinneet maisteritutkinnon loppuvaiheen kolme opiskelijaa, jotka kevään suunnitteluvaiheen aikana valmistavat kolme ehdotusta.

Paviljongin suunnittelutyötä ei siis tehdä useassa rinnakkaisessa tiimissä ja yhden intensiivikurssin aikana, sillä mittakaava on valtava ja suunnittelu aikaavievää: Frankfurtin messupaviljonki eli Forum on pinta-alaltaan yli 2300 neliömetriä.

Ja mitä paviljongissa sitten aikanaan tapahtuu? Teemamaan paviljonki on tarkoitettu suurelle yleisölle ja se toimii ikkunana kyseiseen maahan. Siellä ei tehdä bisnestä eikä siellä ole messustandejä tai -logoja. Sen sijaan paviljongissa voi tutustua Suomen käännöskirjallisuuteen ja Suomesta kertovaan kirjallisuuteen tai nauttia kirjailijahaastatteluista ja muusta kirjallisuusohjelmasta.

Paviljonki vetää puoleensa tavattoman paljon saksalaisia kävijöitä, ja viikonloppuna se on pullollaan väkeä. Uuden-Seelannin paviljonki sai viime vuonna aikaan ryntäyksen ja jonon, joka pakotti pysäyttämään messuhallin rullaportaat… Paviljonki oli kuin pienoismalli Uudesta-Seelannista suurine vesialtaineen, joista kohosi saari.

Islannilla puolestaan oli kaksi vuotta sitten myös hyvin tunnelmallinen idea: valtaville videokankaille heijastettiin tavallisten islantilaisten lukuhetkiä omassa kodissaan. Hiljainen lukukokemus nostettiin pääosaan, ja Islannille tärkeä luonto oli esillä isossa kuutiossa jonka sisällä pääsi kuin tulivuoren tai putouksen uumeniin.

Jo suunnitteluvaiheessa toteutetaan Suomen strategiaa: mehän haluamme nostaa esiin myös suomalaista oppimista ja koulutusta, ja yhdessä Aalto-yliopiston kanssa tehtävä suunnittelutyö on tätä jo itsessään.

Paviljonki herättää aina valtavasti ideoita ja mielipiteitä – onhan se ulospäin näkyvin osa viisipäiväisiä messuja. Aalto-yliopiston tiimi, opiskelijat Natalia Baczynska Kimberley, Nina Kosonen ja Matti Mikkilä sekä vastuuopettajat professori Jouko Järvisalo ja lehtori Martin Relander, tukenaan koko Frankfurt-hankkeen yhteistyöryhmän paviljonkitiimi, suunnittelee varmasti juuri niin raikkaan, modernin ja strategiamme painopisteitä noudattelevan ehdotuksen kuin toivommekin.

FILIn tämän syksyn käännös- ja painatustukien hakukierroksella oli toki nähtävissä kiinnostus suomalaiseen kirjallisuuteen myös laajemmin aina Euroopan ulkopuolella asti. Erityisen ilahduttavaa oli angloamerikkalaisen maailman raottuminen Suomen kirjallisuudelle. Näillä haastavilla markkinoilla julkaistaan ensi vuonna useita käännöskirjojamme. Arabiankieliset kustantamot ovat niin ikään kiinnostuneet erityisesti lasten- ja nuortenkirjoistamme. Liki parikymmentä teosta näkee päivänvalon Libanonissa, Algeriassa, Egyptissä ja Arabiemiraateissa suoraan suomesta käännettyinä julkaisuina, kiitos taitavan ja ahkeran kääntäjän Maria Pakkalan.

Ensi vuonna FILI siirtyy kolmen hakuajan sykliin ja kevennettyyn apurahojen hallintomalliin. Haluamme entistä joustavammin ja nopeammin palvella kustantajia ja agentteja ulkomailla ja kotimaassa. Uudistuneet palvelumme ulottuvat luonnollisesti myös ammattitaitoisiin kääntäjiin, joita löytyy lähes jokaiselta kielialueelta. Jäämme odottamaan kasvavaa määrää loistavia käännöshankkeita Saksasta, mutta myös muista monista maista!

Joskus vastaan tulee mainio, elämyksellinen teos, jonka kääntämistä muille kielille ei osaa kuvitella edes villeimmissä unissaan – sellaisia harvemmin myydään tusinaan maahan lähes yhtä aikaa. Näin kävi Katja Ketun romaanille Kätilö (WSOY, 2011). Lapin sodan syövereihin sijoittuva suomalaisen kätilön ja saksalaisen upseerin rakkaustarina on harvinaisen verevä. Tapahtumien rekonstruktionti ja murteellisen kielen kerrostumat ovat haasteellisia myös suomalaiselle lukijalle – mutta jotenkin ne tulisi välittää uusille kielille ja lukijakunnille maihin, joihin teos on myyty. Tässä kääntäjät ovat poikkeuksellisen suuren haasteen edessä.

FILI järjesti lokakuun lopussa Helsingin kirjamessujen jälkeen seminaarin Kätilön kääntäjille. Tapahtuma oli FILIn historiassa vasta toinen yhden kirjailijan ja teoksen ympärille koottu seminaari. Eräs kimmoke seminaarille oli Kääntöpiiri, FILIn ylläpitämä Suomen kirjallisuuden ulkomaisten kääntäjien verkkoyhteisö, jossa keskustelu Kätilön kääntämisen ympärillä on polveillut jo pidemmän aikaa. Tieteiden talolle Kruununhakaan pääsi kokoontumaan lopulta kahdeksanpäinen kansainvälinen kääntäjäjoukko.

Kirjailija Katja Kettu (neljäs vasemmalta) ja kääntäjät vasemmalta oikealle: Turid Farbregd (Norja), Sébastien Cagnoli (Ranska), Angela Plöger (Saksa), Kadri Jaanits (Viro), Maima Grinberga (Latvia), Birgita Bonde Hansen (Tanska), Annemarie Raas (Hollanti) ja Laura Bába (Unkari).

Seminaarin vetäjä Kadri Jaanits, jonka vironkielinen käännös Kätilöstä on juuri ilmestymässä, oli kerännyt seminaaria varten etukäteen huomattavan määrän sanastoa ja kääntämisen kannalta ongelmallisia tekstinkohtia muiden osallistujien avulla. Pahaa-aavistamatonta Katja Kettua odottikin kolmelle päivälle ulottuva kyselytunti, jonka tuloksena muistiinpanomateriaali vähintään kolminkertaistui. Koetukselle joutuivat myös allekirjoittaneen selittäjänlahjat.

Herman Gödel vuolee steariiniserpentiiniä peukalonsa kynnestä; kuinka se on mahdollista, kyselee Kadri – ja Katja selittää.

Seminaarin aikana kuultiin myös kaksi vierailuluentoa, joissa pureuduttiin teoksen kielelliseen ja historialliseen kontekstiin: Kätilön murteellista kielimaisemaa avasi Johanna Vaattovaara Helsingin yliopistosta, ja Maria Lähteenmäki Itä-Suomen yliopistosta kertoi Lapista sodan pyörteissä.

Annemarie, Sébastien ja kääntäjän tärkeimmät työvälineet.

Kirjailijalle lienee suuren, yhtä hyvin tekstiin perehtyneen ammattilukijajoukon kohtaaminen epätavallista. Kääntäjälle vastaavanlaiseen seminaariin osallistuminen on poikkeuksellinen tilaisuus, sillä kohtaamiset kasvotusten kirjailijan kanssa ovat harvassa. Harvinaista on myös saman teoksen parissa puurtavien kollegoiden tapaaminen ja ajatusten vaihtaminen.

Vaikka seminaarista oli epäilemättä paljon apua ja iloa (jälkimmäistä ei vähiten Katjan värikylläisten ilmaisujen pureskelemisessa), käännösratkaisujen tekeminen on monella vasta edessä. Helsinkiin kutsutut kääntäjät ovat kaikki eri työvaiheissa, mutta niillekin, jotka eivät ole käännöstään vielä aloittaneet, jäävät muistiinpanot apuvälineeksi. Selväksi kävikin, että teoksen vanhan sanaston ja murteellisten ilmaisujen kääntäminen vaatii melkoista salapoliisityötä. Tekstissä kukkiva kirjailijan luoma uudissanasto ja esimerkiksi runsas allitteraation käyttö (joka taipuu vain harvoille kielille) tarkoittaa sitä, että Kätilön kätilöinti vaatii kääntäjiltä roppakaupalla luovuutta – suoranaista sanataituruutta.

Turid, Katja ja seminaarin päähenkilö, hiirenkorville nykerretty Kätilö.

Finländsk litteratur är just nu ett hett ämne utomlands. Tack vare Finlands temalandstur på världens största bokmässa i Frankfurt 2014 är utländska förläggare ute efter att hitta ”sin” finländska författare och bok.

FILI arbetar kontinuerligt med att hjälpa såväl utländska förläggare som översättare och journalister att hitta rätt i den finländska litteraturen.

Med finansiering från Svenska kulturfonden kan FILI under åren fram till Frankfurt 2014 satsa extra mycket på att lansera finlandssvensk litteratur internationellt. I satsningen ingår bland annat producering av material till bokmässor, intensivt arbete med att hitta litterära översättare från svenska till olika språk, fortbilda översättarna, erbjuda utländska universitet kurser i finlandssvensk litteratur och bjuda in förläggare och journalister på besök till Finland.

Om ”kroppsvätskor”

Under ett dylikt besök fick fyra kulturjournalister och kritiker från Danmark, Estland, Island och Norge under ett intensivt dygn i slutet av oktober bekanta sig med aktuell litteratur från Finland. Några av höstens författare – Juha Itkonen, Katja Kettu, Kaj Korkea-aho, Susanne Ringell, Katri Lipson, Timo Parvela, Maria Turtschaninoff och illustratören Linda Bondestam – presenterade själva sina verk. Översättaren och författaren Stefan Moster gav en inblick i trender inom finsk litteratur och redaktören Trygve Söderling i den finlandssvenska.

På kvällen fick kritikerna själva, modererade av kritikern Mathias Rosenlund på Arkadia International Bookshop, berätta om vad som är på gång inom i det nordiska grannskapet. Enligt Lilian Munk Rösing flödar den danska samtidsprosan över av ”kroppsvätskor” och ”plot is not hot”, i Island söker man sig tillbaka till de ”verkliga värdena” efter finanskrisen som nästan raserade en hel nation. Enligt tv-profilen Egill Helgasson ser islänningarna sig som ett litterärt folk och litteraturen står om möjligt ännu högre i kurs nu efter krisen. Två dominerande trender i norsk samtidslitteratur är enligt Anne Merethe Prinos autofiktion och uppväxtskildringar. Jan Kaus berättar att estnisk historia och facklitterära fiktioner är två konkurrerande stråk i den estniska litteraturen.

Klikkaa kuvia katsellaksesi kuvagallerioita Frankfurtin messuilta.

Terveisiä Frankfurtin kirjamessuilta! Sunnuntaina 21.10. päättyneillä messuilla kävi jälleen lähes 300 000 vierailijaa. Teemamaana oli tänä vuonna Uusi-Seelanti, joka esittäytyi kiehtovalla maori-kulttuuriin keskittyvällä paviljongilla ja ohjelmalla. While you were sleeping -teemalla esiteltiin yli 80 saksannoksen voimalla uusiseelantilaista kirjallisuutta.

Suomalaisten kustantajien yhteisosastolla kävi ennennäkemätön kuhina – käännösoikeuksista käytiin lukemattomia neuvotteluja, joiden tuloksista kuullaan lähiviikkojen aikana. Raikas, ilmava ja toimiva osastomme, jo FINNLAND. COOL. -identiteettiin pukeutuneena, sai runsaasti kiitosta. Frankfurtin yliopiston opiskelijoiden keskuudessa järjestetyssä epävirallisessa äänestyksessä se äänestettiin messujen kauneimmaksi!

Ensi vuonna messujen teemamaana on Brasilia. Messujen avajaisissa istuimme Brasilian delegaation takana toisella penkkirivillä. Päätöstilaisuudessa ihailimme uusiseelantilaisten haka-tanssijoiden energistä esitystä sekä brasilialaisen bossanova-duon lyyristä ja aistillista tulkintaa vanhoista tutuista sävelmistä. Ensi vuonna on Suomen vuoro astua eturiviin ja ottaa vastaan viestikapula Brasilialta! Siirrymme saman tien uuteen, konkreettiseen suunnittelemisen ja tekemisen vaiheeseen.