Laatinut Salme Korhonen

Bibliografiaan on koottu tiedot suomalaisista kuolemaa käsittelevistä tutkimuksista perinnetieteiden eli folkloristiikan, kansatieteen, kulttuuriantropologian ja uskontotieteen alalta 1800-luvun lopulta vuoteen 1989. Useimmat tutkimukset käsittelevät suomalaisia tai suomalais-ugrilaisia kansoja. Mukaan on otettu kuolemaa käsittelevät monografiat ja teokset, joihin sisältyy selvästi otsikoitu luku kuolemasta. Mukana ovat myös tieteellisiin kausijulkaisuihin sekä kokoomateoksiin sisältyvät artikkelit.

Bibliografian painettu versio on julkaistu SKS:n kirjaston julkaisusarjassa vuonna 1989:

Kuolema Suomen perinnetieteellisessä kirjallisuudessa: bibliografia vuoteen 1989 / Salme Korhonen. Helsinki: [Suomalaisen Kirjallisuuden Seura], 1989. 40 s. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston julkaisuja; 7). ISBN 951-717-633-3.

Verkkoversio julkaistu huhtikuussa 2005. Myös bibliografian jatko-osa Kuolema ja kulttuurien tutkimus - bibliografia 1989-2004 on julkaistu verkossa.

Sisällys

1. Kuolema. Yleistä
2. Enteet. Uskomukset
3. Kuolinhetkeen liittyvät rituaalit
4. Hautaus. Kalmistot ja hautausmaat
5. Itkut. Sureminen
6. Vainajainpalvonta. Uhrit
7. Kuolemanjälkeinen elämä. Vainajaolennot. Sielu
8. Kuolema aiheena suullisessa perinteessä

1. Kuolema. Yleistä

Achté, Kalle & Lahti, Pirkko & Rouhunkoski, Laura. Suomalainen kuolema. Helsinki: Yliopistopaino, 1987. 271 s. (Psykiatrian tutkimussäätiön kirjasarja; 2). ISBN 951-1-08588-3.

Achté, Kalle & Lönnqvist, Jouko & Pentikäinen, Juha. Vanha suomalainen kuolemankulttuuri. – Kuolema elämän keskellä / toim. Jan-Erik Ruth ja Pirkko Heiskanen. Helsinki: Otava, 1985,
s. 58-71. ISBN 951-1-08588-3.

Bergström, Matti. Kuolemasta. – Suomen antropologi 11 (1986):4, s. 182-186.

Harva, Uno. Altain suvun uskonto. Porvoo: WSOY, 1933.
S. 171-258: Sielu-usko. Kuolema sekä sen aiheuttamat varokeinot ja surunilmaukset. Vainajan varustaminen. Muistajaiset. Tuonela. Vainajien ja elossaolevien välinen suhde.

Harva, Uno. Finno-Ugric, Siberian. – The mythology of all races. 4. Boston: Archaeological Institute of America, 1927.
S. 3-82: Finno-Ugric: The belief in souls. Death and burial. Memorial feasts for particular dead person. General memorial feasts. The life beyond.
S. 472-495: Siberian: Dreams, sickness and death. The realm of the dead.

Harva, Uno. Mordvalaisten muinaisusko. Porvoo: WSOY, 1942. (Suomensuvun uskonnot; 6).
S. 16-86: Sielu-usko. Kuolema, maahanpaniaiset ja kalmisto. Yksityisen vainajan muistojuhlat. Yleiset muistojuhlat. Tilapäiset muistajaiset. Tuonela.

Harva, Uno. Die religiösen Vorstellungen der altaischen Völker. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia, 1938. (FF Communications; 125).
S. 250-386: Der Seelenglaube. Der Tod und die darauf beruhenden Vorsichtsmassregeln und Trauerbezeichnungen. Die Totenausstattung. Die Gedenkfeiern. Das Totenreich. Das Verhältnis zwischen Verstorbenen und Lebenden.

Harva, Uno. Die religiösen Vorstellungen der Mordwinen. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia, 1952. (FF Communications; 142).
S. 20-134: Der Seelenglaube. Tod, Bestattung und Begräbnisstätte. Die Gedächtnisfeiern für die einzelnen Verstorbenen. Die allgemeinen Gedächtnisfeiern. Die gelegentlichen Gedächtnisfeiern. Das Totenreich.

Harva, Uno. Suomalaisten muinaisusko. Porvoo: WSOY, 1948.
S. 488-511: Vainajat.

Holmberg, Uno. Lappalaisten uskonto. Porvoo: WSOY, 1915. (Suomensuvun uskonnot; 2).
S. 14-28: Vainajainpalvonta.

Holmberg, Uno. Lapparnas religion. Uppsala: Centre for Multiethnic Research, 1987. (Uppsala multiethnic papers; 10). ISBN 91-86624-14-8.
S. 19-30: Dyrkan av de avlidna.

Holmberg, Uno. Permalaisten uskonto. Porvoo: WSOY, 1915. (Suomensuvun uskonnot; 4).
S. 14-55: Vainajainpalvonta.

Holmberg, Uno. Die Religion der Tscheremissen. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia, 1926. (FF Communications; 61).
S. 12-43: Totenkult.

Honko, Lauri. Döden och de döda. – Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid. 3. Helsingfors: Örnförlaget, 1958, s. 444-445.

Honko, Lauri. Siirtymäriitit. – Sananjalka 6 (1964), s. 116-142.

Huuhtanen, Taina. Uhrilehto – kuoleman puutarha: kuolema ja hautaaminen suomalaisessa kansanperinteessä. – Sammontakojat: Pentinkulman päivät Urjalassa 1985 / toim. Väinö Linnan seura. Hämeenlinna: Karisto, 1987, s. 111-123. ISBN 951-23-2367-2.

Hämäläinen, Albert. Bestattung und gedächtnisfeiern bei den tscheremissen. – Beiträge zur ethnographie der ostfinnen / Albert Hämäläinen. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1930,
s. 133-139. (Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirja; 44:1).

Hämäläinen, Albert. Gebräuche der mordwinen bei todesfällen. – Beiträge zur ethnographie der ostfinnen / Albert Hämäläinen. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1930, s. 118-132.
(Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirja; 44:1).

Hämäläinen, Albert. Kuolemantapaukseen liittyvistä mordvalaisten tavoista. – Kalevalaseuran vuosikirja 7 (1927), s. 127-141.

Häyhä, Johannes. Bilder ur folkets lif i Östra Finland. 2: Begrafning. Helsingfors: Folkupplysningssällkapet, 1893. 45 s.

Häyhä, Johannes. Kuvaelmia itäsuomalaisten vanhoista tavoista. 2: Maahanpaniaiset. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1893. 50 s. (Kansanvalistus-seuran toimituksia; 87).

Häyhä, Johannes. Perhe ja kylä: kuvaelmia itäsuomalaisten vanhoista tavoista: maahanpaniaiset, kylänluvut, naimistavat. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1983. (Kansanelämän kuvauksia; 21). 1. p. 1893. ISBN 951-717-322-9.
S. 9-53: Maahanpaniaiset.

Itkonen, T. I. Heidnische Religion und späterer Aberglaube bei den finnischen Lappen. Helsinki: Société finno-ougrienne, 1946. (Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia; 87).
S. 161-195: Der Mensch in Leben und Tod.

Itkonen, T. I. Suomen lappalaiset vuoteen 1945. 2. Porvoo: WSOY, 1948. 2. p. 1984.
S. 349-359: Ihminen elossa ja kuoltuaan.

Juvas, Maija. Kuolema: sana- ja asiatiedustelu. [Helsinki]: Sanakirjasäätiö, 1930. 142 s. (Sanastonkerääjän apuneuvoja; 7).

Juvas, Maija & Reponen, Astrid. Kuolemaan liittyviä tapoja ja uskomuksia. – Kansatieteellinen arkisto 3 (1939), s. 283-293. Dt. Referat.

Karila, Tytti. Kuolema ja hautajaiset. – Hämeenmaa 8 (1949), s. 209-214.

Karjalainen, K. F. Jugralaisten uskonto. Porvoo: WSOY, 1918.
S. 49-135: Kuolema ja vainajat.

Karjalainen, K. F. Die Religion der Jugra-Völker. 1. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia, 1921. (FF Communications; 41).
S. 69-204: Der Tod und die Verstorbenen.

Karsten, Rafael. The religion of the Samek: ancient beliefs and cults of the Scandinavian and Finnish Lapps. Leiden: Brill, 1955.
S. 106-112: The worship of the dead.

Karsten, Rafael. Samefolkets religion: de nordiska lapparnas hedniska tro och kult: religionshistorisk belysning. Helsingfors: Söderström, 1952.
S. 121-127: Dyrkan av de avlidna.

Kemppinen, Iivar. Kadonnut Karjala: karjalaisen talonpoikaiskulttuurin pääpiirteet. Joensuu: Karjalan liitto, 1977. ISBN 951-99127-5-4.
S. 265-272: Muinaisusko: uskonnollinen elämä, kuolemantapaus ja hautajaiset ; vainajan myöhempi palvonta.

Krohn, Kaarle. Suomalaisten runojen uskonto. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1915. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia; 137). (Suomensuvun uskonnot; 1).
S. 40-68: Vainajat. Kalma ja Tuonela eli Manala. Hautausmaan väki ja haltia.

Kuolema elämän keskellä / toim. Jan-Erik Ruth ja Pirkko Heiskanen. Helsinki: Otava, 1985. 295 s. ISBN 951-1-08588-3.

Laaksonen, Pekka. Karjalan kalmismailla. – Synty ja kuolema 1.6.-10.9.1989 / näyttelytoimikunta Anneli Ilmonen et al. Tampere: Tampereen taidemuseo, 1989, s. 60-69. (Tampereen taidemuseon julkaisuja; [27]). ISBN 951-96044-9-9.

Lehtisalo, T. Entwurf einer Mythologie der Jurak-Samojeden. Helsinki: Société finno-ougrienne, 1924. (Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia; 53).
S. 115-144: Totenkult.

Makkonen, Asta. Kuolemaan liittyvä ortodoksinen tapaperinne Salmissa ja Rautalammilla. – Rautalammin kirja / toim. Jukka Kukkonen. Rautalampi: Rautalammin kunta, 1985, s. 464-479. (JYY:n kotiseutusarja; 20). ISBN 951-99714-2-4.

Makkonen, Heikki. Miten kanonien opetus kuolemasta ilmenee karjalaisortodoksisessa kansanperinteessä. – Rajamailta / toim. Hannes Sihvo, Risto Turunen. Joensuu: Joensuun yliopisto, 1989, s. 53-68. (Studia Carelica humanistica; 1). ISBN 951-696-860-0.

Mustakallio, Katriina. "Kuolemankulttuurien" tutkimisesta: vestaalien kuolemantuomiot antiikin Rooman traditiossa. – Historiallinen aikakauskirja 86 (1988):4, s. 283-290.

Nenola-Kallio, Aili. Kuolema ja kärsimys naisten perinteessä. – Kuolema elämän keskellä / toim. Jan-Erik Ruth ja Pirkko Heiskanen. Helsinki: Otava, 1985, s. 73-85.

Nenola, Aili. Kuolema naisen maailmankuvassa. – Miessydäminen nainen: naisnäkökulma kulttuuriin / Aili Nenola. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1986, s. 127-165. (Tietolipas; 102). ISBN 951-717-432-2.

Nenola-Kallio, Aili. Kuolema naisen maailmankuvassa. – Suomen antropologi 6 (1981):1, s. 4-28.
Ilm. myös: Keskustelua laadullisesta sosiaalitutkimuksesta / toim. Pertti Alasuutari. Tampere: Tampereen yliopisto, 1984, s. 179-213. (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos. Sarja C; 28). ISBN 951-44-1631-7.

Nenola-Kallio, Aili. Kuolema, yksilö ja yhteisö: kuolemanrituaalien alustavaa tarkastelua. – Etiäinen: folkloristiikkaa ja uskontotiedettä 1 (1985), s. 178-206.

Ollila, Reino. Kuolemaan liittyvät tavat ja käsitykset entisajan Sammatissa. – Kotiseutu 1932, s. 87-94.

Paulaharju, Samuli. Kainuun mailta: kansantietoutta Kajaanin kulmilta. Helsinki: Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1922. 2. p. Porvoo: WSOY, 1958.
S. 270-283 : Kuolema ja peijaiset.

Paulaharju, Samuli. Kiveliöitten kansaa Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. Porvoo: WSOY, 1937. 2. p. 1961.
S. 346-372: Kuolema.

Paulaharju, Samuli. Kolttain mailta: kansatieteellisiä kuvauksia Kuollan-Lapista. Helsinki: Kirja, 1921.
S. 178-188: Taudit, kuolema ja hautaaminen.

Paulaharju, Samuli. Sompio: Luiron korpien vanhaa elämää. Porvoo: WSOY, 1939. 3. p. 1979.
S. 231-250: Kipu ja kuolema.

Paulaharju, Samuli. Syntymä, lapsuus ja kuolema: Vienan Karjalan tapoja ja uskomuksia. Porvoo: WSOY, 1924. 186 s. (Kalevalaseuran julkaisuja; 2).

Paulaharju, Samuli. Ödebygdsfolk: från Nordsveriges finskbygder / till svenska av Thomas Warburton. Helsingfors: Schildt, 1966. Orig. titel: Kiveliöitten kansaa.
S. 275-299: Döden.

Pelkonen, Lauri. Kuolemaan liittyvät tavat ja uskomukset. – Suojärvi. 1 / toim. Lauri Pelkonen (Kuopio): Suosäätiö, 1965, s. 367-374.

Pentikäinen, Juha. Kuolema. – Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 6. Porvoo: WSOY, 1978, s. 177-180.

Pentikäinen, Juha. Kuolema suomalaisessa kulttuurissa. – Saattohoito / (toim.) Kirsti Aalto. Helsinki: Kirjapaja, 1986, s. 200-212. ISBN 951-621-664-1.

Pentikäinen, Juha. Lapsenmurha. – Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 6. Porvoo: WSOY, 1978, s. 354-355.

Pentikäinen, Juha. Voluntary death and single battle: suicidal behavior and arctic World views. – Suicide research. 2: Proceedings of the Symposium on suicide research by the Yrjö Jahnsson Foundation 1982 / ed. by Kalle Achté, Kalevi Nieminen and Juhani Vikkula. Helsinki: Psychiatria Fennica; 1983, s. 123-136. (Psychiatria Fennica. Suppl. 1983). ISBN 951-709-062-5.

Pentikäinen, Juha & Achté, Kalle & Kyykkä, Timo & Lestelä, Paula & Hagman, Harriet. Kuoleminen ja ammatti. – Suomen antropologi 11 (1986):4, s. 187-200.

Pentikäinen, Juha & Achté, Kalle & Ruotsalainen, Kari & Kyykkä, Timo. Kuolema suomalaisten maailmankuvassa. – Ihmisenä maailmassa: erilaisia elämänkatsomuksia uskontotieteen näkökulmasta / toim. Helena Helve. Helsinki: Gaudeamus, 1987, s. 45-61. ISBN 951-662-443-X.

Peräkylä, Anssi. Kuoleman symboleista. – Sosiologia 21 (1984), s. 248-292, 326. Engl. summary.

Peräkylä, Anssi. Kuoleman symboliikka. – Symbolit: seminaariraportti / toim. Katarina Eskola. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Nykykulttuurin tutkimusyksikkö, 1986, s. 97-109. (Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja; l). ISBN 951-679-517-X.

Peräkylä, Anssi. Rajalle: sairaalakuolema sosiologian näkökulmasta. Tampere: Tampereen yliopisto, 1985. 170 s. (Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksen tutkimuksia. A; 7). ISBN 951-44-1719-4.

Reponen, Astrid. Tammelaista muistitietoa naimatavoista, syntymästä ja kuolemasta 1800-luvun loppupuoliskolla ; kuolemaan ja hautajaisiin liittyviä tapoja ja uskomuksia. – Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja 6 (1930), s. 68-76. Ilm. myös: Vanhan Tammelan elämää. Helsinki, 1930. (Sanoja ja asioita; 2).

Ruotsalainen, Kari. Kuolleista huolehtivien ammattiryhmien asennoituminen kuolemaan. – Suomen antropologi 12 (1987):1, s. 33-38. Summary: The attitude toward death among professional groups dealing with the dead.

Rytkönen, Ahti. Pohjoissavolaisista kuolemaan ja hautaukseen liittyvistä tavoista ja käsityksistä. – Virittäjä 31 (1927), s. 366-374.

Seppä, Väinö. Surutapauksia. – Säkkijärvi kautta aikojen / (toim.) Väinö Seppä. Helsinki: Säkkijärvi-säätiö, 1952, s. 639-642.

Similä, Sirkka. Asikkalan vanhoista naimatavoista sekä syntymiseen, kastamiseen ja kuolemaan liittyvistä menoista ja uskomuksista: kuolema. – Hämeenmaa 6 (1939), s. 178-185.

Similä, Sirkka. Somerniemen vanhoista naimatavoista sekä kuolemaan liittyvistä menoista ja uskomuksista: kuolema ja siihen liittyvät tavat ja uskomukset. – Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja 11 (1938), s. 72-83.

Sirelius, U. T. Kuolinmenot Aunuksessa. – Suomen yleinen kalenteri 5 (1922), s. 74-88.

Sirelius, U. T. Ostjakkien ja vogulien hautaustavoista ja heidän käsityksistään elämästä kuoleman jälkeen. – Suomen museo 9 (1902), s. 49-56; 10 (1903), s. 4-14, 36-42.

Sirelius, U. T. Syntymään, lapsuuteen ja kuolemaan liittyvät tavat ja uskomukset. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, 1915. 21 s. (Kansatieteellisiä kysymys lehtisiä; 1). Ilm. myös: Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirja; 29.

Sohlman, A. Pälkäneen naimapuuhista sekä syntymään ja kuolemaan liittyvistä tavoista ja uskomuksista. – Kotiseutu 1933, s. 153-167.

Suolinna, Kirsti & Sinikara, Kaisa. Kuolema ja ihmissuhteet pohjoissuomalaisessa Juhonkylässä. – Kotiseutu 1984, s. 194-200.

Suomalainen itsemurha / (toim.) Kalle Achté et al. Helsinki: Yliopistopaino, 1989. 241 s. (Psykiatrian tutkimussäätiön kirjasarja; 3). ISBN 951-570-041-8.

Swantz, Marja-Liisa. Yhteisö, ruumis, rituaali. – Psykoterapeuttinen aikakauskirja 2 (1972), s. 338-347.

Tanner, Väinö. Karjalaisten hautaus- ja vainajanpalvelustapoja. – Kotiseutu 6 (1915), s. 49-52.

Tegengren, Jacob. Dödstro, dödskult och dödsmagi i svenska Sydösterbotten. – Förhandlingar och uppsatser / Svenska litteratursällskapet i Finland 26 (1912), s. 289-319.

Tegengren, Jacob. Några sedvänjor och föreställningar förknippade vid de avlidna. – Kalender utg. av Svenska folkskolans vänner 1909, s. 185-189.

Utriainen, Terhi. Kahta kieltä kuolemaan: symbolinen ja semioottinen kuolemandiskurssi. – Suomen antropologi 14 (1989):4, s. 26-37. Abstract: Two paths to death: the symbolic and semiotic discourses of death.

Utriainen, Terhi. Yöelimet: kuolema ja naisellinen tietoisuus. – Naisen tieto / toim. Sara Heinämaa. Helsinki: Art house, 1989, s. 286-295. ISBN 951-884-030-X.

Vilkuna, Asko. Das Verhalten der Finnen in "heiligen" (pyhä) Situationen. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia, 1956. (FF Communications; 164).
S. 64-99: Der Tod.

Väisänen, A. O. Syntymä, lapsuus ja kuolema: setukaisten tapoja ja uskomuksia. – Kalevalaseuran vuosikirja 4 (1924), s. 193-223.

2. Enteet. Uskomukset

Finlands svenska folkdiktning. 7: Folktro och trolldom. 3: Människan och djuren / utg. av V. E. V. Wessman. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 1952. (Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland; 337).
S. 519-562: Dödsförebud.

Honko, Lauri. Kuolema ja siihen liittyvät uskomukset. – Suuri tietokirja. 4. Porvoo: WSOY, 1960, s. 221-223.

Krohn, Kaarle. Kynsilaiva kansan käsityksessä. – Esitelmät ja pöytäkirjat / Suomalainen tiedeakatemia (1912):1, s. 52-53.

Krohn, Kaarle. Das Schiff Naglfar. – Finnisch-ugrische Forschungen 12 (1911-12), s. 154-155.

Mäkitalo, Mirjam. Kuolema – kutsumaton vieras: enteitä ja uskomuksia. – Tornionlaakson vuosikirja 1987, s. 179-182.

Ojala, Tauno. Kynsien leikkaamiseen liittyvistä uskomuksista. – Kalevalaseuran vuosikirja 39 (1959), s. 365-384.

Tegengren, Jacob. Dödstro, dödskult och dödsmagi i svenska Sydösterbotten. – Förhandlingar och uppsatser / Svenska litteratursällskapet i Finland 26 (1912), s. 289-319.

Toivonen, Y. H. Elohiiri. – Kalevalaseuran vuosikirja 20-21 (1940-41), s. 262-275.

Vinha-Mustonen, Toini. Kuolemannaakka lentää: keskisatakuntalaisia kuolemanenteitä muistitiedon ajalta. Tyrvää, 1981. 32 s. (Julkaisuja / Tyrvään seudun kotiseutuyhdistys; 57).

3. Kuolinhetkeen liittyvät rituaalit

Holmberg, Uno. Der Todesengel. – Studia orientalia 1 (1925), s. 72-77.

Jutikkala, Eino. Kuolema ja arkkuunpaniaiset. – Sääksmäen pitäjän historia / Eino Jutikkala. Sääksmäki: [Sääksmäen kunta], 1934, s. 506-510.

Nenola-Kallio, Aili. Kuolema, yksilö ja yhteisö: kuolemanrituaalien alustavaa tarkastelua. – Etiäinen: folkloristiikkaa ja uskontotiedettä 1 (1985), s. 178-206.

Salminen, E. Viimeiset palvelukset vainajalle. – Nuori Satakunta 3 (1932), s. 146-159.

Salmio, Leena. Kuolinhetken toimet Länsi-Suomessa. – Kotiseutu 1976, s. 24-32.

Wolf-Knuts, Ulrika. Liktvättning. – Skärgärd 7 (1984):1, s. 35-39.

Wolf-Knuts, Ulrika. Liktvättning: ett kvinnoarbete. – Budkavlen 62 (1983), s. 63-80.

Wolf-Knuts, Ulrika. Die Totenwaschung als ein Weg zum Gleichgewicht. – Ethnologia Scandinavica 1988, s.142-145.

4. Hautaus. Kalmistot ja hautausmaat

Alho, Olli. Hautajaiset. – Neljä pohjoista yhteisöä: kuvaraportti kolmesta kylästä ja Suomen mustalaisista / toim. Matti Sarmela. Helsinki: Otava, 1984, s. 194-203. ISBN 951-1-06437-1.

Allardt, Anders. Begrafningsceremonier. – Nyland 4 (1889), s. 36-39.

Anthoni, Eric. En högadlig likbegängelse i början av 1800-talet. – Historisk tidskrift för Finland 1933, s. 129-132.

Aspelin, J. R. Onko suomalaisilla kansalahkoilla ollut yhteistä hautaustapaa? – Kirjallinen kuukauslehti 1870, s. 148-150, 192-195.

Blomstedt, Yrjö. Bidrag till gratstenarnas historia. – Finskt museum 1 (1894), s. 33-41.

Blomstedt, Yrjö. Hiukan hautakivihistoriaa. – Suomen museo 1 (1894), s. 33-41.

Blomstedt, Yrjö. Venäjän Karjalan kalmistoista ja hautapylväistä. – Suomen museo 2 (1895), s. 17-24.

Granqvist, Hilma. Muslim death and burial: Arab customs and traditions studied in a village in Jordan. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica, 1965. 287 s. (Commentationes humanarum litterarum; 34).

Hagman, Nils. Mormors begravning (Viborg 1889). – Människor och minnen personliga hagkomster och släktshistoriska skildringar / utg. under red. av Paul Nyberg och Viktor Hoving. 1. Helsingfors: Söderström, 1942, s. 223-241.

Heikel, Yngvar. Smärre bidrag: begravningsbruk i Lappfjärd. – Budkavlen 1931, s. 30.

Helminen, Helmi. Kuolema ja maahanpaniaiset. – Längelmäveden seudun historia. 1. Forssa, 1949, s. 578-592.

Hirsjärvi, A. Pari rajakarjalaista hautamerkkimuotoa. – Suomen museo 43 (1936), s. 84-87.

Holm, Nils G. Attityder till kremering i Finland. – Teologinen aikakauskirja (1989):3, s. 210-212.

Holm, Nils G. & Lahtinen, Tuomo. Arkkuhautaus vai tuhkahautaus?: tutkimus hautaustavoista Suomessa. Turku: Åbo Akademi, 1985. 53 s. (Religionsvetenskapliga skritter; 8).

Holm, Nils G. & Lahtinen, Tuomo. Jordbegravning eller kremering?: en studie av gravskicket i Finland. Åbo: Åbo Akademi, 1985. 55 s. (Religionsvetenskapliga skrifter; 7).

Hämäläinen, Albert. Arapialaisten kirjailijain kuvaukset Itä-Euroopan kansoista, etenkin niiden polttohautauksista. – Kalevalaseuran vuosikirja 18 (1938), s. 207-227.

H(ästesko), F. A. Hautajaistapoja Orimattilassa puolivuosisataa sitten. – Kotiseutu 1 (1910), s. 220-221.

Jutikkala, Eino. Maahanpaniaiset. – Sääksmäen pitäjän historia / Eino Jutikkala. Sääksmäki: [Sääksmäen kunta], 1934, s. 510-521.

Järvi, Hanna. Hautaustapoja Heinjoella. – Kotiseutu 4 (1913), s. 151-153.

Kemppinen, Iivar. Hautajaiset. – Hiitolan kylähistoria / Iivar Kemppinen. Vammala: Hiisi-säätiö, 1972, s. 99-104.

Kokkonen, Heikki. Historiallisia tietoja vanhemmasta hautaamistavasta Juuan pitäjässä. – Suomen museo 21 (1914), s. 26-29.

Koskenvesa, Esko. Maaksi jälleen. [Tuhkahautauksesta] – Tiede 2000 9 (1989):8, s. 28-33.

Koskenvesa, Esko. Tuhkahautaus kirkollisena hautauksena nykypäivän Suomessa. – Elämän merkit / toimituskunta: Matti Taipale ... (et al.). [Turku] : Turun arkkihiippakunta, 1988. (Vuosikirja / Turun arkkihiipakunta; 38), s. 7-17.

Koskenvesa, Esko. Tuhkahautaus: vieraasta tavasta osaksi uutta kristillistä perinnettä. – Teologinen aikakauskirja (1989):3, s. 200-210.

Kytölä, Arvo. Ihmisen viimeinen matka. – Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja 28 (1959), s. 153-161.

Lahtinen, Tuomo. Kremering i Finland: idéhistoria och utveckling. Åbo: Åbo akademi, 1989. 176 s., kuv. (Religionsvetenskapliga skrifter; 17). ISBN 951-649-570-2.

Lahtinen, Tuomo. Pakanallisesta rituaalista kirkolliseksi hautausmuodoksi. – Teologinen aikakauskirja (1989):3, s. 213-219.

Lahtinen, Tuomo. Polttohautaus Suomessa: aatehistoria ja kehitys. Åbo: Åbo akademi, 1989. 168 s., kuv. (Religionsvetenskapliga skrifter; 17). ISBN 951-649-571-0.

Lemberg, Bertel. Gravarna på Pernå kyrkogård och deras växter. – Nordenskiöld-samfundets tidskrift 1955, s. 81-97.

Leppäaho, Jorma. Tarsilaisen poltto. – Kalevalaseuran vuosikirja 30 (1950), s. 99-111.

Lindroos, Alfred & Andersson, Johannes. En gammal begravning i Pellihge i Borgå skärgård. – Hembygden 1910, s. 271-274.

Linnanmäki, Seija. Somerniemen hautausmaan vanhimmat hautamuistomerkit. – Vuosikirja / Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys 58 (1989), s. 60-84.

Nikander, Gabriel. Likhanddukar. – Budkavlen 1931, s. 26-27.

Nikander, Gabriel. Åländska bröllop och begravningar: enligt sjökapten K. E. Karlssons Journal. – Budkavlen 1930, s. 13-16.

Nygård, Anna. Från Maxmo: begravning i Maxmo. – Hembygden 1913, s. 66-68.

Oja, Aulis. Evijärven Ruumissaaresta ja muista Järviseudun vanhoista hautapaikoista. – Kotiseutu 1969, s. 157-160.

Ollila, Reino. Muistiinpanoja etupäässä kirkko- ja hautaustavoista Pukkilan pitäjässä. – Kotiseutu 1929, s. 117-122.

Paulaharju, Samuli. Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja, 1922. 2. p. 1962.
S. 249-257: Akamella ja Kurjenpolvi.

Pehkonen, Marja. Epitafium unohdetuille vainajille. [Helsingin vanhasta hautausmaasta]. – Narinkka 1988, s. 7-85. Svensk sammanfattning. Engl. summary.

Peltonen, Martti & Siitonen, Sulo. Hautojen kansanomaisesta merkitsemisestä Ruokolahdella. – Ruokolahti: kotiseutulukemisto. 4 / Sulo Siitonen. Ruokolahti: Ruokolahti-seura, 1987, s. 65-94. ISBN 951-99897-7-3.

Pentikäinen, Juha. Hautaustavat. – Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 3. Porvoo: WSOY, 1977, s. 469-470.

Pentikäinen, Juha. Kuusamon vanhat ruumiinkuljetusreitit ja hautapaikat. – Kotiseutu 1961, s. 98-103.

Rimpiläinen, Olavi. Läntisen perinteen mukainen hautauskäytäntö Suomessa ennen isoavihaa. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1971. 435 s. (Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia; 84). Zusammenfassung.

Rinne, Juhani. Hautaamisesta. – Oma maa. 2. Porvoo: WSOY, 1908, s. 712-723. 2. uud. p. 1921: s. 836-848.

Rytkölä, Heikki. Vienankarjalaisten kalmistojen piirteitä. – Kaiku: Kainuun kulttuurin vuosikirja / päätoim. Pekka Oikarinen. Kajaani: Kainuun kulttuurilautakunnat, 1988, s. 97-101. ISBN 951-99914-8-4.

Rytkölä, Heikki & Suihko, Anneli. Vainajan metsä: Kainuun vienankarjalaiset kalmistot: näyttelyesite. [Kajaani]: [Kainuun museo], [1988]. [31] s., kuv. (Kainuun museon julkaisuja). ISBN 951-800-120-0.

Saaristo, Martti. Hautaustavoista Pukkilassa. – Pukkilan historia / Martti Saaristo. Pukkila: Pukkilan kunta, 1985, s. 267-270.

Sallinen-Gimpl, Pirkko. Elävä karjalaisuus. Helsinki: Kirjayhtymä, 1987. ISBN 951-26-3123-7.
S. 138-149: Hautajaiset: peijaiset vai surujuhla.

Sarmela, Matti. Sielu saatetaan matkalleen (Thaimaa). – Tiede 2000 9 (1989):6, s. 8-14.

Sirelius, U. T. Hautaaminen. – Tietosanakirja. 3. Helsinki: Tietosanakirja, 1911, s. 174-176.

Storå, Nils. Burial customs of the Skolt Lapps. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia, 1971. 323 s. (FF Communications; 210).

Talve, Ilmar. Kalmisto – hautausmaa – kirkkotarha: kulttuurihistoriaa Suomen hautausmailla. Turku: [Turun yliopisto], 1988. 24 s., kuv. (Scripta ethnologica; 38). Engl. summary.
Erip. teoksesta Elämän merkit. (Vuosikirja / Turun arkkihiippakunta; 38).

Warelius, Antero. Saatanto Tuonelaan, eli ilmoitteita miten meikäläiset kuolleen-korjaus-tavat ovat muodostuneet. Turku: J. F. Granlund, 1861. 60 s.

Varjola, Pirjo. Hautajaisrokka. – Suomen museo 78 (1971), s. 84-104. Dt. Referat.

Varjola, Pirjo. Vainajan matkavarusteista. – Kotiseutu 1980, s. 118-126.

Vihervaara, E. Hautajaistapoja. – Kotiseutu 1910, s. 320-321.

Vilkuna, Asko. Valkoinen liina, vainajan liina. – Virittäjä 64 (1960), s. 73-92. Résumé français.

Vilkuna, Kustaa. Kiviraunion historia. – Kotiseutu 1965, s. 88-99.

Wirkkala, Ilmari. Hautausmaittemme historiaa. – Kotiseutu 1958, s. 10-12.

Ylönen, Aulikki, Hautajaiset. – Kirvun kirja / Aulikki Ylönen. Helsinki: Helisevä-säätiö, 1954, s. 647-650.

Äyräpää, Aaren. Perimätietoja esihistoriallisista hautaustavoista. – Kalevalaseuran vuosikirja 15 (1935), s. 280-290.

5. Itkut. Sureminen

Haavio, Martti. Itkuvirret. – Suomalaisen muinaisrunouden maailma / Martti Haavio. Porvoo: WSOY, 1935, s. 210-240.

Haavio, Martti. Über die finnisch-karelischen Klagelieder. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1934. 39 s. (Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirja; 47:3).

Haltsonen, Sulo. Lönnrotin keräämät vatjalaiset itkut. – Virittäjä 62 (1958), s. 183-189. Résumé français.

Honko, Lauri. Balto-Finnic lament poetry. – Finnish folkloristics. 1 / ed. by Pentti Leino. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1974, s. 9-61. (Studia Fennica; 17). ISBN 951-717-034-3.
Ilm. myös: Folkloristics and comparative religion; 36.

Honko, Lauri. Gråtkvädepoesin. – Sejd och saga: den finska forndiktens historia / Matti Kuusi, Lauri Honko. Stockholm: Raben & Sjögren, 1983, s. 68-107. ISBN 91-29-54547-1.

Honko, Lauri. The Ingrian lamenter as psychopomp. – Temenos 14/1978 (1979), s. 79-96.

Honko, Lauri. Itkuvirret. – Otavan suuri ensyklopedia. 3. Helsinki: Otava, 1978, s. 2272-2273.

Honko, Lauri. Itkuvirsien psykoterapiaa. – Medisiinari (1965):9, s. 53-54.

Honko, Lauri. Itkuvirsirunous. – Suomen kirjallisuus. 1: Kirjoittamaton kirjallisuus. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura; Otava, 1963, s. 81-128.

Honko, Lauri. Itämerensuomalaisen itkuvirsirunouden tutkimus. – Sampo ei sanoja puutu: Matti Kuusen juhlakirja / toimituskunta: Pertti Virtaranta et al. Porvoo: WSOY, 1974, s. 112-131. (Kalevalaseuran vuosikirja; 54). ISBN 951-0-06229-4.
Ilm. myös: Folkloristics and comparative religion; 33.

Honko, Lauri. The lament: problems of genre, structure and reproduction. – Genre, structure and reproduction in oral literature / ed. by Lauri Honko and Vilmos Voigt. Budapest: Akadémiai kiadó, 1980, s. 21-40. (Bibliotheca Uralica; 5). ISBN 963-05-2215-2.

Honko, Lauri. Lament: zagadnienia gatunku, struktury i odtwarzania. – Literatura Ludowa 28 (1984):4-6, s. 87-101.

Hägglund, Tor-Björn & Hägglund, Vilja. Mourning and death in fairy-tales and folklore. – Psychiatria Fennica 1976, s. 25-31.

Hästesko, F. A. Suru elämänilmiönä Kalevalassa. – Kalevalan kauneuksia. 2 / toim. F. A. Hästesko. Helsinki: Otava, 1927, s. 143-154.

Konkka, U. S. Karjalaisen itkuvirsirunouden tutkimuksen ongelmia. – Virittäjä 72 (1968), s. 175-181.

Konkka, Unelma. Ikuinen ikävä: karjalaiset riitti-itkut. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1985. 206 s. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia; 428).

Kuusi, Matti. Gråtkväde. – Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid. 5. Helsingfors: Örnförlaget, 1960, s. 492-493.

Lehtisalo, T. Erzählende Klagelieder. – Juraksamojedische Volksdichtung / gesammelt und hrsg. von T. Lehtisalo. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1947, s. 347-368. (Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia; 90).

Leino, Pentti. Itämerensuomalaisen itkuvirsikielen tutkimusongelmia. – Sananjalka 23 (1981), s. 103-113. Engl. summary.

Leino, Pentti. The language of the laments: the role of phonological and semantic features in Word choice. – Finnish folkloristics. 1 / ed. by Pentti Leino. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1974, s. 92-131. (Studia Fennica; 17). Ilm. myös: Folkloristics and comparative religion; 38.

Lönnrot, Elias. Itkuvirsistä Venäjän Karjalassa. – Mehiläinen (1836): syyskuu-lokakuu.

Mansikka, V. J. Itkujen Tuonela. – Kieli- ja kansatieteellisiä tutkielmia: juhlakirja prof. E. N. Setälän kuusikymmenvuotispäiväksi 27.2.1924. Helsinki, 1924, s. 160-180. (Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia; 52).

Mansikka, V. J. Zur altostslavischen Totenklage. – Juhlakirja Yrjö Wichmannin kuusikymmenvuotispäiväksi. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1928, s. 138-153. (Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia; 58).

Nenola,. Aili. Itkukiellot ja naisten kulttuuri. – Miessydäminen nainen: naisnäkökulmia kulttuuriin / Aili Nenola. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1986, s. 118-126. (Tietolipas; 102). ISBN 951-717-432-2.

Nenola, Aili. Itkuvirret valokuvissa. – Runon ja rajan tiellä / toim. Seppo Knuuttila, Pekka Laaksonen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1989, s. 165-174. (Kalevalaseuran vuosikirja; 68). ISBN 951-717-573-6.

Nenola-Kallio, Aili. Death of a tradition. – Adaptation, change, and decline in oral literature / ed. by Lauri Honko and Vilmos Voigt. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981, s. 139-146. (Studia Fennica; 26). ISBN 951-717-266-4.

Nenola-Kallio, Aili. Ingrian occasional laments. – Temenos 17 (1981), s. 45-80.

Nenola-Kallio, Aili. Inkerin itkuvirsialuejako. – Sananjalka 15 (1973), s. 93-120. Ilm. myös: Folkloristics and comparative religion; 31.

Nenola-Kallio, Aili. Inkerin itkuvirsien ja kalevalamittaisen runouden suhteista. – Sananjalka 19 (1977), s. 109-127. Engl. summary.

Nenola-Kallio, Aili. Itkukiellot ja naisten kulttuuri. – Kotiseutu 1983:1, s. 7-10.

Nenola-Kallio, Aili. Itkuvirsien henkilönnimitysten typologiaa. – Sananjalka 14 (1972), s. 177-190. Engl. summary.

Nenola-Kallio, Aili. Itämerensuomalaiset itkuvirret. – Kansanmusiikki / toim. Anneli Asplund, Matti Hako. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981, s. 44-52. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia; 366). ISBN 951-717-234-6.

Nenola-Kallio, Aili. En kvinnosynvinkel på riterna. – Nord nytt 16/17 (1983), s. 127-132, 238. Engl. summary.

Nenola-Kallio, Aili. "Niin miä elän kui kylmäs sarajas": inkeriläiset tilapääitkuvirret. – Sananjalka 20 (1978), s. 75-103. Engl. summary.

Nenola-Kallio, Aili. Studies in Ingrian laments. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia, 1982. 303 s. (FF Communications; 234). Diss.: University of Turku. ISBN 951-41-0451-X.

Nenola-Kallio, Aili. Two genres for expressing sorrow: laments and lyrical songs in Inigria. – Genre, structure and reproduction in oral literature / ed. by Lauri Honko and Vilmos Voigt. Budapest: Akadémiai kiadó, 1980, s. 41-54. (Bibliotheca Uralica; 5). ISBN 963-05-2215-2.

Nenola-Kallio, Aili. The units of comparison in the study of Balto-Finnic laments. – Journal of folklore research 23 (1987):2-3, s. 205-220.

Nenola-Kallio, Aili. Östersjöfinska gråtkväden. – Sumlen 1982, s. 37-49. Engl. summary.

Neovius, Ad. Suomalaisista itkuvirsistä. – Itä-rajalta: Käkisalmen 600-juhlan muisto. Käkisalmi, 1894, s. 139-146.

Paulaharju, Samuli. Vienan-Karjalan itkuvirsistä. – Kuva tuolta, toinen täältä kautta Suur-Suomen / Samuli Paulaharju. Helsinki: Kirja, 1919, s. 65-78. 2. p. Porvoo: WSOY, 1944: s. 43-49.

Porkka, Volmari. Inkerin itkuvirsistä. – Valvoja 1883, s. 199-208, 261-271.

Salmenhaara, Anja. Itkuvirsien musiikillisesta hahmotuksesta. – Paimensoittimista kisällilauluun / toim. Heikki Laitinen ja Simo Westerholm. Kaustinen: Kansanmusiikki-instituutti, 1976,
s. 124-156. (Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja; 1).

Salminen, Väinö. Itkuvirret. – Tietosanakirja. 3. Helsinki: Tietosanakirja, 1911, s. 1166-1167.

Simonsuuri, Lauri. Itkuvirsiä Lavansaarella. – Kalevalaseuran vuosikirja 30 (1950), s. 202-213.

Söderholm, Stig. Itkuvirsiperinne ja Suomen Pohjois-Karjala: rituaali-itkennästä folklorismiin. – Runon ja rajan tiellä / toim. Seppo Knuuttila, Pekka Laaksonen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1989, s. 175-187. (Kalevalaseuran vuosikirja; 68). ISBN 951-717-573-6.

Söderholm, Stig. Les lamentations caréliennes: reflets des croyances populaires. – Kalevala et traditions orales du monde: Paris 18-22 mars 1985 / ed. par M. M. Jocelyne Fernandez-Vest. Paris: Centre national de la recherche scientifique, 1987, s. 161-168, 566. ISBN 2-222-04019-1.

Söderholm, Stig. Sielulintumotiivit karjalaisissa kuolinitkuissa. – Sananjalka 22 (1980), s. 141-148. Engl. summary.

Tarkiainen, V. Finnische Klagelieder. – Mitteilungen des Vereins für finnische Volkskunde (1943), s. 51-58.

Tarkiainen, V. Itkuvirret. – Suomen kansalliskirjallisuus. 3. Helsinki: Otava, 1943, s. 521-532.

Vahros, Igor. Eräistä kosketuskohdista venäläisissä ja karjalaisissa itkuvirsissä. – Rusistica. 1: Tutkielmia venäjän kielen ja kirjallisuuden alalta / toim. Ilkka Savijärvi. Joensuu: Joensuun korkeakoulu, 1983, s. 88-98. (Kielten osaston julkaisuja [Joensuu]; 9). ISBN 951-696-436-2.

Virtaranta, Pertti. Karjalaisista entisessä Tverin läänissä. – Karjala. 2 / toim. Yrjö-Pekka Mäkinen, Ilmari Lehmusvaara. Hämeenlinna: Karisto, 1982, s. 41-63. ISBN 951-23-1877-6.
Ilm. myös: Suomalais-ruotsalainen historiantutkijain symposio: raportti symposiosta Olavinlinnassa, Savonlinna, Suomi, 21-23 huhtikuuta 1978. Espoo: Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto, 1980, s. 93-112. ISBN 951-95652-0-5.
Ilm. myös: Opuscula Instituti linguae Pennicae (Helsinki); 76.

Virtaranta, Pertti. Om karelarna i det forna Tverska guvernementet. – Symposium för historiker från Sverige och Finlan: rapport från symposiet på Olofsborg, Nyslott, Finland, 21-23 april 1978. Espoo: Kulturfonden för Sverige och Finland, 1980, s. 103-126. ISBN 951-95652-1-3.
Ilm. myös: Opuscula Instituti linguae Fennicae (Helsinki).

Virtaranta, Pertti. Paatenen itkuvirsistä. – Commentationes Fenno-Ugricae in honorem Erkki Itkonen. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1973, s. 467-488. (Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia; 150). ISBN 951-9019-02-2.

Virtaranta, Pertti. Suru virret suuhun tuopi: tverinkarjalainen itkuvirsi, jonka Anna Andrejevna Sutjajeva lauloi äitinsä haudalla Uspenien päivänä 28. elokuuta 1977. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1989. 107 s., kuv. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia; 501).
Suom. ja engl. teksti, itkuvirsi 19 kielellä. ISBN 951-717-560-4.

Virtaranta, Pertti. Az utoisó ut. – A vízimadarak népe: tanulmányok a finnugor rokon népek élete és müveltsége köréböl / válogatta és szerk. Gulya János. Budapest: Európa könyvkiadó, 1975, s. 419-428.

Väisänen, A. O. Die karelischen Klagelieder. – Forum (1942):1-2, s. 23-24.

Väisänen, O. Muuan vienankarjalainen itkuvirsi. – Kotiseutu 7 (1916), s. 38-40.

6. Vainajainpalvonta. Uhrit

Aarne, A. Karsikko. – Tietosanakirja. 4. Helsinki: Tietosanakirja, 1912, s. 411-412.

Aspelin, J. R. Karsikot. – Suomen ylioppilaskunnan albumi Elias Lönnrotin kunniaksi hänen täyttäessään kahdeksankymmentä vuotta 9.4.1882. Helsinki: [Suomen ylioppilaskunta], 1882, s. 308-312.

Brusila, Heljä. Kuppikivet – esi-isiemme ikivanhat uhripaikat. – Museotiedote 1988:4, s. 17-21.

Fredrikson, Erkki. Kuolleen karsikko Konnevedellä. – Konneveden kirja / toim. Martti Linkola. Konnevesi: Konneveden kunta, 1976, s. 419-428, 672. ISBN 951-99094-1-9.

Haavio, Martti. Heilige Bäume. – Studia Fennica 8 (1959), s. 35-48.

Haavio, Martti. Heilige Haine in Ingermanland. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia, 1963. 167 s. (FF Communications; 189).

Haavio, Martti. Kuolematonten lehdot. Porvoo: WSOY, 1961. 152 s.

Haavio, Martti. Lisätietoja piiruista. – Virittäjä 41 (1937), s. 424-433.

Haavio, Martti. Piirut: suvun vainajien juhla. – Kotiseutu 1934, s. 85-91.

Haavio, Martti. Pyhät puut. – Virittäjä 55 (1951), s. 247-259.

Harva, Uno. Karjalaista muinaisuskoa ja palvontaa. – Karjalan kirja / toim. Iivo Härkönen. 2. uud. p. Porvoo: WSOY, 1932, s. 469-482.

Harva, Uno. Karsikkopuu: ikivanha suomalainen kunnianosoitus. – Kotiseutu 1942, s. 93-99.

Harva, Uno. Vainajat. – Seulottua sanaa / toim. Terho Itkonen, Simo Konsala. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1961, s. 155-167. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia; 269).

Hautala, Jouko. Itä-Suomen uhrikiviryhmistä. – Suomen museo 67 (1960), s. 83-114. Dt. Referat.

Hautala, Jouko. Kvarlevor av offerstenskult i Finland. – Arv 21 (1965), s. 53-77.

Hautala, Jouko. Survivals of the cult of sacrifice stones in Finland. – Temenos 1 (1965), s. 65-86.

Heinonen, Risto. Pakinaa entisestä pyhäinmiesten päivän vietosta. – Kotiseutukuvauksia Lounais-Hämeestä 7 (1929), s. 17-18.

Holmberg, Uno. Det avkvistade trädet i fornfinnarnas initiationsriter. – Årsbok / Vetenskaps-societeten i Lund 1924, s. 45-71.

Holmberg, Uno. Muinaissuomalaisten sielunpalveluksesta. – Valvoja 1910, s. 489-493.

Holmberg, Uno. Suomalaisten karsikoista. – Kalevalaseuran vuosikirja 4 (1924), s. 7-82.

Holmberg, Uno. Vasen käsi ja vastapäivään. – Valvoja-Aika 3 (1925), s. 16-31.

Honko, Lauri. Finnische Mythologie. – Wörterbuch der Mythologie. 1. Abt.: Die alten Kulturvölker. 2: Das alte Europa. Stuttgart: Klett, 1965.
S. 275-280: Ahnenkult; s. 295-296: Friedhofsgeist; s. 311-315: Jenseits; s. 315-320: Kekri; s. 351-353: Totenglaube.

Honko, Lauri. Forfaedredyrkelsen som en slaegtsinstitution. – Illustreret religionshistorie. 1 / red. af Jes Peter Asmussen og Jörgen Laessöe. Köbenhavn: Gad, 1968, s. 152-163.

Honko, Lauri. Förfäderskult. – Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid. 5. Helsingfors: Örnförlaget, 1960, s. 126-128.

Honko, Lauri. Heliga träd. – Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid. 6. Helsingfors: Örnförlaget, 1961, s. 374-375.

Honko, Lauri. Karsikko. – Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid. 8. Helsingfors: Örnförlaget, 1963, s. 308-311.

Honko, Lauri. Kekri. – Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid. 8. Helsingfors: Örnförlaget, 1963, s. 371-373.

Hornborg, K. H. Karsikoista. – Virittäjä 2 (1886), s. 93-97.

Huurre, Matti. Lisää kuppikivistä. – Kotiseutu 1971, s. 32-36. (Vrt. M. Sarmela, Uhrikivet ja uhripuut. – Kotiseutu 1970, s. 147-155).

Hämäläinen, Albert. Beiträge zur Bildmagie. – Mitteilungen des Vereins für finnische Volkskunde 3 (1945), s. 15-17.

Hämäläinen, Albert. Mordvalaisten keremeteistä. – Suomen museo 35 (1928), s. 29-35.

Hämäläinen, Albert. Tseremissien ja votjakkien keremeteistä. – Kalevalaseuran vuosikirja 10 (1930), s. 43-57.

Hämäläinen, A. Tsheremissien vainajienjuhlista. – Aika 1909, s. 804-809.

Härkönen, Simo. Kuinka karjalaiset ennen vanhaan kunnioittivat vainajiaan. – Karjalan heimo (1986):7-8, s. 132-133.

Härkönen, Simo. "Tuonilmaisiin" matkanneiden muistaminen. – Kotiseutu 1960, s. 106-109.

Juvas, Maija. Lisätietoja karsikoista ja hurrikkaasta. – Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran satavuotispäiväksi 1931. Helsinki: Sanakirjasäätiö, 1931, s. 78-89. (Sanakirjasäätiön toimituksia; 1).

Juvelius, Einar W. Vainajainpalvelus ja kuolemantakainen elämä. – Suomen kansan aikakirjat. 1. Helsinki: Otava, 1928, s. 55-63.

Lappalainen, Jussi T. Pyhäkankaan karsikko tänään. – Saarijärven kirja / toim. Mauno Jokipii. (Saarijärvi): Saarijärven kunta ja seurakunta, 1963, s. 383-392. (JKKY:n kotiseutusarja; 1).

Lehmusto, Heikki. Muistajaiset. – Virittäjä 41 (1937), s. 417-423.

Lehtisalo, T. Jurakkisamojedien vainajainpalvonta. – Kalevalaseuran vuosikirja 4 (1924), s. 224-246.

Levon, Kaarlo. Vähän vainajainpalvelusta. – Joukahainen 13 (1906), s. 70-72.

Lukkarinen, Annikki. Käspaikka. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1982. 102 s., kuv. (Helsingin yliopiston kansatieteen laitoksen tutkimuksia; 10). Summary. ISBN 951-45-2780-1.

Lukkarinen, J. Inkeriläisten vainajainpalveluksesta. – Kansatieteellisiä tutkielmia: Kaarle Krohnille hänen 50-vuotispäivänsä johdosta. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1914. (Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia; 35:7), s. 1-18.

Lukkarinen, J. Matkahavaintoja vainajainpalvonnasta Länsi-Inkerissä. – Virittäjä 15 (1911):4, s. 62-64.

Mansikka, V. J. Eräs Inkeriläis-itäkarjalainen vainajainjuhla. – Juhlajulkaisu professori Kaarle Krohnin kuusikymmenvuotis-päivänä toukok. 10:ntenä v. 1923. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1923, s. 171-184. (Suomi. Viides jakso; 2).

Mansikka, V. J. Geschichtliches zum slavischen Totenkult. – Ksiega referatów II miedz. zjazdu slawistów. Sekcja III-IV. Warszawa, 1934, s. 49-53.

Mansikka, V. J. Zum ostslavischen Ahnenkult. – Suomalaisen tiedeakatemian toimituksia. B; 27 (1932), s. 132-145.

Paakki, Hilja. Ristipetäjä. – Kotiseutu 1969, s. 127-128.

Pentikäinen, Juha. Pyhäkankaan karsikko ja sen asema suomalaisessa karsikkoperinteessä. – Saarijärven kirja / toim. Mauno Jokipii. [Saarijärvi]: Saarijärven kunta ja seurakunta, 1963,
s. 393-416. (JKKY:n kotiseutusarja; 1).

Rikkonen, V. Vainajainpalvontataikoja. Helsinki: V. Rikkonen, 1931. 121 s.

Räty, Jouko. Henkien ja palkollisten juhlaa: kekrin ruoista Suomessa viime vuosisadalta nykypäiviin. – Kaikuja Hämeestä 12 (1969), s. 319-330.

Sarmela, Matti. Kolmannen kerran kuppikivistä. – Kotiseutu 1971, s. 102-103.

Sarmela, Matti. Uhrikivet ja uhripuut. – Kotiseutu 1970, s. 147-155.

Saxen, Ralf. Suomalaisten muinaisusko. Porvoo: WSOY, 1919.
S. 8-16: Vainajat.

Sirelius, U. T. Kekri. – Tietosanakirja. 4. Helsinki: Tietosanakirja, 1912, s. 665-666.

Sirelius, U. T. Om gastabud i Finland för släktens samtliga avlidna. – Etnologiska studier tillägnade Nils Edvard Hammarstedt 3.3.1921 / red. Sune Ambrosiani, Sigurd Erixon, Gustaf Hällström. Stockholm: Svenska teknologföreningens förlag, 1921, s. 69-74. (Böcker / Föreningen för svensk kulturhistoria; 2).

Snellman, A. H. Kekrijuhla ennen ja nyt. – Joukahainen 10 (1887), s. 158-180.

Sääski, Sylvi. Muistajaisissa Itä-Karjalassa (1943). – Kotiseutu 1972, s. 83-86.

Tallgren, A. M. Suomen uhrikivet. – Kotiseutu 1917, s. 95-102.

Tunkelo, E. A. Eräistä vainajainpalvontaan liittyvistä suomalaisista nimityksistä. – Kansatieteellisiä tutkielmia : Kaarle Krohnille hänen 50-vuotispäivänsä johdosta. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1914, s. 1-31. (Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia; 35:17).

Valjakka, Sirkka. Lisiä Savon karsikkoihin. – Kotiseutu 1949, s. 68-71.

Varonen, Matti. Karjalaisten vainajainpalveluksesta. – Karjalan kirja. 2 / toim. Iivo Härkönen. Porvoo: WSOY, 1910, s. 101-107.

Waronen, Matti. Vainajainpalvelus muinaisilla suomalaisilla. Helsingissä : [M. Waronen], 1895. [2], 135, [1] s. Väitösk.: Suomen yliopisto.

Waronen, Matti. Vainajainpalvelus muinaisilla suomalaisilla. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1898. XIV, 354, 28 s. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia; 87).

Vilkuna, Asko. Das Begräbnistier. Lund: CWK Gleerup, 1958. 80 s. (Scripta minora Regiae Societatis humaniorum litterarum Lundensis 1957-58:3).

Vilkuna, Asko. Vainajan eläin. – Kalevalaseuran vuosikirja 38 (1958), s. 185-233.

Vilkuna, Janne. Vainajan karsikko. – Sumiaisten kirja / toim. Heli Jokipii. Sumiainen: Sumiaisten kunta, 1978, s. 243-256. (JYY:n kotiseutusarja; 15). ISBN 951-95076-3-9.

Äyräpää, Aarne. Uhrikivi – kipujenkivi. – Kalevalaseuran vuosikirja 22 (1942), s. 179-208.

7. Kuolemanjälkeinen elämä. Vainajaolennot. Sielu

Forsblom, Valter W. Om mara och marritt i österbottnisk folktro. – Folkloristiska och etnografiska studier. 1. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 1916, s. 113-130. (Skrifter utg. av Svenska litteratursällskapet i Finland; 128).

Haavio, Martti. "För strömdrag rygga de tillbaka": ett bidrag till de folkliga föreställningarna om färden till dödsriket. Arv 1947, s. 155-176.

Haavio, Martti. Ihtiriekko. – Virittäjä 54 (1950), s. 79-88.

Haavio, Martti. "Ihtiriekko". – Studia Fennica 8 (1959), s. 116-124, 235-236. [ranskankielinen = en français]

Haavio, Martti. Lehtikelikko. – Sananjalka 8 (1966), s. 105-116. Engl. summary.

Haavio, Martti. Liekkiö. – Sitzungsberichte der Finnischen Akademie der Wissenschaften 1946, s. 129-167. Ilm. myös: Studia Fennica 8 (1959), s. 82-115, 232-235.

Haavio, Martti. "Ne jäävät virran vuolaan taa": eräitä kansanomaisia käsityksiä Tuonelan-matkalle varustamattomien vainajien kohtalosta. – Virittäjä 52 (1948), s. 28-46, 194. Résumé français.

Haavio, Martti. "A running stream they dare na cross". – Studia Fennica 8 (1959), s. 125-142, 236-238.

Haavio, Martti. Der Seelenvogel. – Studia Fennica 8 (1959), s. 61-81, 230-232.

Haavio, Martti. Das Seelengericht. – Studia Fennica 9 (1961), s. 3-25.

Haavio, Martti. Sielulintu: eräiden motiivien selvittelyä. – Kalevalaseuran vuosikirja 30 (1950), s. 13-45.

Haavio, Martti. Suomalaisten tuonela-kuvitelmia. – Kotiseutu 1939, s. 65-77.

Haavio, Martti. Väinämöinen: eternal sage. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia, 1952. (FF Communications; 144).
S. 83-105: Väinämöinen's journey to Tuonela.

Haavio, Martti. Väinämöinen: suomalaisten runojen keskushahmo. Porvoo: WSOY, 1950.
S. 103-130: Väinämöisen Tuonelan-matka.

Harjula, Raimo. Ancestral spirits as helpers among the Meru of Tanzania. – Temenos 14/1978 (1979), s. 53-78.

Harva, Uno. "Elävä ruumis". – Suomalainen Suomi 1945:1, s. 19-28.

Harva, Uno. Det levande liket. – Arv 1945, s. 101-113.

Harva, Uno. Ruumiin ylösnouseminen. – Valvoja-Aika 1943, s. 11-16.

Harva, Uno. Själavandringstron. – Eros och Eris: kulturessäer tillägnade Rolf Lagerborg. Helsingfors: Söderström, 1944, s. 121-136.

Honko, Lauri. Gengangare. – Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid. 5. Helsingfors: Örnförlaget, 1960, s. 253-254.

Honko, Lauri. Liekkiö. – Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid. 10. Helsingfors: Örnförlaget, 1965, s. 538-539.

Hyötyniemi, J. E. Kansankäsityksiä kirkosta ja hautausmaasta sekä niiden "väestä". – Kotiseutu 1929, s. 57-74.

Karsten, Rafael. Henkien näkeminen ja profetismi alemmassa kulttuurissa. – Ajatus 5 (1932), s. 97-107.

Karsten, Rafael. Die Seelenvorstellung der Naturvölker. – Zeitschrift für Volkerpsychologie und Soziologie 7 (1931):2, s. 168-181.

Kemppinen, Iivar. Haudantakainen elämä: karjalaisen muinaisuskon ja vertailevan uskontotieteen valossa. Helsinki: Karjalan tutkimusseura, 1967. 224 s. (Karjalan tutkimusseuran julkaisuja; 1).

Kemppinen, Iivar. Lappi suomalaisessa mytologiassa. – Vuosikirja / Lapin tutkimusseura 4 (1963), s. 40-51. Engl. summary.

Kemppinen, Iivar. Suomalainen mytologia. Helsinki: Kirja-Mono, 1960.
S. 63-114: Manalausko.

Kemppinen, Iivar. Suomalaisten muinaisrunojen ylösnousemususko. Helsinki: [I. Kemppinen], 1957. 86 s.
Julk. myös: Johdatus muinaissuomalaiseen mytologiaan / Iivar Kemppinen. Helsinki: Kirja-Mono, 1957.

Lehtisalo, T. Lepästä sielupuuna suomensukuisilla kansoilla. – Kalevalaseuran vuosikirja 14 (1934), s. 76-85.

Mansikka, V. J. Itkujen Tuonela. – Kieli- ja kansatieteellisiä tutkielmia: juhlakirja prof. E. N. Setälän kuusikymmenvuotispäiväksi 27.2.1924. Helsinki, 1924, s. 160-180. (Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia; 52).

Mäkelä-Henriksson, Eeva. "Sukkaa, kenkää, hako pistää pieneen jalkaan...". – Kalevalaseuran vuosikirja 31 (1951), s. 264-277.

Okkonen, Onni. "Jumaliston" pidot. – Kalevalaseuran vuosikirja 18 (1938), s. 77-91.

Paasonen, H. Suomensukuisten kansain alkuperäinen käsitys sielusta. – Aika 1908, s. 901-909.

Paasonen, H. Über die ursprunglichen seelenvorstellungen bei den finnisch-ugrischen völkern und die benennungen der seele in ihren sprachen. – Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirja 26:4 (1909), s. 1-27.

Paulaharju, Samuli. Sijattomia sieluja. – Rintakyliä ja larwamaita: Kurikan vanhaa elämää / Samuli Paulaharju. Porvoo: WSOY, 1943, s. 308-317. 2. p. 1961.

Pentikäinen, Juha. The dead without status. – Temenos 4 (1969), s. 92-102.

Pentikäinen, Juha. De döda utan status. Stockholm: Institutet för folklivsforskning, [1973]. 13 s.

Pentikäinen, Juha. The Nordic dead-child tradition: Nordic dead-child beings: a study in comparative religion. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia, 1968. 388 s. (FF Communications; 202). Diss.

Rytkönen, Ahti. Metsä-, lehti- ja leppäkelikon alkuperästä. – Kotiseutu 1937, s. 112-115.

Söderholm, Stig. Karjalaisen itkijän tuonelakäsityksiä. – Ortodoksinen kulttuuri 2 (1983), s. 17-21.

Söderholm, Stig. Sielulintumotiivit karjalaisissa kuolinitkuissa. – Sananjalka 22 (1980), s. 141-148. Engl. summary.

Toivonen, Y. H. Spuren primitiver Seelenvorstellungen in der Sprache. – Finnisch-ugrische Forschungen 27 (1941), s. 205-224.

Tallqvist, Knut. Baabelin manalassa. Helsinki: Suomen itämainen seura, 1933. 37 s. (Suomen itämaisen seuran kansantajuisia julkaisuja; 7).

Tallqvist, Knut. Babyloniska hadesförestallningar. – Årsbok = Vuosikirja / Societas scientiarum Fennica 11 (1933):B 4, s. 1-19.

Tallqvist, Knut. Paratiisin avain. Porvoo: WSOY, 1930. 65 s., kuv. (Suomen itämaisen seuran kansantajuisia julkaisuja; 6).

Tallqvist, Knut. Sumerisch-akkadische Namen der Totenwelt. – Studia orientalia 5 (1934), s. 1-47.

Virtanen, Leea. Kun kello pysähtyi: tavallisen suomalaisen yliluonnolliset kokemukset. Porvoo; Helsinki: WSOY, 1974. 186 s.

8. Kuolema aiheena suullisessa perinteessä

Aarne, Antti. Miehentappaja neidon runo: vertaileva tutkimus. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1921. 95 s. (Suomi. Neljäs jakso; 20:2).

Achté, Kalle & Lindfors, Olavi & Lönnqvist, Jouko & Salokari, Markku. Itsemurhaan liittyvistä uskomuksista kansanperinteessä; Itsemurhat Kalevalassa ja suomalaisessa kansanrunoudessa. – Suomalainen itsemurha / toim. Kalle Achté...et al. Helsinki: Yliopistopaino, 1989, s. 83-95. (Psykiatrian tutkimussäätiön kirjasarja; 3). ISBN 951-570-041-8.

Achté, Kalle & Lönnqvist, J. Death and suicide in Finnish mythology and folklore. – Psychiatria Fennica 1972, s. 59-63.

Achté, Kalle & Pentikäinen, Juha & Fagerström, Ritva. Themes of suicide in the Kalevala. – Omega 18 (1987-88):2, s. 145-152.

Achté, Kalle & Pentikäinen, Juha & Fagerström, Ritva. Tuuti lasta tuonelaan: kuoleman ja väkivallan teemat eri maiden kehtolauluissa. – Suomen antropologi 12 (1987):1, s. 20-26.

Achté, Kalle & Pentikäinen, Juha & Utriainen, Terhi. Kalevalan itsemurhista. – Kotiseutu 1987:3, s. 130-138.

Achté, Kalle & Pentikäinen, Juha & Utriainen, Terhi
Kalevalan itsemurhista. – Kalevalan maailma / Juha Pentikäinen. Helsinki: Yliopistopaino, 1989, s. 288-296. ISBN 951-578-039-6.

Finlands svenska folkdiktning. 7: Folktro och trolldom. 3: Människan och djuren / utg. av V. E. V. Wessman. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 1952. (Skrifter utg. av Svenska litteratursällskapet i Finland; 337).
S. 519-562: Dödsförbud.

Haavio, Martti. Jumalan kuolema ja ylösnousemus (Lemminkäinen). – Suomalainen mytologia / Martti Haavio. Porvoo: WSOY, 1967, s. 232-264.

Haavio, Martti. Myytilliset tarinat: vainajat. – Suomalaisen muinaisrunouden maailma / Martti Haavio. Porvoo: WSOY, 1935, s. 317-329.

Haavio, Martti. Nemesis ja onnellinen: rakastetun kuolo. – Kansanrunojen maailmanselitys / Martti Haavio. Porvoo: WSOY, 1955, s. 360-445.

Haavio, Martti. Yhteiskunta ja murhaaja: verinen poika. – Kansanrunojen maailmanselitys / Martti Haavio. Porvoo: WSOY, 1955, s. 277-319.

Honko, Lauri. Sokea tappaja. – Virittäjä 63 (1959), s. 45-55. Résumé français.

Hägglund, Tor-Björn & Hägglund, V. Mourning and death in fairytales and folklore. – Psychiatria Fennica 1976, s. 25-31.

Juvani, Pertteli. Pilkkaaja hautausmaalla. – Kotiseutu 1949, s. 31-38.

Järvinen, Irma-Riitta. Tytärten hukuttaja. – Noidannuolia: tutkijanaisten aikakirja / toimituskunta Auli Hakulinen et al. [Helsinki]: Gaudeamus, 1985, s. 115-122. ISBN 951-662-374-3.

Kaukonen, Väinö. Lemminkäisen surmavirren venäläistä kansansatutaustaa. – Neuvostoliittoinstituutin vuosikirja 25 (1977), s. 73-79. Ven. selostus.

Kaukonen, Väinö. Vähän Kalevalan itsemurhista. – Kotiseutu (1988):1, s. 45.

K(aukoranta), T, J. Naisensa surmaajan "umpiruotsalaisen uroon" balladi. – Virittäjä 15 (1911):5-6, s. 76-84.

Kemppinen, Iivar. Suomalaisten muinaisrunojen Pohjola. Helsinki, 1956. 95 s.

Knuuttila, Seppo. En spökhistorias metamorfos. – Nord-nytt 1976, s. 37-50.

Krohn, Kaarle. Das Lazarusthema in der finnisch-estnischen volksdichtung. – Kieli- ja kansatieteellisiä tutkielmia: juhlakirja prof. E. N. Setälän kuusikymmenvuotispäiväksi 27.2.1924. Helsinki, 1924, s. 116-143. (Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia; 52).

Krohn, Kaarle. Lemminkäinens tod <Christi> Balders tod. – Finnisch-ugrische Forschungen 5 (1905-1906), s. 83-138.

Krohn, Kaarle. Suomalaisten runojen uskonto. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1915. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia; 137). (Suomensuvun uskonnot; 1).
S. 40-68: Vainajat. Kalma ja Tuonela eli Manala. Hautausmaan väki ja haltia.

Kurki-Suonio, Sirkka. Kuolema suomalaisissa arvoituksissa. – Kalevalaseuran vuosikirja 41 (1961), s. 335-349.

Kuusi, Matti. Jos ei viina, terva ja sauna auta, niin tauti on kuolemaksi. – Kalevalaseuran vuosikirja 63 (1983), s. 262-271.

Kuusi, Matti. Laivassa surmattu veli. – Kalevalaseuran vuosikirja 46 (1966), s. 168-195.

Kuusi, Matti. The Ovambo myth concerning the origin of death. – Folklore today: a festschrift for Richard M. Dorson / ed. by Linda Degh, Henry Glassie, Felix J. Oinas. Bloomington (IN): Indiana University, 1976, s. 319-324.

Kuusi, Matti. Tuuti lasta Tuonelahan. – Kalevalaseuran vuosikirja 50 (1970), s. 123-132.

Leppäaho, Jorma. Tarsilaisen poltto. – Kalevalaseuran vuosikirja 30 (1950), s. 99-111.

Louko, Eeva. Äidin toiveita kansamme kehtolauluissa: pessimistisiä tunnelmia. – Kalevalaseuran vuosikirja 37 (1957), s. 129-140.

Myytillisiä tarinoita / toim. Lauri Simonsuuri. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1947. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia; 229). 3. p. 1984.
S. 9-144: Enteet. Kummittelu ja kummitukset. Kuolema, vainajat.

Pentikäinen, Juha. The human life cycle and annual rhythm of nature in Finnish folklore. – Temenos 21/1985 (1986), s. 127-143.

Pentikäinen, Juha. Suomalaisen kansanperinteen ihmiskuva ja käsitys luonnosta. – Ihminen ja luonto / toim. Auvo Kostiainen. Turku: Turun yliopiston historian laitos, 1983, s. 193-216. (Historian perintö; 9). ISBN 951-642-402-3.

Penttinen, Yrjö. Voiko nauruun kuolla. – Pelit ja leikit / toim. Pekka Laaksonen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981, s. 98-103. (Kalevalaseuran vuosikirja; 61). ISBN 951-717-245-1.

Polttila, Brita. Lauluja rakkaudesta ja kuolemasta. – Suomalaisia kirjailijoita / toim. Mirjam Polkunen, Auli Viikari. Helsinki: Tammi, 1982, s. 9-17. ISBN 951-30-5242-7.

Rantasalo, A. V. Inkeriläinen kertova runo "Tytärten surmaaja": vertaileva runotutkimus. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1929. 187 s. (Suomi. Viides jakso; 9).

Rausmaa, Pirkko-Liisa. Grab: Das unruhige G(rab) (AaTh 760). – Enzyklopädie des Märchens 6:1. Berlin: Walter de Gruyter, 1988, s. 63-65.