Äänite- ja videokokoelmien historiaa

Arkiston vanhimpia äänitteitä ovat fonogrammi- ja parlogrammilieriöt. Ensimmäiset äänitykset ovat vuodelta 1905 ja viimeiset 1950-luvulta. Arkistossa on noin 1000 lieriötä. Fonogrammiäänityksiä ovat tehneet SKS:n stipendiaatit, esimerkiksi Armas Launis, sekä kansanmusiikin- ja kielentutkijat. Arvokas A.O.Väisäsen fonogrammikokoelma saatiin Kalevalaseuralta vuonna 1963. Vanhin parlogrammiaineisto sisältää äänitallenneharvinaisuuksia myös kaukaisempien sukukansojemme parista.

Levytystä alettiin käyttää perinteentallennukseen Kansanrunousarkistossa 1937. Nauhuri tuli käyttöön 1950-luvun alussa. Alkuaikoina äänitykset kopioitiin arkistointia varten levyille. Levyarkistoinnista luovuttiin 1950-luvun puolivälissä, minkä jälkeen äänitteet on arkistoitu nauhoille. Vuonna 2000 on aloitettu äänitteiden digitaalinen arkistointi. Äänityksiä ovat tehneet arkiston virkailijat, stipendiaatit sekä kansanperinteen opiskelijat ja tutkijat. Lisäksi yksityiset ihmiset ja laitokset ovat luovuttaneet arkistoon omia äänitteitään. Suurimmista yksityisistä kerääjistä mainittakoon Suomessa asuneiden inkeriläisten perinnettä 1960-luvulla tallentanut kansakouluntarkastaja Antti Hämäläinen ja kielentutkija Ahti Rytkönen.

Alkuvaiheessa tallenteet sisälsivät paljolti kiinteämuotoisia perinnelajeja kuten satuja, tarinoita, runonlaulua ja muuta kansanmusiikkia. 1960-luvun lopulta saakka on yhä enemmän tallennettu myös väljämuotoisempaa muistitietoa, jota nykyisin valtaosa äänitteistä edustaa. Suuri osa äänityksistä on tehty arkiston kenttämatkoilla Suomessa ja lähialueilla. Arkistolla on ollut eri aikoina useita ns. pitäjäprojekteja, joissa on kattavasti tallennettu tavallisesti yhden kunnan perinne- ja muistitietoutta. Näitä ovat mm. Kauhajoen, Sysmän, Liperin, Pieksämäen Ranuan ja Huittisten kenttäkeruut. 1990-luvulla alueelliset tutkimukset ovat rajojen avauduttua painottuneet Suomen itäisille lähialueille Inkeriin, Aunukseen ja Vienaan.

Äänitearkistossa on myös arvokkaat romaniperinteen kokoelmat (yli 300 tuntia), eri keruukilpailuiden yhteydessä tallennettua aineistoa sekä runsaasti lastenperinnettä kuten koululaisten vitsejä ja leikkejä. Kuvanauhoituksia on kokoelmissa vuodesta 1976. Aluksi videoille tallennettiin etenkin haastatteluja ja perinne-esityksiä. Nykyään videota käytetään kenttätutkimuksissa myös perinneympäristön kuvaukseen.

Tehtailija Fredrik Vuori
Pekka Laaksosen
haastateltavana 1967.
Valok. Urpo Vento. SKS.