|
Käsikirjoitusten runsaat 2 200 itkuvirttä on kopioitu kolmena kappaleena.
Yksi kopioista on luovutettu Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen
laitokseen. Kaksi kopiota on järjestetty seuraavasti Kansanrunousarkiston
itkuvirsikortistoon:
Kerääjänmukainen kortisto.
Karjalaiset, inkeriläiset ja vepsäläiset itkuvirret ovat kukin omana ryhmänään.
Itkuvirsitekstit ovat kerääjänmukaisessa aakkosjärjestyksessä.
Aiheenmukainen kortisto. Pääjaottelu on
tilanteenmukainen, alaryhmät vaihtelevat:
- Hääitkujen (runsaat 1 000 tekstiä) järjestely on kesken.
Päämääränä on rituaalin ja itkun kohteen mukainen järjestys.
- Kuolinitkujen (noin 800 tekstiä) järjestys on itkun kohteen
mukainen (äidille, isälle, lapselle, miehelle jne.), osin myös rituaalinmukainen
(vainajan valmistelu, muistelu).
- Rekryytti-itkut (noin 100 tekstiä) on järjestetty topografisesti
perinnealueen ja paikkakunnan mukaan.
- Tilapääitkut (noin 300 tekstiä) on järjestetty temaattisesti
(omaelämäkerralliset itkut, tervehdysitkut, eroitkut, itkut Jumalalle/Jumalasta
jne.).
Kirjallisuutta:
Itkuja Karjalasta, Inkeristä, Suomesta. Toim. Anneli Asplund. Helsinki:
SKS, 2000. CD-levy ja tekstivihko.
Nenola, Aili. Inkerin itkuvirret. Helsinki: SKS, 2002.
Konkka, Unelma. Ikuinen ikävä: karjalaiset riitti-itkut. Helsinki: SKS,
1985.
|
|
|