Vuosi 1918 maisemassa – paikat, hautamuistomerkit, patsaatTutkimuskysely 2000Hyvä Kansanrunousarkiston vastaajaHistorialliset miljööt muistuttavat itsessään siitä elämästä, jota niiden keskellä on eletty. Perinne liittyy olennaisesti asuinalueeseen. Paikat muistuttavat tapahtumista ja ihmisistä, mutta kuka enää muistaa tai tunnistaa? Vuoden 1918 sisällissodassa ja sen jälkiseurauksissa kuoli arviolta 35 000 ihmistä. Hävinneen puolen haudat ja teloituspaikat olivat pitkään arkaluonteinen asia. Selvityksen mukaan hautoja oli seurakuntien varsinaisten hautausmaiden ulkopuolella vielä vuonna 1959 ainakin 60:lla paikkakunnalla. Mikä on tilanne tällä hetkellä? Kokonaisvaltaista kartoitusta 1918 hautapaikoista ja muistomerkeistä ei ole tehty. Emme tiedä, missä kaikkialla ovat sodan uhreina kuolleiden ns. epäviralliset hautapaikat, muistomerkit ja muistokivet? Sisällissodan muistoa ovat kantaneet esimerkiksi puihin ja luonnonkiviin kaiverretut vuosiluvut, joita on ollut ainakin Kuusankoskella ja Kotkassa. Voikkaalla on ollut esimerkiksi tie nimeltä "Tuskien tie", jota pitkin teloitettavaksi viedyt kulkivat. Myös polkuihin, siltoihin tai rakennuksiin liittyy kertomuksia, oletko sinä kuullut niitä? Kerro, mitä tiedät 1918 haudoista, muistokivistä ja muista paikoista. Mitkä paikat ovat yhä olemassa vuonna 2000? Onko puihin ja luonnonkiviin tehtyjä 1918 merkkejä enää missään jäljellä? Miten vuosi 1918 näkyy suomalaisessa maisemassa? Kerro
Jos hallussasi on 1918 valokuvia esimerkiksi muistopaikoista tai surmansa saaneista, lähetä myös ne. Ilmoita pitääkö kuvat palauttaa. Kirjoita
Parhaat kiitokset vastauksestasi!
Ulla-Maija Peltonen
Lähetä vastauksesi 30.6.2000 mennessä osoitteeseen
SKS Kansanrunousarkisto
Lisätietoja:
Päivitetty 15.4.2000
|