takaisin

[Tiedote keruusta Karjalan liiton kotisivulla tulosten julkistuksen jälkeen]

Karjalaisen miehen elämäkertakeruuseen 

osallistui yli 240 henkeä

Karjalan Liiton ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran järjestämän karjalaisen miehen elämäkertakeruun tulokset  ovat selvillä. Kilpailu päättyi viime helmikuussa ja keruuseen osallistui yli 240 henkilöä. Tekstiliuskoja kertyi n. 9 000. Näin miesten keruu voittaa vastaavan naisten keruun (Karjalan Liitto 1998) niukasti vastaajamäärässä, mutta selvästi sivumäärässä. Kolmasosa miestenkin elämäkerroista oli naisten kirjoittamia; kuitenkin tyypillisimmässä vastauksessa mies kertoi omasta elämästään.

Elämäkertakeruun tulokset julkistettiin Karjalatalolla Helsingissä 9.11. pidetyssä pitäjäpäivässä, jossa karjalaisesta miehestä puhuivat keruuraadin jäsenet. Mukana mm. ohjaaja Markku Onttonen ja kirjailija Heikki Hietamies. Keruun suojelija, puhemies Riitta Uosukainen toi tervehdyksen tilaisuuteen.

Ensimmäisen palkinnon (800 €) sai Martti Tiilikka Seinäjoelta. Toisen palkinnon (500 €) sai Inga Kemppi  Espoosta ja kolmannen palkinnon (300 €) Heimo Kiuru Leivonmäeltä.  Neljäntenä palkittiin Antti Meskanen  Helsingistä, viidentenä Martti Patrikainen Turusta ja kuudentena Pekka Tuusa Taivassalosta. Heistä kukin sai  200 euroa.

Lisäksi jaettiin neljä erikoispalkintoa. Ne saivat Kalervo ja Katri Dahlstén Ruokolahdelta, Veikko Juvonen Iittalasta, Urho Karvonen Porvoosta ja Salme Kokko Helsingistä.

Elämäkertakeruuseen sai lähettää omaelämäkertoja ja toisesta henkilöstä laadittuja tekstejä. Myös nuoremmat sukupolvet saivat osallistua keruuseen. Karjalaisuus ja Karjalan alue käsitettiin ohjeissa väljästi, myös luovuttamattomat alueet ja nuoremmat sukupolvet mukaan lukien.

Keruuraadin sihteeri, tutkija Juha Nirkko SKS:n kansanrunousarkistosta jaottelee keruuseen osallistuneet kertojat sukupolvittain kolmeen ryhmään.

1)

Hyvin vanha mies (tai hänen vaiheitaan kuvaava leski, aviopuoliso ym.): lapsuus ja nuoruus Karjalassa, osallistuminen sotatoimiin, kotiseudun menetys ja myöhemmät vaiheet. - Keruu oli viimeisiä tilaisuuksia saada talteen tämän sukupolven kokemuksia. Mukana oli useita 1910-luvulla syntyneitä.

2)

Eläkkeellä oleva mies (tai puoliso, leski, sukulainen ym.):            Karjalan jättäminen pikkupoikana, ensimmäiset muistot ja lapsuusvuodet sodan varjossa, aikuistuminen uusilla asuinsijoilla ja myöhemmät vaiheet. – Nämä aluksi pikkulapsen suurin silmin nähdyt tapahtumat tulevat nyt aktiivisimmassa muisteluiässä olevalta sukupolvelta.

3)

Työikäiset miehet ja naiset: Karjalan uusi haltuunotto näiden kertoessa isistään, isoisistään, appivanhemmistaan tai sukulaisistaan; joskus myös omista vaiheistaan. – nuorimpien, jopa 1970-luvulla syntyneiden vastaukset ovat kerronnallisesti jännittävä ja tutkimuksellisesti haastava aluevaltaus. Osaa maantieteellisestä ja historiallisesta Karjalasta ei ehkä koskaan saada takaisin, mutta Karjalan henkistä aluetta ei  koskaan ole menetettykään.