SKS KRA. [sukunimi, etunimi] [arkistosarja] [sidosnumero]:[yksikkö- tai sivunumero(t)]. [vuosiluku]

SKS KRA. Korhonen, Taisto Jätkät 7:2. 1969.
SKS KRA. Koljonen, Anni KRK 103:3. 1935.
SKS KRA. Harilainen, Anton 103. 1967.

Jos kerääjän (luovuttajan) nimeä tai sidosnumeroa ei haluta viitteeseen mukaan, voidaan ne joissakin sarjoissa jättää pois:

SKS KRA. PE 8765. 1985.
SKS KRA. Sata 15245-15251. 1991.

Viitteen yhteydessä voi esittää tarpeellista taustatietoa, esim. perinteen kotipaikan, kertojan nimen, sukupuolen tai ammatin. Taustatietoja voidaan sijoittaa arkistotunnuksen eteen tai sen jälkeen, ja ne erotetaan tunnuksesta pisteellä tai väliviivalla.

SKS KRA. Korhonen, Taisto Jätkät 7:2. 1969. Kittilä.
Salmi. SKS KRA. Pelkonen, M. 335. 1935-40. - Feudora Miettinen.
Maanviljelijä (mies) 94 v. SKS KRA. PE 60-110. 1985.

Jos kyse on tietystä aineistokokonaisuudesta (kysely tms.), joka ei ilmene arkistosignumista, sijoitetaan tieto arkistotunnuksen perään

SKS KRA. Moisala, Pirkko 246-248. 1994. Musiikin merkitys -kyselyn vastaus.

Lähdeluettelossa kerrotaan lyhenteiden merkitys:

SKS KRA = Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto
PE = Perinne elämässäni -kilpakirjoitus 1985.
Sata = Satasärmäinen nainen. Elämäkertakirjoituskilpailu naisille 1990 - 91.

Jos yksittäisiä tekstiviitteitä ei käytetä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto mainitaan aineistojen säilytyspaikaksi.

Arkiston kokoelmiin viitattaessa mainitaan SKS:n äänitearkisto, nauhasarjan tunnus, nauhanumero sekä yksikkönumero. Yksikkönumeroa ei kirjoiteta, mikäli viitataan kokonaiseen nauhaan. Äänitearkistosta käytetään lyhennettä SKSÄ; lyhennettä ei toisteta nauhasarjoissa SKSÄ, SKSÄ-K ja SKSÄ "1917-1918".

Arkistosarjassa A käytetään seuraavaa viitteen kirjoitustapaa:

SKSÄ A [nauhanumero]/[kortin yksikkönumero(t)].

SKSÄ A 544/8-10.

Muissa sarjoissa viite kirjoitetaan seuraavasti:

SKSÄ [nauhasarja] [nauhanumero]:[sisällysluettelon kohta (kohdat)]. [kartuntavuosi].

SKSÄ RN 92:1-5. 1968

Koko nauhaan viitattaessa jätetään sisällysluettelon kohdat pois.

SKSÄ 19. 1991

Jos nauhasta ei ole sisällysluetteloa, viitataan kokonaiseen nauhaan tai nauhalla olevaan nauhoitustilanteeseen; tällöin nauhoitustilanteet on numeroitu juoksevasti sisällysluettelokohtien tapaan.

SKSÄ 52:1. 1981

Viitteen yhteydessä voi esittää tarpeellista taustatietoa kuten perinteen kotipaikan, kertojan iän, sukupuolen, ammatin tai nimen. Perinteen kotipaikka ja nauhoittajan nimi sijoitetaan signumin eteen, vuosiluku ja kertojan nimi sen jälkeen. Muut taustatiedot sijoitetaan signumin jälkeen. Tiedot erotetaan tunnuksesta pisteellä tai väliviivalla.

Oulanka. Juha Pentikäinen. SKSÄ A 552/35. 1962. Marina Takalo, s. 1898.
Jukka Saarinen. SKSÄ 20. 1990 - Nauhoitettu 5.5.1990 Pyhäranta. Kertoja Heikki Merinen.

Lähdeluettelo vrt.käsikirjoitukset.

Lähdeluettelossa selostetaan lyhenne SKSÄ = Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston äänitearkisto.

Kuva-aineistot

Arkistosarjasta SKS käytetään seuraavaa viitteen kirjoitustapaa. Kuvanumero on toisinaan alanumerollinen, jolloin päänumeron ja alanumeron välissä on kaksoispiste: