Page 7

SKS_2016_e-julkaisu

Arkisto SKS 2016 • Vuosikertomus 5 Arkisto Vuoden 2016 alussa kansanrunousarkisto ja kirjallisuusarkisto yhdistyivät Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoksi. Eläköitymisten yhteydessä arkistossa otettiin käyttöön uusi hallintomalli, jossa yhden johtajan alaisuudessa on kaksi päällikköä ja tiimien kautta organisoituva henkilöstö. Organisaatiouudistus ei juuri näkynyt asiakkaille esimerkiksi tutkijasalipalveluissa tai aineiston vastaanotossa. Käytännön tasolla yhtenäistä SKS:n arkistoa toteutettiin läpikäymällä ja yhdenmukaistamalla keskeisiä ydinprosesseja sekä kiinnittämällä huomiota vuorovaikutukseen ja osaamisen jakamiseen. Arkistosektorin yhteisessä AHAA-hankkeessa osallistuttiin konsortion hallintoon ja työryhmätyöskentelyyn, tulevan tietojärjestelmän testaukseen ja luettelointisääntöjen laatimiseen. Migraation suunnittelua jatkettiin ja tietoja muokattiin sen vaatimusten mukaisiksi. Yhteishanke on viivästynyt suunnitellusta aikataulusta, mikä on vaikuttanut arkiston omien toimenpiteiden etenemiseen. Hanke valmistuu vuonna 2018. SKS:n tiedonhallinnan uudistushankkeessa valmistui ja otettiin käyttöön tiedonohjaussuunnitelma (TOS) ja M-Files-dokumentinhallintajärjestelmä, johon siirrettiin keskeiset dokumentit käytöstä poistuvasta Teamware-järjestelmästä. Muutoksen myötä päätettiin vanhan arkistonmuodostussuunnitelman mukaisen virka-arkiston kertymä ja pysyvästi säilytettävät asiakirjat siirrettiin päätearkistoon. Puhuva kirjailija – kertova arkisto -kirjailijahaastatteluhanke päättyi. Vuosien 2012–2016 aikana hankkeessa tuotettiin kaikkiaan 63 laajaa kirjailijahaastattelua. Keskimäärin 5–6-tuntiset haastattelut valottavat paitsi tunnettujen myös vähälevikkistä kirjallisuutta julkaisseiden suomalaisten nykykirjailijoiden toimintaa. Haastatteluissa käsitellään laaja-alaisesti mm. kirjailijoiden tuotantoa, vastaanottoa, kirjoitusprosessia, kirjailijauran vaiheita ja suhdetta eri kirjallisuuden lajeihin, työn taloudellisia ehtoja sekä ajatuksia kirjallisuuden kentän muutoksista. Haastattelut eroavat toisistaan painotuksiltaan, mutta pohjautuvat hanketta varten suunniteltuun kysymysrunkoon, mikä mahdollistaa aineiston vertailtavuuden ja hankkeen toistamisen. 1918 – Minä olin siellä – Jag var där -hankkeessa toteutettiin yhdessä Svenska litteratursällskapetin arkiston kanssa arkistoaineistoille rakentuva oppimisaineisto elämästä vuoden 1918 sodan aikana. Aineisto soveltuu muun muassa perusopetuksen uuden opetussuunnitelman mukaiseksi eheyttävän opetuksen kokonaisuudeksi, sillä sitä voi hyödyntää esimerkiksi suomen, ruotsin tai historian opetuksessa. Teosta lähetetään 25 kappaletta kaikkiin yläkouluihin ja lukioihin keväällä 2017. Arkistossa käynnistettiin Romanien kulttuuriperintö: arkistointi, arvostus ja tutkimus -hanke (2016–2018). Hankkeen toteuttavat Romaniasiain neuvottelukunta, Kansallisarkisto ja SKS. YLE:n kanssa tehtiin Suomi 100 -yhteistyötä vuonna 2017 julkaistavan 101 kirjaa -hankkeen kautta. Hankkeessa jokaista itsenäisyyden vuotta edustaa yksi kirja, ja SKS:n arkistoaineistoja on hyödynnetty tausta-materiaaleina TV-, radio- ja verkkojulkaisujen tekemisessä. Lisäksi toimintavuonna saatiin päätökseen Joensuun äänitekokoelman digitointi. Perustoiminta Aineiston hankinta SKS:n arkiston tehtävänä on kartuttaa perinteen ja nykykulttuurin sekä kirjallisuuden ja kulttuurihistorian aineistoja. Tekstiaineistot karttuivat 41 hyllymetrillä. Luovutuksia oli 226 ja arkiston järjestämiin keruisiin saatiin 1 427 vastausta. Huomattavia arkistolahjoituksia olivat Leena Lehtolaisen ja Hannu Mäkelän arkistot, ja merkittäviä lisiä saatiin Kai Laitisen ja Leena Kirstinän arkistoihin. Anna-Leena Siikalan arkiston luovutus alkoi. Siikalan arkisto sisältää käsikirjoituksia, valokuvia ja laajan, vasta alustavasti inventoidun video- ja ääniteaineiston.


SKS_2016_e-julkaisu
To see the actual publication please follow the link above