Page 9

SKS_2016_e-julkaisu

Arkisto Videoita digitoitiin 338 tuntia. Rukajärven suunnan historiikkitoimikunnan teettämät haastattelut vuosilta 1988–1989 (460 tuntia) digitoitiin kokonaisuudessaan Sotavahinkosäätiön myöntämän avustuksen turvin. Arkiston videoita vuosilta 1991–2001 digitoitiin 350 tuntia. Joensuun toimipisteen äänitekokoelman digi-tointi saatiin valmiiksi. Kokoelman laajuus oli vuoden lopussa 4 407 tuntia. Valokuvia digitoitiin ja saatiin digitaalisina sekä siirrettiin aiempia digitointeja järjestelmään 8 943 kappaletta. Kuva-aineistoa digitoitiin erityisesti juhlavuoden 2017 tarpeisiin sekä käynnissä oleviin hankkeisiin. Aineistojen hallinta ja sisällönkuvailu Kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelman tietoja hallinnoivassa Vakka-tietokannassa oli vuoden 2016 lopussa 2 214 aineistokokonaisuutta/arkistonmuodostajaa (lisäys 41 kokonaisuutta) ja 87 964 arkistoyksikköä (lisäys 4 337 yksikköä). Perinteen ja nykykulttuurin luettelointijärjestelmässä (ATJ) oli 38 528 keräelmää/saapumiserää (lisäys 2 188), 49 781 henkilöä (lisäys 2 147) ja 68 583 kuvailtua aineisto-kokonaisuutta ja yksikköä (lisäys 3 683). Hallinnan ja sisällönkuvailun voimavaroja on keskitetty AHAA-työskentelyyn ja migraatioon valmistautumiseen. Kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelmassa inventoitiin käsikirjoitus-, kirje- ja asiakirja-aineistoja 381 säilytysyksikköä (29,6 hm) sekä luetteloitiin, kuvailtiin ja revisioitiin 165 säilytysyksikköä (10 hm). Inventoituja aineistoja olivat muun muassa Markus Nummen arkisto, Kai Laitisen arkisto, Leena Kirstinän arkisto, Suomen PENin arkisto. Luetteloituja ja järjestettyjä aineistoja olivat esimerkiksi Juho Manner-korven arkisto, Leena Lehtolaisen käsikirjoitukset ja Tuuli Reijosen kirjeenvaihto. Kokoelmien uudelleen-järjestelyjä kohdennettiin erityisesti 1700–1800-lukujen aineistoihin sekä temaattisiin kokonaisuuksiin. Perinteen ja kulttuurihistorian kokoelmassa diarioitiin saapunut kartunta ja luetteloitiin keruuaineistoja. Vähäisten keräelmien eli VK-sarjan (1880–1930) sidosten takautuvaa luettelointia ja tarkkaa kuvailua jatkettiin (125 keräelmää) ja arkistotietojärjestelmään avattiin 80 uutta aineistokokonaisuutta osana AHAA-migraatioon valmistautumista. Ääniteaineistoa luetteloitiin kaikkiaan noin 190 tuntia. Taannehtivassa luetteloinnissa tallennettiin vuosien 1963–1969 äänitekeräelmien tiedot arkistotietojärjestelmään. Kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelmasta luetteloitiin 5 827 valokuvaa ja inventoitiin 11 911 valo-kuvaa. Perinteen ja nykykulttuurin kokoelmasta diarioitiin vuoden kartunta (1 857 kuvaa) ja luetteloitiin aineistoja digitointia varten. Asiakas- ja tietopalvelu Arkiston tutkijasaleissa oli asiakaskäyntejä toimintavuonna 1 860. Postitse, sähköpostitse, puhelimitse ja verkkotietopalvelun kautta hoidettuja tietopalvelutoimeksiantoja ja tiedonhakuja oli 3 573. Tietopalvelu-tapahtumia SKS 2016 • Vuosikertomus 7 oli arkistossa siis yhteensä 5 433. Arkiston kolme tutkijasalia olivat avoinna viikoittain 34 tuntia. Tutkijasaleihin toimitettujen analogisten arkistoyksiköiden määrä oli 9 664 kappaletta ja digitaalisten tiedostojen 16 938 kappaletta. Aineistojen käyttökopiopyynnöt, digitaalisten käyttökopioiden tarve ja oman kameran käyttö tutkijan muistiinpano-välineenä korostuivat edelleen tutkijasalipalvelussa. Asiakkaille ja yhteistyökumppaneille toimitettiin 6 126 tiedostoa teksti- ja kuva-aineistoista. Näyttely- ja julkaisukäyttöön välitettiin 530 kuvaa, joita käytettiin mm. Tiellä sananvapauteen – suomalaisen sananvapauden ja sensuurin muistikirja 1917–2017 -, Aleksis Kivi – kansalliskirjailija - ja Suomi 100 – sateenkaaren väreissä -verkkosivustoilla, Joel Lehtonen ja ystävät -näyttelyssä Savonlinnan maakuntamuseossa, Larin-Kyöstin ja Emil Wikströmin elämäkerroissa sekä Puolikuun alla -dokumenttielokuvassa, joka kertoo Joel Lehtosen Tunisian matkasta 1914. Asiakkaille toimitettiin 44 tuntia äänite- ja videokopioita ja annettiin lainaan 16 mikrofilmirullaa tai -korttia.


SKS_2016_e-julkaisu
To see the actual publication please follow the link above