Elias Lönnrot 1802-1884
1802
 |
9.4. Elias Lönnrot syntyi Sammatissa |
|
11.4. pastori Gabriel Procopaeus kastoi Lönnrotin Karjalohjalla
|
1814
|
31.10.-13.12. opiskelua Tammisaaren pedagogiossa
|
1815
|
3.2.-14.6. ja 28.8.-13.12. opintojen jatkaminen
|
1816
|
5.4. Turun katedraalikoulun ensimmäiselle luokalle
|
1818
|
kevät, eroaminen katedraalikoulusta |
|
lähes kaksi vuotta kotiseudulla ja naapuripitäjissä
ompelu- ja teinimatkoilla
|
1820
|
20.3. merkittiin Porvoon lukion matrikkeliin |
|
9.4. erotodistus "antautuakseen apteekkarinammattiin" Hämeenlinnassa,
jossa asui kaksi vuotta
|
1822
|
kesä, Sammatissa ylioppilastutkintoon valmistautuen |
|
11.10. merkittiin Turun yliopiston matrikkeliin
|
1823
|
10.6. stipendiaattitutkinnon suorittaminen |
|
kesä, kotiopettajana Eurajoella nimismies T. M. Hoeckertin
perheessä
|
1824
|
14.2. Åbo Underrättelser painatti Lönnrotin
ensimmäisen kynätuotteen, runoruotsinnoksen "Hamnen"
|
|
kevät, kotiopettajaksi J. A. Törngrenin perheeseen,
seuraavat neljä kesää Laukossa kotiopettajana
|
1826
|
10.6. respondenttina professori H. Fattenborgin julkaisemissa
stipendiaattiteeseissä
|
1827
|
14.2. maisterinväitöksen "De Väinämöine
priscorum fennorum numine" julkaisu |
|
11.6. todistus filosofian kandidaatin tutkinnosta |
|
4.-5.9. Turun tulipalo, jossa tuhoutui mm. väitöskirjan
toinen osa
|
1828
|
29.4. lähtö ensimmäiselle runonkeruumatkalle
|
|
8.-13.6. oivallisen runonlaulajan Juhana Kainulaisen tapaaminen
Kesälahdella |
|
4.9. takaisin Laukkoon |
|
lokakuun lopussa lääketieteellisten opintojen aloittaminen
Helsingin yliopistossa
|
1829
|
1.12. Lönnrot antoi ensimmäisen yksityistodistuksen
ylioppilaaksi pyrkivälle
|
1830
|
14.12. valmistuminen lääketieteen kandidaatiksi
|
1831
|
16.2. sihteerinä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustavassa
kokouksessa |
|
28.5.-6.8. toinen runonkeruumatka |
|
22.8. Helsinkiin koleralääkäriksi, syyskuun
puolivälistä lähtien kiertävänä
kolerantarkastajana |
|
1.-20.11. merkitsi muistiin Helkavirret Sääksmäen
Huittulassa kolerantarkastusmatkalla
|
1832
|
4.5. lääketieteen lisensiaattitutkinto |
|
15.6. puolusti väitöskirjaansa "Om Finnarnes magiska
medicin" |
|
20.6. promovointi lääketieteen tohtoriksi |
|
13.7.-17.9. kolmas keruumatka |
|
26.9. apulaislääkäriksi Ouluun
|
1833
|
21.1. virkaatekeväksi Kajaanin piirilääkäriksi
|
|
20.2. sairastuminen ankaraan lavantautiin - maaliskuun alkuviikkoina
Etelä-Suomessa Lönnrotia pidettiin kuolleena |
|
huhtikuun alussa tervehtynyt Lönnrot ryhtyi hoitamaan
virkaansa |
|
24.7. Kajaanin vakinaiseksi piirilääkäriksi
|
|
25.7. kirjekonseptissa K. N. Keckmanille ensimmäinen
maininta kertovain kansanrunojen yhdistämisestä pienoiseepoksiksi
|
|
9.-28.9. neljäs runonkeruumatka, mm. Ontrei Malisen ja
Vaassila Kieleväisen tapaaminen Vuonnisessa |
|
3.12. kirjekonseptissa Henrik Cajanderille ensimmäinen
maininta ajatuksesta yhdistää kertovat runot yhdeksi
kokonaisuudeksi
|
1834
|
maaliskuun keskivaiheilla ensimmäinen talon osto: Paltamon
Hövelö |
|
19.3. Lönnrotin perustaman Kajaanin raittiusseuran sääntöjen
luonnos päivätty |
|
13.-30.4. viides runonkeruumatka |
|
25.-27.4. Lönnrot laulatti suurinta nimeltä tunnettua
runoniekkaa Latvajärven Arhippa Perttusta |
|
8.5.-23.7. virkistys- ja asiamatka Helsinkiin, Sammattiin
ja Laukkoon kahden kuukauden virkavapauden aikana |
|
22.10.-14.11. Vanhan Kalevalan viimeisen kolmanneksen kokoonpano
Repolaan tehdyn rokotuksen tarkastusmatkan aikana
|
1835
|
vuoden alussa Hövelön myynti, yhteisviljelyksessä
olevien Polvilan ja Partalan tilojen osto Paltamosta sekä
kaupunkitalon osto Kajaanin torin varrelta |
|
28.2. Vanhan Kalevalan esipuhe päivätty |
|
4.4.-16.5. kuudes keruumatka |
|
elokuun lopussa lääkärimatkalla pistäytyminen
rajan takana Lapukassa |
|
20.12. Vanhan Kalevalan edellinen osa kirjakauppoihin
|
1836
|
maaliskuun alussa Vanhan Kalevalan jälkimmäinen
osa ilmestyi |
|
1.9. vuoden virkavapaus tutkimusmatkaa varten - matka lykkäytyi
pari viikkoa, koska Kajaanissa puhkesi punatauti-epidemia |
|
16.9.-12.12. suurretken ensimmäinen vaihe
|
1837
|
20.1.-10.5. suurretken toinen vaihe |
|
28.-29.1. Jäletjärvellä Lönnrotin henkeä
uhattiin usein |
|
6.6.-15.11. suurretken kolmas vaihe
|
1838
|
syyskuu, kahdeksas keruumatka Koitereen ja Pielisen seuduille
|
1839
|
8.4. valittiin Suomen Tiedeseuran jäseneksi |
|
19.5. kirkkovene kaatui Sipisen virrassa, Lönnrotin veljenpoika
Kaarle ja palvelijatar hukkuivat, hän itse ui vaivoin rannalle
|
|
21.12. alkoi seitsemän kuukauden virkavapaus
|
1840
|
9.3. läsnä Savo-karjalaisen osakunnan vuosijuhlassa,
jossa suurmieskolmikkoa Lönnrot-Runeberg-Snellman tiettävästi
ensimmäisen kerran tervehdittiin yhteisellä julkisella
puheella |
|
9.4. Kantelettaren esipuhe päivätty, sen ensimmäinen
kirja ilmestyi samassa kuussa |
|
14.-21.7. yliopiston perustamisen 200-vuotisjuhla ja neljän
tiedekunnan promootiot, joissa Lönnrot kunniavieraana |
|
4.8. senaatti myönsi sanakirjan laatimista varten toisen,
2-vuotisen virkavapauden, joka alkoi 15.10. |
|
11.-13.9. neljän piirilääkärin kokouksessa
Iisalmen Nissilässä päätettiin perustaa
aikakauskirja Suomi
|
1841
|
16.1.-30.5. toisen suurretken ensimmäinen vaihe, jolta
paluun aiheutti maaliskuun lopussa Petroskoissa sattunut passirettelö
|
|
31.10. kymmenes ja samalla pisin Lappiin, Arkangeliin ja Lotinapeltoon
ulottuva matka alkoi
|
1842
|
20.10. mainittu matka päättyi Kajaaniin
|
1843
|
13.11. viiden vuoden virkavapaus H:fors Morgonbladin nimettömänä
julkaiseman F. J. Rabben kirjeen seurauksena
|
1844
|
1.1. virallinen alku viiden vuoden virkavapaudelle, joka todellisuudessa
alkoi vasta 26.3. |
|
24.6. tutkimusmatka Viroon |
|
2.8. Viron Oppineen Seuran kunniajäseneksi |
|
10.12. paluumatkalle Tartosta Inkerin kautta
|
1845
|
27.2. lähtö Helsingistä Kajaaniin, alkumatkalla
seurana Siperiaan aikovat M. A. Castrén ja J. R. Bergstadi
sekä joukko innokkaita ihailijoita |
|
24.3. Viron Kirjallisuuden Seuran kirjeenvaihtajajäseneksi
|
1847
|
edellisestä joulusta huhtikuun puoliväliin Laukossa
kirjallisissa töissä |
|
toukokuun alussa vakinaisesti Uuden Kalevalan toimitustyöhön
|
|
joulusta helmikuun loppuun 1848 virkavapauden keskeytyminen
sijaisen matkoillaolon vuoksi
|
1848
|
elokuun puolivälistä vuoden 1849 toukokuun loppuun
Laukossa Uutta Kalevalaa viimeistellen
|
1849
|
17.4. Uuden Kalevalan esipuhe allekirjoitettu |
|
13.7. vihittiin avioliittoon Maria Piponiuksen kanssa |
|
15.7. alkoi uudelleen hoitaa lääkärinvirkaa
|
|
31.12. valittiin Taiteilijaseuran jäseneksi
|
1850
|
8.4. julkaistiin kaksi vastakkaista asetusta: toinen suomalaisen
kirjallisuuden kehityksen estämiseksi, toinen suomen kielen
ja kirjallisuuden professorinviran perustamiseksi |
|
17.4. Lönnrotin ensimmäinen lapsi syntyi Eliaksen
päivänä, poika sai nimen Elias |
|
25.4. Preussin Tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäseneksi
|
1851
|
18.10. Lönnrotin isä kuoli Kajaanissa
|
1852
|
18.6. tytär Maria syntyi |
|
16.9. poika Elias kuoli
|
1853
|
14.5. Lönnrot puolusti suomen kielen ja kirjallisuuden
professorinvirkaa varten julkaisemaansa tutkielmaa "Om det Nord-Tschudiska
språket" |
|
21.10. suomen kielen ja kirjallisuuden professoriksi
|
1854
|
4.1. muutto Kajaanista Helsinkiin, jonne saapuminen 14.1.
|
|
14.2. virkaanastujaisesitelmä yliopistossa |
|
16.3. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran esimieheksi |
|
5.5. lähtö perheen kanssa osaksi kesäasunnolle,
osaksi Itämaista sotaa pakoon Sammatin Mikkolaan, jossa
viipyi syyskuun loppuun
|
1855
|
29.4. Suomen Tiedeseuran puheenjohtajaksi |
|
lomalla kesä- ja heinäkuussa Kajaanissa, muu aika
Sammatissa |
|
8.8. tytär Ida syntyi Sammatissa
|
1856
|
Sammatissa kesä- ja joululoma
|
1857
|
5.5. lähtö Kajaaniin nälänhätää
vastustamaan, paluu elokuun lopussa
|
1858
|
5.2. tytär Elina syntyi Helsingissä |
|
Sammatissa kesä- ja joululoma
|
1859
|
21.3. Lönnrotin äiti kuoli Sammatissa |
|
marraskuun alussa Nikun talon osto Sammatissa |
|
16.12. Unkarin Tiedeakatemian jäseneksi
|
1860
|
31.5. vihittiin Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan
kunniatohtoriksi |
|
kevät, Itämaisen ja amerikkalaisen etnografisen
seuran kunniajäseneksi |
|
Sammatissa kesä- ja joululoma |
|
23.9. tytär Thekla syntyi Helsingissä
|
1861
|
13.2. Suomen kansakoululaitosta koskevaa mietintöä
tarkastavaan komiteaan |
|
Sammatissa kesä
|
1862
|
12.5. jäseneksi komiteaan, jonka tuli antaa lausunto
suomen kielen mahdollisesta käytöstä virkakielenä
|
|
kesäkuun alussa ero professorin virasta täysin palvelleena
ja kanslianeuvoksen arvo
|
1863
|
31.1. vastaväittäjänä A. Ahlqvistin puolustaessa
professorinväitöstään "Suomalainen runousoppi
kielelliseltä kannalta" |
|
helmikuussa uudelleen sanakirjatyöhön |
|
16.3. valittiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kunniaesimieheksi
|
|
20.4. suomalaisen virsikirjakomitean jäseneksi |
|
25.4. vastaväittäjänä K. A. Gottlundin
puolustaessa professorinväitöstään "Forskningar
uti sjelfva grund-elementerna af det Finska språkets grammatik"
|
|
10.5. Lönnrotin toimesta ja kustannuksella perustettiin
Sammatin kansankirjasto |
|
heinäkuu, virsikirjakomitean ensimmäinen istuntokausi
Turussa
|
1864
|
14.1. Unkarin luonnontieteellisen seuran jäseneksi
|
1865
|
18.4. Ruotsin Pohjantähden ritarikunnan ritariksi
|
1866
|
10.9.-19.12. virsikirjakomitean toinen istuntokausi Turussa
|
1867
|
maaliskuu, suomalais-ruotsalaisen sanakirjan I vihko ilmestyi
|
1868
|
17.1.-15.2. virsikirjakomitean kolmas istuntokausi |
|
21.7. rouva Lönnrot kuoli |
|
syyskuussa Lönnrotin perustama Sammatin kansakoulu aloitti
toimintansa
|
1869
|
17.8. Lammin talon osto
|
1870
|
22.1.-24.4. poti katkennutta jalkaansa Perttulassa ja Loimaalla
|
|
26.-27.11. Ylioppilastalon vihkiäiset, joihin Lönnrot
sepitti juhlarunon
|
1871
|
15.1.-24.4. virsikirjakomitean neljäs istuntokausi |
|
24.1. Saksan keisari nimitti Lönnrotin "Pour le mérite"-ritarikunnan
ritariksi
|
1872
|
30.10. yleinen kansalaisjuhla riemuylioppilaiden Lönnrotin,
Runebergin ja Snellmanin kunniaksi
|
1874
|
6.1. Maria-tytär kuoli
|
1875
|
tammikuussa Eesti Kirjameeste Seltsin kunniajäseneksi
|
|
marras-joulukuussa poti jalan loukkaantumista
|
1876
|
21.1. kauppakirja Nikun talon myymisestä U. Cygnaeukselle
|
|
10.2. Pariisin kielitieteellisen seuran kunniajäseneksi
|
|
1.-30.6. Suomen ensimmäinen kirkolliskokous, jossa Lönnrot
oli Raseborgin läntisen rovastikunnan edustajana |
|
3.12. Elina-tytär kuoli |
|
29.12. Pietarin Tiedeakatemian kunniajäseneksi
|
1877
|
31.5. vihittiin riemumaisteriksi
|
1879
|
22.3. Thekla-tytär kuoli
|
1880
|
syyskuu, suomalais-ruotsalaisen sanakirjan viimeinen vihko
valmistui |
|
8.11. Suomen Tiedeseuran kunniajäseneksi
|
1881
|
7.6.-22.7. matkalla Pohjois-Suomessa
|
1882
|
5.2. Taiteilijaseuran kunniajäseneksi |
|
20.3.-28.4. Helsingissä 80-vuotisjuhlallisuuksien vuoksi
|
|
1.6. vihittiin lääketieteen ja kirurgian riemutohtoriksi
|
1883
|
syyskuussa valittiin Suomen Lääkäriseuran kunniajäseneksi
|
1884
|
19.3. Lönnrot kuoli Sammatin Lammilla |
|
3.4. Lönnrot haudattiin Sammatissa
|
(Lönnrotin aika. Kalevalaseuran vuosikirja 64. Toim. Pekka Laaksonen.
Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1984.)
|
