SKS:n Lönnrot-julkaisuja
SKS:n Kirjatalo
Mariankatu 3
Avoinna ma, ti, to 11 - 17, ke 11 - 18, pe 11 - 16.
Puh. 0201 131 222
Kirjatilaukset:
kirjamyynti@finlit.fi
faksi (09) 131 23 218
LÖNNROTIN VALITUT TEOKSET 1-5
Toimittanut Raija Majamaa
| 1. |
Kirjeet
SKST 510. 628 s. Sid.
ISBN 951-717-578-7
|
| 2. |
Mehiläinen
SKST 531. 692 s. Sid.
ISBN 951-717-630-9
|
| 3. |
Kirjoitelmia ja lausumia
SKST 551. 618 s. Sid.
ISBN 951-717-664-3
|
| 4. |
Ohjeita ja runoelmia
SKST 556. 664 s. Sid.
ISBN 951-717-705-4
|
| 5. |
Muinaisrunoutta
SKST 580. 633 s. Sid.
ISBN 951-717-744-5
|
|
Elias Lönnrot
VALITUT TEOKSET 1
Kirjeet
Toimittanut Raija Majamaa
Elias Lönnrot (1802-1884) valikoitui
suomalaisten esikuvaksi ja kansallisen kulttuurin eheyttäjäksi,
jonka arvovalta kantoi yli 1800-luvun kieli- ja puolueriitojen.
Millainen Lönnrot, aikansa julkkis, oli ihmisenä? Kirjeenvaihtoa
tutkiessa löytää itsetuntoisen ja huumorintajuisen tiedemiehen,
joka tiesi tehtävänsä. Kurinalainen kulttuurivaikuttaja syrjäyttää
julkisuuden luoman kuvan vaatimattomasta suurmiehestä. Ystävien
ja sukulaisten kirjeissä näkyy rohkea vastuunkantaja. Valikoimassa
julkaistaan ensi kertaa Lönnrotin koko elämänkaarta valaisevia
suomen- ja ruotsinkielisiä kirjeitä.
Sisällysluettelo.
|
 |
Elias Lönnrot
VALITUT TEOKSET 2
Mehiläinen
Toimittanut Raija Majamaa
Elias Lönnrotin Valittujen
teosten toisena osana julkaistava Mehiläinen oli suomenkielisen
aikakaus- ja kulttuurilehdistön esikoinen. Lehti ilmestyi
kuukausittain vuosina 1836-37 ja 1839 sekä puoli vuotta 1840.
Kylkiäisiksi lukijat saivat käännösmukaelmina toimitettuja
historialiitteitä.
Lehden toimittaja Elias Lönnrot halusi valistaa suomenkielistä
kansaa julkaisemalla kansanrunoja, satuja ja arvoituksia,
opettavaisia kirjoituksia ja yleistajuisia artikkeleita kansanrunoudesta,
lääketieteestä, alkeismatematiikasta, maantieteestä ja historiasta.
Vaativalle lukijakunnalle hän kohdisti runousoppia ja kehittyvää
suomen kieltä koskevat artikkelinsa. Mehiläinen oli
sensuurin kahlitsemassa Suomessa tärkeä tiedonvälittäjä.
Sisällysluettelo.
|
|
|
Elias Lönnrot
VALITUT TEOKSET 3
Kirjoitelmia ja lausumia
Toimittanut Raija Majamaa
Lönnrotin Valittujen teosten
kolmannessa osassa julkaistaan hänen akateemisen uransa tuloksia,
luentotekstejä, esitelmiä, professorina annettuja lausuntoja.
Osassa on myös suomen kielen kehitykseen ja käytännölliseen
soveltamiseen liittyviä lehtiartikkeleita ja kirja-arvosteluja.
Turisteille tarkoitetun tulkkisanakirjan keskustelunäytteet
kuvaavat elävästi 1800-luvun säätyläisten kulttuuriympäristöä.
Mukana on myös julkaisematonta käsikirjoitusaineistoa, josta
paljastuu Lönnrotin verrattomuus suomen murteiden ja esimerkiksi
lintujen ja kalojen alueellisten nimien tuntijana.
Sisällysluettelo.
|
|
Elias Lönnrot
VALITUT TEOKSET 4
Ohjeita ja runoelmia
Elias Lönnrotin Valittujen
teosten neljäs osa tuo näkyviin kansaa valistavan lääkärin,
omaperäisen runoilijan ja yleistajuisuuteen pyrkivän toimittajan.
Lönnrot tunsi potilaittensa kautta kansan elinolosuhteet,
ennakkoluulot ja asenteet terveydenhoitoa ja ravitsemusta,
mutta myös henkistä elämää kohentavia uudistuksia kohtaan.
Oppimaton rahvas, puoliherrat ja huijarit saivat kuulla kunniansa
lehtimies Lönnrotin artikkeleissa. Suomalaisen Talonpojan
Koti-Lääkärin, erilaisten terveydenhoitoa, hätäravintoa ja
kotitaloutta käsittelevien neuvokirjasten ohella Lönnrot kirjoitti
kansan henkiseksi kohennukseksi joukon omaperäisiä virsiä.
Hän suomensi runoutta ja pohti sen olemusta - Homeroksen eepokset
olivat hänen matkaseuralaisensa.
Sisällysluettelo.
|
|
Elias Lönnrot
VALITUT TEOKSET 5
Muinaisrunoutta
Toimittanut Raija Majamaa
Valitut teokset -sarjan viides
ja viimeinen osa keskittyy kalevalaiseen aihepiiriin. Lönnrotin
keruutyö kaareutuu ensimmäisestä matkaraportista vuodelta
1828 aina eläkevuosina julkaistuun Venäjän Karjalan kuvaukseen
vuodelta 1880. Matkoillaan Lönnrot kiinnitti huomiota elintapoihin
ja kirjoitti muistiin monenlaista kuulemaansa. Tässä teoksessa
on näytteitä päiväkirjamerkinnöistä sekä lehdissä esitetyistä
yleisesityksistä, ruotsinnoskokeista ja ulkomaalaisille lähetetyistä
kirjeistä. Matkakirjeissä näkyvät myös Kalevalan syntyvaiheet.
Kirjaan sisältyvät laajat kommentit ja sanahakemisto, yhdistelmä
kaikkien osien henkilö- ja asiahakemistoista sekä kronologinen
luettelo Lönnrotin koko tuotannosta.
Sisällysluettelo.
|
|
Elias Lönnrot
VAELTAJA
Muistelmia jalkamatkalta Hämeestä, Savosta ja Karjalasta
Alkusanat Pekka Laaksonen
Elias Lönnrotin ensimmäinen
runonkeruuretki Itä-Suomeen alkaa Sammatista ja jatkuu aina
Valamoon ja Nurmekseen saakka päättyen lopulta Laukkoon. Lönnrot
halusi "nähdä laajemmin omaa maata, oppia tuntemaan sen kieltä
eri murteiden mukaan, mutta varsinkin koota sen merkillisen
ja kauniin kansanrunouden tuotteita". Hauskat vierailut tuttavien
luona viivyttivät Lönnrotin matkantekoa ja runojen keruu jäi
usein sivuseikaksi, mutta hän sai kyllä kuulla ja kokea paljon
muuta mielenkiintoista. Teos on suomennettu vuonna 1902 ja
tämä nide on Vaeltajan neljäs ja tarkastettu painos.
128 s. Sid.
951-746-349-9
|
|
Raija Majamaa - Väinö Kuukka -
Hannu Vepsä
ELIAS LÖNNROT
Taitaja, tarkkailija, tiedemies
Tämä upea uutuus esittelee
Lönnrotin monen alan vaikuttajana, jonka työ ja ajatukset
elävät tässäkin päivässä. Lönnrot oli paitsi lääkäri, tutkimusmatkailija
ja kansanvalistaja, myös lehtimies, kirjailija ja suomen kielen
uudistaja. Teoksessa nostetaan esille runsaasti Lönnrotin
luomia sanoja − yhä käytössä olevien ohella niitä, jotka
eivät kieleemme vakiintuneet. Lönnrot oli myös aikansa vihreä,
jonka ideoista monet on havaittu hyviksi vasta viime vuosina.
Teoksen kirjoittajina ovat tutkija, äidinkielen opettaja ja
biologian opettaja. Runsaasti kuvitettu kirja.
Sisällysluettelo.
SKST 837
2002. 150 s. Nid.
ISBN 951-746-274-3
|
|
Raija Majamaa
ELIAS LÖNNROT
Monitietäjä
Elias Lönnrot oli aikansa julkkis,
joka tunnettiin kautta maan. Julkisuudessa Lönnrot oli vaatimaton
uurastaja, joka vetäytyi maaseudulle työskentelemään. Hänestä
kehkeytyi monipuolisesti oppinut ja useisiin tieteisiin perehtynyt,
huumorintajuinen ja itsetietoinen tiedemies, suomen kielen
uudistaja ja vankentaja. Tämä Lönnrotin kuvaelämäkerta raottaa
verhoa suurmiesmaineen taakse. Teokseen on koottu SKS:n arkistoon
tallennettuja näytteitä 1800-luvun arkipäivästä ja Lönnrotin
todellisesta elämästä.
Sisällysluettelo.
SKST 548
1991. 78 s. Nid.
ISBN 951-717-670-8
|
|
Elias Lönnrot
KALEVALA 1835
Suomalaisen Kirjallisuuden
Seura perustettiin 1831 paljolti Elias Lönnrotin kansanrunouteen
liittyvän työn tukemiseksi. Seuran ensimmäinen käytännön toimi
oli matka-avustuksen myötäminen Lönnrotille runonkeruuta varten.
Ehkä osin tämän tuen kannustamana käynnistyi Kalevala-prosessi.
Vuonna 1835 ilmestynyt Kalevalan laitos on juuri se
kirja, josta välittömästi ilmestyttyään tuli kansallisuutemme
ja kielemme tunnuskuva. Vaikka vuonna 1849 ilmestynyt Kalevala
syrjäytti edeltäjänsä tyystin, on vuoden 1835 laitos edelleen
komea runoelma ja huomionarvoinen taideteos.
Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita
501 s. Nid.
ISBN 951-746-049-X
|
|
Elias Lönnrot
KALEVALA
Vuoden 1849 laitos.
SKST 14
30. painos.
343 s. Sid.
ISBN 951-717-892-1
|
|
Kai Nieminen
KALEVALA 1999
Elias Lönnrotin vuoden 1849
Kalevalan pohjalta aikamme lukijalle kirjoitettu laitos, jossa
puhuvat yhdessä uusi runo ja 152-vuotias kansalliseepos. Teoksen
on kuvittanut Adam Korpak.
SKST 748
1999. 261 s. Nid.
ISBN 951-746-055-4
|
|
LYHYT KALEVALA
Elias Lönnrotin 1862 tekemän lyhennelmän mukaan toimittanut
Aarne Salminen
Kalevala hahmottui Lönnrotin
käsissä kansanrunojen aineksista vaiheittain. Viimeinen Lönnrotin
itsensä toimittama Kalevala, lyhennetty koulupainos, ilmestyi
1862. Kokenut Kalevalan tulkitsija ja opettaja Aarne Salminen
(1929-1999) on Lönnrotin ratkaisuja seuraten laatinut Lyhyen
Kalevalan, joka on noin kolmannes laajimmasta editiosta. Hän
on jäsentänyt tekstin luettavaan asuun varovasti nykysuomea
lähentäen ja sanoja ynnä asioita selittäen.
SKST 415
3. painos
173 s. Nid.
ISBN 951-746-234-4
|
|
Riitta Arvilommi, Helena Kinanen,
Väinö Kuukka
VÄINÄMÖISEN VÄELLÄ
Kalevalan opetusopas
Kaivattu opettajan opas esittelee
sekä usein käytettyjä että tuoreita ratkaisuja Kalevalan käsittelemiseksi
peruskoulussa ja lukiossa. Opas keskittyy Kalevalan tarinoihin
ja henkilöihin tarjoten vaihtoehtoisia käsittelytapoja eri
aiheista. Moni-ilmeisyytensä ansiosta opas on apuna myös omatoimiseen
opiskeluun ja kurssien itsenäiseen suorittamiseen.
SKST 847
2002. 96 s. Nid.
ISBN 951-746-323-5
|
|
KALEVALAN HYVÄT JA HÄVYTTÖMÄT
Toimittaneet Ulla Piela - Seppo Knuuttila - Tarja Kupiainen
"Kuka kukin on Kalevalassa"
-teoksessa tarkastellaan kulttuurimme myyttisistä vaikuttajista
esitettyjä tieteellisiä, poliittisia ja taiteellisia tulkintoja.
Oudoimmillaankin ne valaisevat sekä eeposta että sen tulkitsijoita
ja paljastavat Kalevalasta seikkoja, jotka vaikuttavat myös
nykylukijan maailmankuvassa.
SKST 746
1999. 175 s. Nid.
ISBN 951- 746-089-9
|
|
Pertti Anttonen - Matti Kuusi
KALEVALA-LIPAS
Uusi laitos
Miten Kalevala syntyi ja miten
se elää nykypäivässä? Millaisista kansanrunoista Lönnrot Kalevalan
kokosi, mitä Kalevalassa oikein tapahtuu? Kalevala-lipas vastaa
mitä erilaisempiin kansalliseepostamme koskeviin kysymyksiin.
Teos pohtii Kalevalaa suomalaisuuden symbolina ja avaa yllättäviäkin
näkökulmia aiheeseen, jonka jo luulimme tuntevamme.
Sisällysluettelo.
SKST 740
1999. 336 s. Sid.
ISBN 951-746-045-7
|
|
Elias Lönnrot
KANTELETAR
elikkä Suomen kansan vanhoja lauluja ja virsiä
SKST 3
17. painos
337 s. Sid.
ISBN 951-717-956-1
|
|
Pertti Karkama
KANSAKUNNAN ASIALLA
Elias Lönnrot ja ajan aatteet
Tutkimus tarkastelee Lönnrotin
toimintaa ja sen tuloksia hänen oman aikansa sekä suomalaisen
että eurooppalaisen kulttuurisen keskustelun osana ja suhteessa
ajankohdan muiden kulttuurivaikuttajien kannanottoihin. Teoksessa
selvitetään, mitkä olivat ne Lönnrotin toiminnan aatteelliset
ja opilliset perusteet, jotka käyvät ilmi hänen tuotannostaan
ja hänen osallisuudestaan ajan keskusteluihin.
Sisällysluettelo.
SKST 843
402 s. Nid.
ISBN 951-746-312-X
|
|
Inha, Into Konrad
KALEVALAN LAULUMAILTA
Elias Lönnrotin poluilla Vienan Karjalassa
Toimittanut Pekka Laaksonen
Ensimmäisen kerran vuonna 1911
ilmestynyt Kalevalan laulumailta -teos on vahvasti vaikuttanut
käsityksiimme runojen Karjalasta. Inhan valokuvien näkymät
ovat syvällä suomalaisten kalevalaisessa tajunnassa, ja monille
kalevalainen maailma heijastuu nimenomaan Inhan ikuistamien
maisemien, henkilöiden ja tunnelmien kautta. Teos sisältää
tarpeelliset asiahakemistot sekä karjalan kielen sanaston.
SKST 739
438 s. Sid.
ISBN 951-746-066-X
|
|
HOMEROON ODYSSEIAN KUUDES RUNOILEMA
Suomentanut ja esipuheen kirjoittanut Elias Lönnrot
Näköispainos aikakauskirjasta
Suomi, Tidskrift i fosterländska ämnen. 1855.
Nid.
ISBN 951-717-592-2
|
|
LUOJAN VIRSI
The Messiah
Esittänyt Arhippa Perttunen,
muistiinpannut Elias Lönnrot vuonna 1834
16 s. Nid.
ISBN 951-717-430-6
|
|
Aarne Anttila
ELIAS LÖNNROT
Elämä ja toiminta
Aarne Anttilan kirjoittama
Elias Lönnrotin elämäkerta on kulttuurihistoriamme perusteoksia.
Elämäkerran ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1931, jolloin
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustamisesta tuli kuluneeksi
sata vuotta. Toinen osa valmistui Kalevalan riemuvuodeksi
1935. Pitkään loppuunmyydystä laitoksesta otettiin uusintapainos
Kalevalan 150-vuotisjuhlavuonna. Anttilan Lönnrot-monografia
on edelleen elinvoimainen ja keskeinen lähdeteos.
Sisällysluettelo.
SKST 417
2. painos. 1985.
656 s. Sid.
ISBN 951-717-397-0
|
|
Väinö Kaukonen
ELIAS LÖNNROTIN KANTELETAR
Lönnrotin ja hänen kirjallisen
tuotantonsa parhaan asiantuntijan tutkimus selvittää, mitä
lähteitä varsinaisesta kansanrunoudesta Lönnrotilla oli käytettävissä
Kantelettaren kokoamisessa. Teoksen laaja kirjallisuushistoriallinen
johdanto sekä tarkka säetutkimus antavat kuvan siitä, millä
tavoin Lönnrot on ymmärtänyt kansanrunolähteen ja millaisia
esteettisiä pyrkimyksiä hänen kirjallisessa luomistyössään
on ollut. Tutkimusta täydentää yksityiskohtainen Kantelettaren
sanasto sekä laulujen hakemisto.
SKST 386
1984. 966 s. Sid.
ISBN 951-717-314-8
|
|
Väinö Kaukonen
LÖNNROT JA KANTELETAR
Professori Kaukonen tarkastelee
Lönnrot ja Kanteletar -kirjassaan Lönnrotin keruutoimintaa,
lyyristen runojen kansanomaisia lähtökohtia ja niiden monivivahteista
kirjallista hahmottumista. Teoksessa luonnehditaan myös runoissa
kuvastuvia moninaisia ihmiskohtaloita sekä Kantelettaren asemaa
ja merkitystä Kalevalan toisen painoksen lähdeaineistona.
SKST 507
1989. 140 s. Sid.
ISBN 951-717-572-8
|
|
SUOMEN KANSAN VANHAT RUNOT XV
Runoja Henrik Florinuksen, Kristfrid Gananderin, Elias Lönnrotin
ja Volmari Porkan kokoelmista
Toimittaneet Matti Kuusi ja Senni Timonen
SKVR XV jatkaa SKS:n ja koko
suomalaisen julkaisutoiminnan suursaavutusta: vuosina 1908-1948
ilmestynyttä Suomen kansan vanhojen runojen sarjaa, jossa
julkaistiin 33 nidettä. Teoksissa julkaistiin lähes kaikki
tuolloin tunnettu kalevalamittainen kansanrunoutemme, yhteensä
noin 85 000 runoa. Osa XV, sarjan ensimmäinen täydennysosa,
sisältää yli 1300 lisätekstiä. Akateemikko Matti Kuusen ja
tutkija Senni Timosen toimittama teos tuo esiin erilaisia
vanhoja aineistoja, esimerkiksi Elias Lönnrotin muistiinpanoja,
joista monet sopivuussyistä on aikaisemmin jätetty julkaisematta.
SKST 685
1997. 693 s. Sid.
ISBN 951-717-778-X
|
|
LÖNNROTIN AIKA
Toimittanut Pekka Laaksonen
Nimekäs joukko tutkijoita puntaroi
suurmiehemme elämäntyötä ja sen tuloksia. Kirjassa perehdytään
Lönnrotin persoonallisuuteen, ja se sisältää myös puutteellisesti
tunnettua tai aikaisemmin julkaisematonta, jännittävää dokumenttiaineistoa
Lönnrotista.
Sisällysluettelo.
Kalevalaseuran vuosikirja 64
1984. 219 s. Sid.
ISBN 951-717-364-4
|
|
KALEVALA JA MAAILMAN EEPOKSET
Toimittanut Lauri Honko
Kalevalan juhlavuoden 1985
päätapahtumiin kuului vertailevan eepostutkimuksen kansainvälinen
symposiumi Turussa. Kalevala joutui johtavien ulkomaisten
eepostutkijoiden kriittiseen tarkasteluun. Miten se siitä
selvisi, selviää tästä kirjasta.
Sisällysluettelo.
Kalevalaseuran vuosikirja 65
1987. 428 s. Sid.
ISBN 951-717-417-9
|
|
KIRJOKANNESTA KIPINÄ
Kalevalan juhlavuoden satoa
Toimittaneet Matti Kuusi, Pekka Laaksonen ja Hannes Sihvo
Tämä vuosikirja sisältää Kalevalan
juhlavuoden kirjallista antia. Laajasta aineistosta on mukaan
seulottu nelisenkymmentä tutkielmaa, esseetä, raporttia, juhlapuhetta
tai esitelmää sekä Imatralla järjestetyn päätössymposiumin
keskustelut. Ne osoittavat, miten monenlaisia näkemyksiä juhlavuosi
kirvoitti Kalevalasta, Lönnrotista, kalevala-taiteesta ja
kansanrunoudesta.
Sisällysluettelo.
Kalevalaseuran vuosikirja 66
1986. 280 s. Sid.
ISBN 951-717-438-1
|
|
