Sanonnat, tavat, uskomukset: Länsi-Suomi

Juhlista jaloin

Ennen joulua

Aatto joulusta paras,
iltapuoli laskiaisesta.

- Saloinen 1936

Joulu on juhlista jaloin
ja pääsiäinen pyhistä paras.

- Haapajärvi 1888

Jouluun asti ne on piikat ja potutki hyviä, vain sitte ne on vaikka mitä.

- Lumijoki 1935

Kaksitoista päivää ennen joulua tarkataan ilmoja ja kukin päivä tarkoittaa yhtä kuukautta tulevana vuotena.

- Kauhajoki 1937

Kylvöleivät kevääksi

Aattoyönä valvotaan

Hyvän viljavuoden saamiseksi tehtiin joulun aattona joulutaikinasta niin summattoman suuria leipiä - kaksi eli useampia sen jälkeen miten runsaslukuisia kussakin oltiin - ettei uunin suusta tahtonut sopia. Nämä, jotka olivat kuin myllynkivet, kutsuttiin kylvöleiviksi ja säilytettiin kevätkylvön ajaksi, jolloin, kun alettiin peltoon siementä panna, syötiin ne aitan karmilla.

- Kärsämäki 1883

Jouluaattoa vastaan pitää jo puolelta yöltä nousta ylhäälle, kun kaikki työt pitää tulla tehdyksi puoleen päivään mitä päivässä yleensä pruukataan tehdä.

- Lapua 1935

Ruokaa tontuille

Manteli

Talossa oli jouluaattona syötävä illallinen aikaisin siinä päivähämärissä ja sitten järjestettiin ruoka pöytään yöksi, että tontut ja haltiat saivat tulla syömään. Näin ne tulivat lepytettyä. Niitä täytyi lahjoa, etteivät ne vain suuttuneet ja ruvenneet tekemään pahaa.

- Kuhmoinen 1935

Jouluaattona on tapana panna joulupuuroon manteli. Jolle manteli syödessä sattuu, sen häät vietetään seuraavan vuoden aikana.

- Kestilä 1935

Kynttilät ja peili

Haltiat kylpevät

Ne kynttilät, jotka paloivat jouluaattona ruokapöydässä, otettiin ja vietiin yksinäiseen huoneeseen ja asetettiin näiden keskelle raamattu ja sen eteen peili. Tällä tavalla luultiin saatavan tietää tulevat asiat ja elämä edeltäpäin.

- Kuorevesi 1928

Aina kun joulun aattona kylvettiin, tuli nykyisen isännän viimeksi poistua saunasta ja lyödä kova löyly haltioille sekä jättää ovi raolleen, että haltiat pääsivät sinne kylpemään, ja nimenomaan tuli isännän heitä sinne kutsua.

- Lehtimäki 1935

Vainajain kirkonmenot

Maito-onni

Jouluyönä kokoontuvat vainajat puolenyön aikaan pitämään jumalanpalvelusta kirkkoon. Usein on nähty valojen itsestään syttyvän kirkossa ja kuultu hiljaista urkujen helinää. Elossa olevat ihmiset eivät saa mennä häiritsemään vainajain kirkonmenoja.

- Jalasjärvi 1935

Joka tahtoo saada hyvän maito- ja voionnen, hänen pitää joulu-, pitkäperjantai- ja pääsiäisöinä kello 12 mennä toisen talon navetan akkunan alle, pistää kirnun mäntä akkunasta sisälle ja yhdeksään kertaan vetää sitä siinä edestakaisin, samalla lausuen: "Sinne hera, tänne maito ja voi!"

- Oulu 1891

Jano opettaa

Lumi ennustaa

Ei annettu juomaa jouluna lehmille. Kesällä on niin halu kotia kuin on jouluna jano. Se hauteen kipene, mikä illalla tehtiin, annettiin ja leipää. Sitten vasta tapanina juomaa.

- Hailuoto 1912

Jos jouluna on lunta puissa ja ne uudeksi vuodeksi puhdistuvat, tulee hyvä vuodentulo seuraavana kesänä.

- Kauhava 1935

Syystä joulu, kevättä kyntteli.

- Hailuoto 1912

Päivien pituus

Joulusonta

Jouluna on päivä jo kananaskelta pitempi,
tapanina jo hullukin huomaa,
uunnavuonna uuninlämmityksen verran.

- Ylivieska 1912

Keskispyhänä jo hullukin havaattoo jott'on päivä pirenny (27.12.).

- Isokyrö 1935

Tapanin jälkeen ensi arkena luotiin navetasta sonta ja kaivettiin tunkioon hauta, ja joulusonta sinne peitettiin. Ei saanut jäädä näkyviin. Joulupäivänä ei navettaa luotu eikä tapaninpäivänä.

- Hailuoto 1912

Riukupyhän kiertue

Parrakkaita poikia

Riukupyhänä kylän nuoret ottivat pitkän riu'un tai sapilaan ja kantoivat olallaan miehissä tapanin iltana talosta taloon. Taloon tultua laskettiin riu'un pää tuvan akkunalle ja toiset menivät ja avasivat akkunaluukun, josta sitten vedettiin riuku tuvan lattialle. Jos talossa tarjottiin olutta tai viinaa, veivät miehet riu'un mennessään, mutta jos ei tarjottu mitään, jättivät riu'un siihen talonväkien korjattavaksi ja menivät pois. Ottivat sopivasta aidasta tai haasiasta uuden riu'un ja jatkoivat sitä menoa koko illan. Sitten kun savupirtit hävisivät, hävisi myös riu'un kanto.
Ennen oli tätä harjoitettu "riukupyhänä", neljäntenä joulupäivänä, mutta kun kaksi pyhää poistettiin, muutettiin se tapaninpäiväksi.

- Korpilahti 1908

Kun Sylvesterinä ajaa partansa, ei tarvitse ajaa koko vuonna.

- Kurikka 1943

Joulunpyhinä kulki tiernapoikia Oulusta, joskus omasta Luovostakin. Lauloivat:
"Saapast tulit kuninkaat, kuninkaat,
lahjoitt' meill', lahjoitt' meill'
kultaa, pyhää savua ja mirhamia."
Oulussa, Iisalmessa, Kuopiossa ja Praahessa olen myös kuullut niitä.

- Hailuoto 1912

Tinaa ja kärpäsiä

Kohti härkäviikkoja

Uudenvuodensaunassa ei saa puhua, ettei niele kesällä kärpäsiä.

- Lapua 1935

Uuren vuoren auttu ehtoolla valetahan tinaa, kaaretahan kylymähän vetehen tinaa. Kun ensi kerran kaaretahan tina, sanotahan: "Haltijaaselle." Sittes saa valaa muille ja viimmeeseksi ittellensä.

- Ilmajoki 1935

Uudenvuoden yönä laastaan likasella paijalla alasti kamarin lattia kolme kertaa sänkyyn päin, niin näkee unissaan omansa.

- Haapavesi 1935

Loppiaisen jälkeen ensimmäinen eheä viikko on härkäviikko. "Tuloo härkäviikko ja läpileipä."

- Laihia 1937