TIETOPAKETIT · VUOTUISJUHLAT etusivulle

 

Koivunoksia ja maitoruokia

Etelähämäläinen mummo muisteli 1890-luvun nuoruutensa juhannushuvia: pojat rakensivat koivuista lehtimajan ja tytöt paistoivat lättyjä, joita sitten lehtimajassa yksissä syötiin. Kuvauksessa yhdistyvät juhannuskoivut ja juhannusajan maitoruoat.

Juhannuskoristeissa näkyy alkukesän luonnon vehreys. Rakennuksia koristellaan juhannuksena vanhan tavan mukaan sisältä ja ulkoa koivunoksilla ja juhannussaunassa kylvetään uudella vihdalla. Maalla tehtiin ennen aikaan nuorista koivuista myös lehtimajoja pihalle. Kukkivia pihlajan- ja tuomenoksia, syreeneitä, kieloja ja muita kukkia kerättiin kotien kaunistukseksi.

Paimenet ovat juhannuksena koristelleet myös lehmiä. On katsottu lehväkoristeiden taanneen karjaonnen ja maidonsaannin. Nykyään näkee koivunoksien huiskavan autojen, raitiovaunujen, junien ja veneiden keulassa, sillä peltilehmienkin menestys on tärkeää.

Perinteiset juhannusruoat liittyvät karjatalouteen: lehmät ovat alkaneet lypsää paremmin päästyään laitumelle ja on voitu tehdä maitoruokia. Keski-Pohjanmaalla ja muuallakin Pohjois-Suomessa ovat emännät keitelleet tuntikausia punaista juhannusjuustoa, Savossa on tehty maitovelliä ja muurinpohjalettuja, Karjalassa piirakoita ja munamaitoa, Hämeessä ja Satakunnassa räiskäleitä ja juustoja. Uudempiin perinneruokiin kuuluu nuotiolla käristettävä makkara ja juhannuspöytään pyritään saamaan uusia perunoita.

Oilingin juhannuskoivuja Kainuusta.
Samuli Paulaharju, 1915.
KRA 4416.