Tavat ja uskomukset:

itä ja pohjoinen

Raja- ja Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Kainuu, Viena, Peräpohjola

Joulu tulloo joka vuos, mutta piäsiäinen ei ou kun kerran vuessa.

Pielavesi. Niskanen, Lauri 151. 1937.

Piinaviikko

Maitomaanantai

Piinaviikosta on tiällä seuraava loru:
Malakomuanantai,
tikkutiistai,
kellokeskiviikko,
kiiratorstai,
pitkäperjantai,
lankalauvantai,
sukkasunnuntai.

Kiuruvesi. Lämsä, Antti 573.1937

Maitomaanantai,
Tikkutiistai,
Kellokeskiviikko,
Kiirstorstai,
Pitkäperjantai,
Lankalauantai.

Vieremä. Heikkinen, Anna 132.1937

Tikkutiistai

Lekkokeskiviikko

"Tikkutiistai" on saanut nimensä siitä, että silloin vuollut "sytyketikut" olivat erikoisesti onnea tuottavia. Silloin pistettiin luudan varpuja ja vispilänvarpuja tuvan seinien rakoihin, jotta nämä "tikkutiistain" varvut estäisivät pahoja henkiä pääsemästä taloon pääsiäisviikolla.

Iisalmi. Rönkkö, Hanna 13.1936

Moakkomoanantai,
tiukutiistai,
lekkokeskiviikko,
kiirotorstai,
pitkäperjantai,
lankalaovantai,
päläkkä pääsijäinen.

Sotkamo. Kaakinen, I. 1023.1938

Piinaviikon toimia

Ei lammaskauppoja

Piinaviikolla on pyykinpesukielto ja ankara paasto. Piinaviikon maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona ei mitään erikoista. Torstaina suoritetaan lampaitten tiähtäminen eli merkitseminen. Pikkutyttöjen korvien läystäminen eli lävistäminen korvarenkaita varten.

Salmi. Lehmusto, H.T. 196.1938

Eikä myöskään piinaviikolla pidä lammasta ostaa eikä myydä, silloin ei ole lammaslykkyä myöjällä, eikä ostajalla.

Impilahti.KRK 142.Ikonen, Klaara 54.

Miksi ei saa kehrätä

Kehrääjä

Koko paaston aikana ei saa kehrätä sen tähden, etteivät rullit (pääsiäisämmät) pääsiäisyönä lampaita kerittisi. Sitä varten sidottiin kaikki talon rukit rullista kiinni toisiinsa ja peitettiin vaatteella.

Simo. Latva, M. 68. 1895.

Kehrääjä
kiersi kiiratorstaina,
lappo lankalauantaina,
kuivi kynnet koukkuun.

Sotkamo-Kuhmo-Paltamo. Mustakallio, J. 75.1881

Hyvä munaonni

Aamun sana

Kiirastorstaiaamuna pitää kopeloida härän tai oriin munija. Sitten löytää kesällä teeren ynnä muiden kaikkien lintujen pesät.

Uukuniemi. Kuutti, Eino 114.1936

Aamulla varhain, jos lausutaan: "tiä pezä", löydetään kesällä paljon lintujen pesiä.

Salmi. Lehmusto, H.T. 197.1938

Karjaonnen varmistus

Talousesineet piiloon

Kiirastorstaina pohjapäreroihu kourassa pitää juosta kerran myötäpäivään ja kahdesti vastapäivään talonsa ympäri. Seuraa karja- ym. onnea. Mm. tulevat lehmät kotiin kesällä.

Pielavesi. KRK 114.Raatikainen, E. 110. 1935

Piinaviikon torstaina kaikki puiset talousesineet on pantava piiloon. Näin tehdään, jottei käärmeitä nähtäisi kesällä.

Salmi. Lehmusto, H. T. 145. 1938

Jauhoseulat

Kiiran vetäminen

Peäsiäistä vasten torstai. Jauhoseulat keskiviikkoiltana heinäläjään, etteivät kesällä syö itikat; värttinät, hierimet myös, ettei keärmeitä näy.

Suistamo. Haavio, Martti 2007.1935

Pitkänperjantaen eelustorstaena veettiin kiiroo. Kelekkaan pantiin tervapytty, tuohikäppyröetä, tuil niihin, viikatteita, sirppiä, lehmänkelloja, korento. Emäntä oel vetännä 3 kertoo navetan ympäri, ikkunan kohalla lehmänkelloo soettanna ja hokenna: "Kittis kiiro mehtään!"

Iisalmi. Lindman, Yrjö 46.1937

Kiiretorstai

Lehmät kuuliaisiksi

Torstai ennen pitkäperjantaita on nimeltään kiiretorstai. Tämä torstai on loihtupäivä. Silloin emäntä kiersi navettaa ja oli kerännyt kaikellaisia tavaroita esim. lehmänkelloja, hiilikoukkuja ja leipälapion.

Siilinjärvi. KRK 103. Korhonen, L. 36.

Heiniä tulee kolme sylillistä viedä [kiirastorstaina] navetan muurin taka ja pääsiäisenä antaa lehmille, jotta paremmin kotiin tulisivat.

Simo. Räsänen, Veli 96.1936

Jauhokello

Näkymättömäksi

Lehmän kello jauhoja täyteen [kiirastorstaina] ja pääsiäisenä annetaan juomassa lehmille ja kaikkia kolautetaan kellolla otsaan ja sanotaan: "Seuraa kellokasta kuin piru lautamiestä" ja sitten ripustetaan kello kellokkaan kaulaan.

Simo. Räsänen, Veli 98.1936

Rullit koettivat salaa leikata lampaan villoja ja selkänahan kappaleita, jotka tekivät heidät näkymättömiksi.

Sortavala. Korhonen, Taavetti 32.1936

Naurajat ja viheltäjät

Rullien tihutöitä

Paaston aikanen piinaviikko oli vanahoilla ihan kummallinen, silloin ei soanna vahingossakaa nauroo, ja jos joku vihelsi, oil se kauhistus, se, joka näin tek, tuomittiin pirulle kuuluvaks, ja se palavel pirua ja joutui pirulle jos voan nauroi tahi vihels.

Tervo. Oksman, Juho 1825.1937

Pitkäperjantaita, piäsijäistä ja kiiro-torstaita vasten kulukovat "rullit" (poppamiehet) leikkelemässä palasija elläimmiin nahoista. Tällä ne ottaa itelleen onnee ja sille vahinkoo, jonka elävistä ne sitä ottavat.

Pielavesi. Ekberg, L.O. 38. 1883

Lammaslykky

Kaalimaan suojelu

Kiiratorstai-iltana myös taikurit leikkelivät lampaita saparon ja niskan päältä saaden siten villalykyn ja lammaslykyn itselleen.

Nilsiä. KRK 121.Tikkanen, E. 223. 1935

Piinaviikon torstaina, jos kolmesta pesästä otetaan kolmesta eri kohdasta tuhkaa, niin kun tämä tuhka on kaalimaahan istutettu, madot ja kirput eivät syö kaaleja.

Salmi. Lehmusto, H.T.144.1938

Syöpäläisten hävittäminen

Kakkara

Ennen aikaan pantiin tuvat (asuintuvat) kylmilleen russakoiden ja lutikoiden hävittämistä varten. Ei silloin tarvinnut olla pakkasiakaan, kyllä ne silloin kuolivat niin kuin torakat ainakin. Pitkänäperjantaina iltasilla myrkytettiin luteet.

Sortavala, Korhonen, Taavetti 33.1936

Piinaviikolla tehdään leipätaikinasta ruiskakkara ja pannaan jyvähinkaloon. Kun keväällä kylvö aloitetaan, pannaan kakkara kylvökerin pohjalle ja sittä (alotoksen jälkeen) kakkara syödään ensimmäisellä ruok'aijalla (aterialla).

Pielavesi. Tiitinen, Martti 2862.1936

Piinaviikon sää

Pääsiäisviikon sää

Piinaviikolla jos on seisovat ja tyynet säät, niin on kesällä hyvät ilmat.

Hyrynsalmi. Komulainen, A.V. 97.1897

Jos piinaviikko on tuulinen, niin tulee tuulinen ja myrskyinen kesä.

Itä-Pohjanmaa. Meriläinen, H.I. 201b.1883

Kun pitkeeperjantaita vasten kylymää, niin kylymää 40 vuorokautta, ja saa ajaa merestä mereen.

Pielavesi. Nissinen, Armas 383.1937

Tsetvorkkaa vasse kun kylmänöö, niin tuloo vielä kylmää 40 yötä, vain kun ei kylmää, niin tuloo lyhyt kevät.

Vuonninen. Paulaharju, S. 12172.1915

Pitkänäperjantaina jos on pakkanen tai on samanlaista kuin koko viikkokaus, niin on pitkä ja kylymä kevät, mut jos lauhkii ilima, niin on lämmin kevät. Samoin kiiratorstaina. Kiirana kun kiristää, niin helkana helistää.

Rääkkylä. Hyvärinen, Alex. 222.190

Jos kiirastorstaina on hyvä ilima, niin on huono kalansoanti ongella, mut se pitäis olla semmonen, tuores, ilima, niin sittä ois hyvä onkikesä.

Pielavesi. Tikkanen, Fr. 162. 1899

Bäsijäis amuna jos aurinko hypele kolme kerta ylöspäni hyvä Wuosi.

Kaavi. Muudan mökinmies 18. 1885.

Jos aurinko pääsiäisaamuna hyvin kirkkaana ilmoille nousee, niin tulee poutainen ja hyvä viljakesä, mutta jos se silloin hemmeä on, niin tulee sateinen kesä ja huono vuosi.

Jyväskylä. Nurmio, M. 551. 1888.

Pääsiäisaamuna jos paistaa päivä, niin tulee hyvä marjavuosi. Jos taas on usvaa, niin silloin marjankukat vie halla.

Joutseno. KRK 79. Kutila, E. 63.

Sulhasen näkeminen

Yön tapahtumia

Kiirastorstaita varten ottoo vasemmalla käellä riihen seinän raosta, sitten otetaan villoo ja 25 pennin raha ja kierretään ryssyyn ja pannaan kantapiän alle muata ruvetessa, niin näkköö unissaan suluhasensa.

Kuopion pit. Karhu, Lyyli 489.1936

Pitkäperjantakia vasten yöllä mentiin tuulimyllyn rappusille katsomaan vihollista, joka kulki suhinana ja vaikka minkä näköisenä. Navetasta saattoi samana yönä tavata vaimon, joka lypsi lehmän seulaan.

Leppävirta. Sääski, Sylvi 838.1937

Noita tadikkona

Noitien kokous

Noita on muuttunut pääsiäis- ja pitkäperjantaiyönä tadikoksi, jona on lentänyt ikkunasta sisälle. Vahtimies on ollut navetassa ja tarkastanut tadikkoa, torunut sitä ja silloin se on muuttunut ihmiseksi.

Siilinjärvi. KRK 114. Ripatti, A. 9. 1935

Savon puolen noidat kokoontuivat joka vuosi pitkäperjantaita vasten yöllä Myhkyrin mäen kallioille Nilsiässä. Silloin ei kukaan uskaltanut mennä mäelle, vaikka sieltä kuuluikin houkuttelevaa soittoa ja laulua.

Nilsiä. KRK 93. Horttanainen, E. 58. 1935

Lentotaiat

Runtin kuuntelu

Rullien sanotaan lentävän pitkee perjantaita vasten ja pääsiäistä uunin luuvalla iliman halaki rullimatkoillaan. Rullit voiteleovat jalakapohjasa kirkon mullilla ja keärmeen rasvalla, lentoon lähtiissään sanovat että husij hiiteen.

Pielavesi. KRK 107. Nissinen, A. 299. 1935

Enne luultiin, että pitkäperjantaita vasten yöllä runtti näyttäisi tulevia aikoja ja onnea. Sitä varten ihmiset sinä yönä menivät kolmasti muutetun huoneen katolle katsomaan ja kuuntelemaan runttia.

Leppävirta. Kansanen, Eero 3.1936

Kenkä näyttää

Jälki kertoo

Pitkäperjantaiyönä heitettiin kenkää, jonne päin kärki osoitti, sieltä tuli ensiksi sulhasia.

Nilsiä. KRK 94. Horttanainen, E. 819. 1935

Pitkäperjantain iltana käytiin ensin kolme kertaa kartanon ympäri, sitten mentiin ja navetan liesi silitettiin niin sileäksi, että siinä jäljet näkyivät. Sitten aamulla mentiin katsomaan, kenen jälki oli ilmestynyt tuhkaan, hevosen, lampaan, lehmän tai ihmisen. Kenen jälki siinä oli, se kuoli sinä vuonna.

Kittilä. Paulaharju, S. 15281.1920

Lapsesta velho

Kirveenterällä

Jos lasta imettää kolome pitkee perjantaita niin siitä tulloo veleho eli tietäjä.

Pielavesi. Nissinen, Armas 56.1936

Pitkee perjantakia vasten pit ensiks sängystä noustuaan astua lappeellaan olevan kirveen terän piälle ja sitte vasta lähtee muuvalle. Tämän sanottiin estävän kirveen sattumista jalakaan.

Suonenjoki. Ekberg, L. O. 89. 1886

Ruokia

Kuunteleminen

Pitkäperjantaina ei herkuteltu. Ei maitoa, ei voita, vaan vettä ja leipää.

Ruskeala. Holmberg, U. 596.1909

Pääsiäistä vasten piätintsana ei vanhaan aikaan leipää syöty. Se oli hyvin kallis päivä.

Ilomantsi. Manninen, I. 765.1916

Kolomasti muutetun huoneen katolla kuunneltii piäsiäisyönä. Vasikan nahat pit olla polovien alla kuunnellessa. Sitten tulloo tien täyveltä joukkoja. Ne ovat paholaisia ja ne sanovat sitte jokkaiselle ens vuojen tärkeimmät tappaukset.

Kuopin pit. Karhu, Lyyli 456. 1936.

Losauksia ja itkua

Ei saa pelätä!

Jos tahdottiin tietää mitä seuraavaan pääsiäiseen mennessä tapahtuu, mentiin kuuntelemaan kolmen tien risteyksiin, pääsiäistä vasten yöllä, mitä satuttiin kuulemaan, sitä uskottiin tapahtuvan. Jos kuultiin lautojen losauksia jostain päin, sieltä päin olisi kuolioita sillä vuolla. Tai itkua siellä surua tai naurua, siellä iloa jne. Myös on kuunneltu kolmasti muutetun rakennuksen katolla verinen nahka alla.

Nurmes KRK 160. Kuosmanen, H. E. 23. 1935

Sitten vielä oli kuunneltu pääsiäisyönä seuraavan vuode tapahtumia. Kuunneltiin kolmasti muutetun huoneen katolla tai tienristeyksessä verinen vasikannahka polvien alla. Silloin ei pitänyt säikähtää, tulipa sitten millainen otus tahansa. Milloin tuli päätön ihminen tai milloin kaksipäinen ihminen, jolla oli lautasen kokoinen silmä selässä tai milloin piru itse. Jos pelkäsi, niin ei tullut mitään, eikä saanut tietää silloin edellisen vuoden tapahtumia.

Pielasvesi. KRK 113. Oulkkinen, H. 290. 1935

Avaimen reiästä

Tuleeko lapsia?

Pääsiäisyönä on menty kuuntehleen pääsiäisämmiä semmosheen aithaan, jota on kolme kertaa siirretty ja jossa on pietty Ruuhmiita ja ko on pannu vaseman käen nenäsormen auvaimen reikhän, niin on kuulu, mitä on halunu.

Alatornio. Hammasjärvi, Otto 14. 1936.

Pääsijäisen lauvantai-iltana kuin käypi muurinalusta uuniluutalla laisemassa ja silittelemässä, niin jos siihen ilmautuu yöllä lapsen jälki ja jos on varvaspuoli perään päin, niin sinä vuonna tehään lapsi siihen taloon; vain jos on siinä jälessä varvaspuoli oveen päin, niin sinä vuonna kuolee lapsi siitä talosta.

Sodankylä. Meriläinen, H. I:481.