Kirjalliset ja suulliset kulttuurit keskiajalla
ja uuden ajan alussa: kulttuurinen vaihto,
kielimaailmat ja kommunikatiiviset verkostot Itämeren piirissä
(2011–2014)

Hankkeessa tutkitaan suullisen ja kirjallisen kulttuurin vuorovaikutusta Itämeren ympärillä – erityisesti Suomessa, Virossa, Karjalassa ja Inkerinmaalla - aikakaudella 1200–1700. Monitieteinen tutkimusprojekti hyödyntää folkloristiikan, kirjallisuustieteen, viestinnän, verkostotutkimuksen sekä aate- ja sosiaalihistorian käsitteistöjä.

Projekti muodostuu kolmesta kokonaisuudesta:

• Kansankielisten ja kirkollisten traditioiden omaksuminen ja tekstualisaatio
• Suullisten ja kirjallisten traditioiden ja kielellisten rekistereiden vuorovaikutus
• Itämeren alueen kommunikatiiviset verkostot.

Latinan- ja kansankielisiä tekstuaalisia traditiota, universalistista kirkollista kulttuuria ja erilaisia uskonnollisia, kielellisiä ja elämäntapaan liittyviä paikallisuuksia lähestytään kontekstualisoiden, tekstuaalisin, temaattisin, tilastollisin, musikologisin ja metriikkaan pureutuvin analyysein. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat:

• Kuinka virolaisiin liitettyä ”pakanallisen runouden” ideaa käytettiin latinankielisessä ja saksalaisessa historiankirjoituksessa ja kirjallisissa traditioissa? (Kaljundi)
• Kuinka pyhään Henrikiin liittyvä latinankielinen hagiografinen traditio muuntui kansankieliseksi ja kuinka se myöhemmin, luterilaisen oikeaoppisuuden kautena, tekstualisoitiin? (Timonen, Lehtonen)
• Kuinka universalistiset itäiset ja läntiset ”suuret traditiot” (great traditions, vrt. Redfield) omaksuttiin ja muunnettiin paikallisiksi ”pieniksi traditioiksi” (little traditions)? – esimerkkeinä suomalaiset ja karjalaiset pyhimyselämäkerrat, runouden ja musiikin kansankieliset versiot (Järvinen, Kallio, Timonen)
• Kuinka kirjallinen kommunikaatio vaikutti henkilökohtaista kontaktia edellyttäviin verkostoihin, ja kuinka keskinäiseen luottamukseen perustuvia vaihtosuhteita käytettiin immateriaalisen pääoman luomiseen? (Leskelä)

Suomalaista, karjalaista ja virolaista kansanrunoutta, alueen latinankielistä kirjallisuutta, pakanoihin liitettyjä mielikuvia, kielellisiä ja musikaalisia rekisterejä ja alasaksan ja vanhan ruotsin hallitsemia kommunikatiivisia verkostoja ei ole kokonaisuutena tutkittu aiemmin. Projektin tuloksena syntyy siis uusi näkökulma keskiaikaiseen ja varhaismoderniin Itämeren alueen kulttuuriin.

Tutkimusryhmä

• vastuullinen johtaja: dosentti, pääsihteeri Tuomas M. S. Lehtonen
• tutkijat: Irma-Riitta Järvinen (folkloristiikka), Linda Kaljundi (historia), Kati Kallio (folkloristiikka), Ilkka Leskelä (yhteiskuntahistoria), Senni Timonen (folkloristiikka)

Rahoittaja: Suomen Akatemia 2011–2014 (hankenro 137906)

Sijoituspaikka: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, tutkimusosasto

Yhteistyöverkostoon osallistuvat tutkijat:

• Thomas A. Dubois, Wisconsinin yliopisto, Masison
• Ruth Finnegan, Lontoon avoin yliopisto
• John Miles Foley, Missourin yliopisto
• Tuomas Heikkilä, Helsingin yliopisto
• Kaisa Häkkinen, Turun yliopisto
• Kurt Villads Jensen, Etelä-Tanskan yliopisto, Odense
• Esko M. Laine, Helsingin yliopisto
• Tuija Laine, Helsingin yliopisto
• Marko Lamberg, Jyväskylän yliopisto
• Elena Melnikova, Venäjän tiedeakatemia, Moskova
• Lars Boje Mortensen, Etelä-Tanskan yliopisto, Odense
• Marco Mostert, Utrechtin yliopisto
• Michael North, Greifswaldin yliopisto
• Nils Holger Petersen, Kööpenhaminan yliopisto
• Lotte Tarkka, Helsingin yliopisto
• Ülo Valk , Tarton yliopisto