Kansanihmiset ja kirjallistuminen
1800-luvun Suomessa

Tutkijaverkosto Kansanihmiset ja kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa selvittää, miten Suomessa perinteisen muistitietoon, puhuttuun ja kuultuun perustuvan kulttuurin rinnalle nousi kirjallinen kulttuuri. Keskeisenä kysymyksenä on milloin ”tavalliset” ihmiset alkoivat kirjoittaa, miten he hankkivat taitonsa, mitä he kirjoittivat ja miksi?

Tutkijaverkostoa koordinoi tutkija Anna Kuismin (ent. Makkonen) ja mukana on mm. suomen kielen, historian, kirjallisuuden, folkloristiikan, informaatiotutkimuksen, uskontotieteen ja sosiaalihistorian tutkijoita eri yliopistoista. Verkostolla on myös kansainvälisiä yhteyksiä.

Ajankohtaista:

Kauranen, Kaisa ja Makkonen, Anna, Efraimin ja Kustaan kronikat. Kansanmiehen historioitsijoina. Historiallinen Aikakauskirja 3/2011

Reading and writing from below. Towards a new social history of literacy in the Nordic sphere during the long nineteenth century. http://blogs.helsinki.fi/nord-corp/

Työtä ja rakkautta - kansanmiesten päiväkirjoja 1834-1937. Toim. Kaisa Kauranen. SKS 2009.

Lukeva ja kirjoittava työläinen. Väki voimakas. Toim. Kirsti Salmi-Niklander, Sami Suodenjoki and Taina Uusitalo. Väki Voimakas 23. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2010.

Lisätietoja:

Anna Kuismin, Koneen Säätiön vanhempi tutkija, Helsingin yliopiston tutkijakollegium.
Puh.: +358 9 19123421 tai +358 44 995 7050.
Sähköposti: anna.kuismin(at)helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/collegium/english/staff/Kuismin/kuismin.htm

Julkaisut

Päiväkirja 1894, kirjoittaja talollisen poika Juho Valtonen (1856–1930) Laitilasta.
Valokuva:Åke Nygård, 2008.

Talonpoika Juho Kaksola (1835–1912) Hartolasta, joka mm. toimitti käsinkirjoitettua lehteä.
Kuva: Tapio Hokkanen.