Ensimmäiset valokuvat

Ensimmäisen valokuvia sisältävän luovutuksen SKS:lle Paulaharju teki vuonna 1908. Tätä kuvasarjaa kutsutaan arkistossa nimellä K1, ja se sisältää Etelä- ja Pohjois-Karjalassa kesällä 1907 kuvattua aineistoa. Mukana luovutuksessa oli myös yhdeksän kuvaa vuoden 1900 Aunuksen retkeltä.

Aunuksen retken aikoihin Paulaharjulla ei ollut vielä omaa kameraa, vaan hän kuvasi opettajansa Yrjö Blomstedtin kameralla. Suurin osa Aunuksen valokuvista päätyi lopulta Blomstedtille ja Karjalaiselle osakunnalle. SKS:lle luovutettu aineisto tuolta matkalta käsittää pääasiassa kuvia rakennuksista.

Talo Aunuksesta, kuvauspaikkana Riipuskala, kuvausvuosi 1900. PAULA1908:85, kuvasarja K1.

Paulaharju hankki oman kameran vuoden 1907 tienoilla. Kesällä 1907 kuvatun aineiston laatu on vaihtelevaa, ehkä hän vasta opetteli käyttämään uutta kojettaan. Ehkä kyse on myös oman tyylin ja vuorovaikutustapojen löytämisestä kuvaustilanteessa.

Runonlaulajaporukan potretti on paitsi teknisesti hieman epäonnistunut, myös asetelmaltaan jäykkä ja kaavamainen. Kuvassa runolaulajat Iivana Onoila ja Konstja Kuokka, kanteleensoittaja Iivana Mishukka ja tanssijapoikka H. Lampinen, Suistamo 1907. PAULA1908:117, kuvasarja K1.

Konstja Kuokan perheen muotokuva samalta kesältä on jo onnistuneempi sekä teknisesti että jonkinlaisen kuvattavien keskinäisen läsnäolon ja lämmön välittymisen suhteen. Erityisesti se tiivistyy ja välittyy puolisoiden käsistä, jotka pitelevät ja kannattelevat pienen perheen kiinteäksi paketiksi.
Konstja Kuokka perheineen, Suistamo 1907. PAULA1908:119, kuvasarja K1.

Edelleen samalta kesältä Rautavaaralta Paulaharju on ikuistanut kalanperkaajat ilmeikkääseen ryhmäkuvaan. Kolme naista katsovat ujostelematta kameraan. Katseiden kautta kuvasta välittyy rento ja mutkaton vuorovaikutustilanne kuvaajan ja kuvattavien välillä.
Kalanperkaajia Hankamäestä, Rautavaara 1907. PAULA1908:128, kuvasarja K1.

Paulaharjun kokoelmassa on runsaasti kuvia Inkerinmaalta vuodelta 1911. Hän oli lähtenyt matkaan saatuaan Suomalais-ugrilaiselta seuralta stipendin Inkerin alueen rakennustutkimusta varten.

Matkan virallista tarkoitusta Paulaharju toteutti tuottamalla runsaasti, yli tuhat, yksityiskohtaista piirrosta. Valokuvia karttui 250 kappaletta, kohteina olivat pääasiassa rakennukset ja kylämaisemat.

Inkerin matkalla Paulaharju kuvasia ihmisiä kuvataan lähinnä ryhmissä ja etäältä, kuten tässä spankkovalaisen talon pihalla otetussa kuvassa.
Talon pihalla nainen lapsi sylissään ja nuori poika. Kirkonkylä, Spankkova, 1911. PAULA1914:349, sidos E172 (Ingrica IV).

Kamera oli edelleen melko uusi työkalu ja erityisen vaikeata kuvaaminen oli hämärissä sisätiloissa. Salamavalon kaltaista lisävaloa ei ollut, joten oli käytettävä luonnonvaloa mahdollisuuksien mukaan. Havainnollinen kuvapari sisäkuvaamisen haasteista ovat nämä Ylikylän savupirtin ulko- ja sisäkuvat.

Savupirtti ulkoa ”Eukon tupa”. Ylikylä, Tyrö, 1911. PAULA1914:383, sidos E172 (Ingrica IV).

Savupirtti sisältä, ”Edell. tuvan sisusta”, Ylikylä, Tyrö, 1911. Pimeä tupa, jossa erottuu kaksi ikkuna-aukkoa ja naisen hahmo. PAULA1914:384, sidos E172 (Ingrica IV).

Inkerin matka jäi Paulaharjun viimeiseksi rakennustutkimusmatkaksi. Kiinnostus oli siirtynyt entistä selkeämmin esineellisestä henkiseen perintöön.

Pääkuva: Talon pihalla nainen lapsi sylissään ja nuori poika. Kirkonkylä, Spankkova, 1911. PAULA1914:349, sidos E172 (Ingrica IV).

Hae sivustolta

Ensimmäiset valokuvat

Samuli Paulaharju