Elias Lönnrot 1802–1884

1802

9.4. Elias Lönnrot syntyi Sammatissa
11.4. pastori Gabriel Procopaeus kastoi Lönnrotin Karjalohjalla

1814

31.10.-13.12. opiskelua Tammisaaren pedagogiossa

1815

3.2.-14.6. ja 28.8.-13.12. opintojen jatkaminen

1816

5.4. Turun katedraalikoulun ensimmäiselle luokalle

1818

kevät, eroaminen katedraalikoulusta
lähes kaksi vuotta kotiseudulla ja naapuripitäjissä ompelu- ja teinimatkoilla

1820

20.3. merkittiin Porvoon lukion matrikkeliin
9.4. erotodistus "antautuakseen apteekkarinammattiin" Hämeenlinnassa, jossa asui kaksi vuotta

1822

kesä, Sammatissa ylioppilastutkintoon valmistautuen
11.10. merkittiin Turun yliopiston matrikkeliin

1823

10.6. stipendiaattitutkinnon suorittaminen
kesä, kotiopettajana Eurajoella nimismies T. M. Hoeckertin perheessä

1824

14.2. Åbo Underrättelser painatti Lönnrotin ensimmäisen kynätuotteen, runoruotsinnoksen "Hamnen"
kevät, kotiopettajaksi J. A. Törngrenin perheeseen, seuraavat neljä kesää Laukossa kotiopettajana

1826

10.6. respondenttina professori H. Fattenborgin julkaisemissa stipendiaattiteeseissä

1827

14.2. maisterinväitöksen "De Väinämöine priscorum fennorum numine" julkaisu
11.6. todistus filosofian kandidaatin tutkinnosta
4.-5.9. Turun tulipalo, jossa tuhoutui mm. väitöskirjan toinen osa

1828

29.4. lähtö ensimmäiselle runonkeruumatkalle
8.-13.6. oivallisen runonlaulajan Juhana Kainulaisen tapaaminen Kesälahdella
4.9. takaisin Laukkoon
lokakuun lopussa lääketieteellisten opintojen aloittaminen Helsingin yliopistossa

1829

1.12. Lönnrot antoi ensimmäisen yksityistodistuksen ylioppilaaksi pyrkivälle

1830

14.12. valmistuminen lääketieteen kandidaatiksi

1831

16.2. sihteerinä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustavassa kokouksessa
28.5.-6.8. toinen runonkeruumatka
22.8. Helsinkiin koleralääkäriksi, syyskuun puolivälistä lähtien kiertävänä kolerantarkastajana
1.-20.11. merkitsi muistiin Helkavirret Sääksmäen Huittulassa kolerantarkastusmatkalla

1832

4.5. lääketieteen lisensiaattitutkinto
15.6. puolusti väitöskirjaansa "Om Finnarnes magiska medicin"
20.6. promovointi lääketieteen tohtoriksi
13.7.-17.9. kolmas keruumatka
26.9. apulaislääkäriksi Ouluun

1833

21.1. virkaatekeväksi Kajaanin piirilääkäriksi
20.2. sairastuminen ankaraan lavantautiin - maaliskuun alkuviikkoina Etelä-Suomessa Lönnrotia pidettiin kuolleena
huhtikuun alussa tervehtynyt Lönnrot ryhtyi hoitamaan virkaansa
24.7. Kajaanin vakinaiseksi piirilääkäriksi
25.7. kirjekonseptissa K. N. Keckmanille ensimmäinen maininta kertovain kansanrunojen yhdistämisestä pienoiseepoksiksi
9.-28.9. neljäs runonkeruumatka, mm. Ontrei Malisen ja Vaassila Kieleväisen tapaaminen Vuonnisessa
3.12. kirjekonseptissa Henrik Cajanderille ensimmäinen maininta ajatuksesta yhdistää kertovat runot yhdeksi kokonaisuudeksi

1834

maaliskuun keskivaiheilla ensimmäinen talon osto: Paltamon Hövelö
19.3. Lönnrotin perustaman Kajaanin raittiusseuran sääntöjen luonnos päivätty
13.-30.4. viides runonkeruumatka
25.-27.4. Lönnrot laulatti suurinta nimeltä tunnettua runoniekkaa Latvajärven Arhippa Perttusta
8.5.-23.7. virkistys- ja asiamatka Helsinkiin, Sammattiin ja Laukkoon kahden kuukauden virkavapauden aikana
22.10.-14.11. Vanhan Kalevalan viimeisen kolmanneksen kokoonpano Repolaan tehdyn rokotuksen tarkastusmatkan aikana

1835

vuoden alussa Hövelön myynti, yhteisviljelyksessä olevien Polvilan ja Partalan tilojen osto Paltamosta sekä kaupunkitalon osto Kajaanin torin varrelta
28.2. Vanhan Kalevalan esipuhe päivätty
4.4.-16.5. kuudes keruumatka
elokuun lopussa lääkärimatkalla pistäytyminen rajan takana Lapukassa
20.12. Vanhan Kalevalan edellinen osa kirjakauppoihin

1836

maaliskuun alussa Vanhan Kalevalan jälkimmäinen osa ilmestyi
1.9. vuoden virkavapaus tutkimusmatkaa varten - matka lykkäytyi pari viikkoa, koska Kajaanissa puhkesi punatauti-epidemia
16.9.-12.12. suurretken ensimmäinen vaihe

1837

20.1.-10.5. suurretken toinen vaihe
28.-29.1. Jäletjärvellä Lönnrotin henkeä uhattiin usein
6.6.-15.11. suurretken kolmas vaihe

1838

syyskuu, kahdeksas keruumatka Koitereen ja Pielisen seuduille

1839

8.4. valittiin Suomen Tiedeseuran jäseneksi
19.5. kirkkovene kaatui Sipisen virrassa, Lönnrotin veljenpoika Kaarle ja palvelijatar hukkuivat, hän itse ui vaivoin rannalle
21.12. alkoi seitsemän kuukauden virkavapaus

1840

9.3. läsnä Savo-karjalaisen osakunnan vuosijuhlassa, jossa suurmieskolmikkoa Lönnrot-Runeberg-Snellman tiettävästi ensimmäisen kerran tervehdittiin yhteisellä julkisella puheella
9.4. Kantelettaren esipuhe päivätty, sen ensimmäinen kirja ilmestyi samassa kuussa
14.-21.7. yliopiston perustamisen 200-vuotisjuhla ja neljän tiedekunnan promootiot, joissa Lönnrot kunniavieraana
4.8. senaatti myönsi sanakirjan laatimista varten toisen, 2-vuotisen virkavapauden, joka alkoi 15.10.
11.-13.9. neljän piirilääkärin kokouksessa Iisalmen Nissilässä päätettiin perustaa aikakauskirja Suomi

1841

16.1.-30.5. toisen suurretken ensimmäinen vaihe, jolta paluun aiheutti maaliskuun lopussa Petroskoissa sattunut passirettelö
31.10. kymmenes ja samalla pisin Lappiin, Arkangeliin ja Lotinapeltoon ulottuva matka alkoi

1842

20.10. mainittu matka päättyi Kajaaniin

1843

13.11. viiden vuoden virkavapaus H:fors Morgonbladin nimettömänä julkaiseman F. J. Rabben kirjeen seurauksena

1844

1.1. virallinen alku viiden vuoden virkavapaudelle, joka todellisuudessa alkoi vasta 26.3.
24.6. tutkimusmatka Viroon
2.8. Viron Oppineen Seuran kunniajäseneksi
10.12. paluumatkalle Tartosta Inkerin kautta

1845

27.2. lähtö Helsingistä Kajaaniin, alkumatkalla seurana Siperiaan aikovat M. A. Castrén ja J. R. Bergstadi sekä joukko innokkaita ihailijoita
24.3. Viron Kirjallisuuden Seuran kirjeenvaihtajajäseneksi

1847

edellisestä joulusta huhtikuun puoliväliin Laukossa kirjallisissa töissä
toukokuun alussa vakinaisesti Uuden Kalevalan toimitustyöhön
joulusta helmikuun loppuun 1848 virkavapauden keskeytyminen sijaisen matkoillaolon vuoksi

1848

elokuun puolivälistä vuoden 1849 toukokuun loppuun Laukossa Uutta Kalevalaa viimeistellen

1849

17.4. Uuden Kalevalan esipuhe allekirjoitettu
13.7. vihittiin avioliittoon Maria Piponiuksen kanssa
15.7. alkoi uudelleen hoitaa lääkärinvirkaa
31.12. valittiin Taiteilijaseuran jäseneksi

1850

8.4. julkaistiin kaksi vastakkaista asetusta: toinen suomalaisen kirjallisuuden kehityksen estämiseksi, toinen suomen kielen ja kirjallisuuden professorinviran perustamiseksi
17.4. Lönnrotin ensimmäinen lapsi syntyi Eliaksen päivänä, poika sai nimen Elias
25.4. Preussin Tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäseneksi

1851

18.10. Lönnrotin isä kuoli Kajaanissa

1852

18.6. tytär Maria syntyi
16.9. poika Elias kuoli

1853

14.5. Lönnrot puolusti suomen kielen ja kirjallisuuden professorinvirkaa varten julkaisemaansa tutkielmaa "Om det Nord-Tschudiska språket"
21.10. suomen kielen ja kirjallisuuden professoriksi

1854

4.1. muutto Kajaanista Helsinkiin, jonne saapuminen 14.1.
14.2. virkaanastujaisesitelmä yliopistossa
16.3. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran esimieheksi
5.5. lähtö perheen kanssa osaksi kesäasunnolle, osaksi Itämaista sotaa pakoon Sammatin Mikkolaan, jossa viipyi syyskuun loppuun

1855

29.4. Suomen Tiedeseuran puheenjohtajaksi
lomalla kesä- ja heinäkuussa Kajaanissa, muu aika Sammatissa
8.8. tytär Ida syntyi Sammatissa

1856

Sammatissa kesä- ja joululoma

1857

5.5. lähtö Kajaaniin nälänhätää vastustamaan, paluu elokuun lopussa

1858

5.2. tytär Elina syntyi Helsingissä
Sammatissa kesä- ja joululoma

1859

21.3. Lönnrotin äiti kuoli Sammatissa
marraskuun alussa Nikun talon osto Sammatissa
16.12. Unkarin Tiedeakatemian jäseneksi

1860

31.5. vihittiin Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan kunniatohtoriksi
kevät, Itämaisen ja amerikkalaisen etnografisen seuran kunniajäseneksi
Sammatissa kesä- ja joululoma
23.9. tytär Thekla syntyi Helsingissä

1861

13.2. Suomen kansakoululaitosta koskevaa mietintöä tarkastavaan komiteaan
Sammatissa kesä

1862

12.5. jäseneksi komiteaan, jonka tuli antaa lausunto suomen kielen mahdollisesta käytöstä virkakielenä
kesäkuun alussa ero professorin virasta täysin palvelleena ja kanslianeuvoksen arvo

1863

31.1. vastaväittäjänä A. Ahlqvistin puolustaessa professorinväitöstään "Suomalainen runousoppi kielelliseltä kannalta"
helmikuussa uudelleen sanakirjatyöhön
16.3. valittiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kunniaesimieheksi
20.4. suomalaisen virsikirjakomitean jäseneksi
25.4. vastaväittäjänä K. A. Gottlundin puolustaessa professorinväitöstään "Forskningar uti sjelfva grund-elementerna af det Finska språkets grammatik"
10.5. Lönnrotin toimesta ja kustannuksella perustettiin Sammatin kansankirjasto
heinäkuu, virsikirjakomitean ensimmäinen istuntokausi Turussa

1864

14.1. Unkarin luonnontieteellisen seuran jäseneksi

1865

18.4. Ruotsin Pohjantähden ritarikunnan ritariksi

1866

10.9.-19.12. virsikirjakomitean toinen istuntokausi Turussa

1867

maaliskuu, suomalais-ruotsalaisen sanakirjan I vihko ilmestyi

1868

17.1.-15.2. virsikirjakomitean kolmas istuntokausi
21.7. rouva Lönnrot kuoli
syyskuussa Lönnrotin perustama Sammatin kansakoulu aloitti toimintansa

1869

17.8. Lammin talon osto

1870

22.1.-24.4. poti katkennutta jalkaansa Perttulassa ja Loimaalla
26.-27.11. Ylioppilastalon vihkiäiset, joihin Lönnrot sepitti juhlarunon

1871

15.1.-24.4. virsikirjakomitean neljäs istuntokausi
24.1. Saksan keisari nimitti Lönnrotin "Pour le mérite"-ritarikunnan ritariksi

1872

30.10. yleinen kansalaisjuhla riemuylioppilaiden Lönnrotin, Runebergin ja Snellmanin kunniaksi

1874

6.1. Maria-tytär kuoli

1875

tammikuussa Eesti Kirjameeste Seltsin kunniajäseneksi
marras-joulukuussa poti jalan loukkaantumista

1876

21.1. kauppakirja Nikun talon myymisestä U. Cygnaeukselle
10.2. Pariisin kielitieteellisen seuran kunniajäseneksi
1.-30.6. Suomen ensimmäinen kirkolliskokous, jossa Lönnrot oli Raseborgin läntisen rovastikunnan edustajana
3.12. Elina-tytär kuoli
29.12. Pietarin Tiedeakatemian kunniajäseneksi

1877

31.5. vihittiin riemumaisteriksi

1879

22.3. Thekla-tytär kuoli

1880

syyskuu, suomalais-ruotsalaisen sanakirjan viimeinen vihko valmistui
8.11. Suomen Tiedeseuran kunniajäseneksi

1881

7.6.-22.7. matkalla Pohjois-Suomessa

1882

5.2. Taiteilijaseuran kunniajäseneksi
20.3.-28.4. Helsingissä 80-vuotisjuhlallisuuksien vuoksi
1.6. vihittiin lääketieteen ja kirurgian riemutohtoriksi

1883

syyskuussa valittiin Suomen Lääkäriseuran kunniajäseneksi

1884

19.3. Lönnrot kuoli Sammatin Lammilla
3.4. Lönnrot haudattiin Sammatissa

(Lönnrotin aika. Kalevalaseuran vuosikirja 64. Toim. Pekka Laaksonen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1984.)