Bång, Johan Zacharias (1782 - 1845)

Johan Zacharias Bångia on pidetty J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden Sven Dufvan esikuvana. Runebergin runouden tuntijat katsovat nykyisin kuitenkin yleisesti, että Dufvalla ei ole ollut elävää esikuvaa.

Kohta (->) Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäisen osan ilmestyttyä 1848 alkanut "Vänrikkien" esikuvien etsintä kulminoitui Oskar Ranckenin kirjassa Fänrik Ståls hjeltar (1864), jossa esitettiin, että Sven Dufva -runolla olisi ollut todellisuustausta. Rancken katsoi, että Runebergin kuvaama taistelu virran yli johtavalla sillalla olisi tarkoittanut Koljonvirran yhteenottoa 27.10.1808 ja että runon sankari olisi ollut Vaasan rykmentin Mustasaaren komppanian ruotusotamies Johan Zacharias Bång.

Traditio Bångista Sven Dufvana oli saanut alkunsa tämän miehen omista sotamuistelmista. Hän oli Suomen sodan jälkeen kirjoittautunut Länsipohjan rykmenttiin Ruotsin puolella 1813, mutta siirtynyt siviiliin, mennyt naimisiin Uumajassa ja saavuttanut 1820-luvulla Lyckselen pitäjän pitäjänsuutarin aseman. Kun Ruotsin Lappia tähän aikaan asutettiin kiinteällä maanviljelijäväestöllä, Bång pyrki uudisasukkaaksi Vilhelminan pitäjään. Hän eli loppuaikoinaan poikansa Renholdin uudistalossa Fjällbobergissä. Bång oli kerskailunhaluinen ja viinaan menevä, ja hänen tiedetään antaneen Lyckselen markkinoilla 1828 selkään kuudelle saamelaiselle ja papin rengille jouduttuaan näiden kanssa riitaan eräästä keittopadasta.

Bångin omat kertomukset välittyivät tämän pojan kautta kahdellekin muistiinmerkitsijälle, O. P. Petterssonille ja Jonas Nensénille erilaisina versioina. Yhteistä kertomuksille oli, että Bång katsoi olleensa Koljonvirran sankari ja ampuneensa kolme kertaa kartesseilla sillan puhtaaksi venäläisistä. Tämä sopiikin taistelun kulkuun paremmin kuin ajatus yksinäisestä sotilaasta käsikähmässä itse sillalla, sillä Koljonvirran yhteenotto oli lähinnä tulitaistelu.

Perinne Bångista Sven Dufvana oli niin elävä 1800- ja 1900-luvun vaihteessa, että kenraali Gustaf Sandels, "Vänrikkien" (->) Johan August Sandelsin poika, pystytti 1908 Lyckselen hautausmaan viereen muistomerkin, jossa sanotaan Sven Dufvan lepäävän tuossa kirkkomaassa. Runebergin runouden tuntijat katsovat nykyisin kuitenkin yleisesti, ettei Dufvalla ole ollut elävää esikuvaa vaan että runoilija oli hyvänä antiikin tuntijana ajatellut lähinnä Horatius Cocleen yksinäistä taistelua Tiberin sillalla ylivoimaisia etruskeja vastaan, mistä Livius kertoo. Sven Dufva -runossa oleva silta olisi voinut olla vaikkapa Porvoon silta, jonka yli Runeberg melkein päivittäin käveli.

Johan Zacharias Bång S noin 1782, K 1845 Fjällboberg, Ruotsi. Lapsi: Renhold S 1815.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. H. Geijer, Johan Zacharias Bång. Julkaisu: Historisk Tidskrift. 1945; E. Hornborg, Fänrik Ståls sägner och verkligheten. 1954; K. Tarkiainen, Finnarnas historia i Sverige 2. 1993.

Kari Tarkiainen

Artikkeli julkaistu Kansallisbiografia-verkkojulkaisussa.
Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997-.
Saatavissa: http://www.kansallisbiografia.fi.
ISBN 951-746-598-4.
Studia Biographica 4.