Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun

SKS:n arkisto: E171 / Ingrica III, Samuli Paulaharjun valokuvia ja piirroksia Inkeristä v. 1911.
Kaksivuotisessa yhteistyöhankkeessa kootaan yhteen tiedot Inkeriin ja inkeriläisyyteen liittyvistä arkistoaineistoista. Samalla kerätään arkistoihin uutta aineistoa.

Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun -hanke (2018–2020) on arkisto- ja muistiorganisaatiohanke, jossa edistetään aineistojen hankintaa, saavutettavuutta ja käytettävyyttä. Yhteistyöhankkeen toteuttavat Kansallisarkisto, Inkeriläisten sivistyssäätiö ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Muistot talteen

Hankkeessa tullaan haastattelemaan inkeriläisiä paluumuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Haastatteluiden tekemisellä on jo osittain kiire, sillä 1920- ja 1940-luvuilla Suomeen palanneiden inkeriläisten jälkeläisetkin alkavat olla hyvin iäkkäitä. Sen sijaan 1990-luvulla saapuneiden paluumuuttajien osalta muistoja ja kokemuksia ei ole aiemmin kerätty näin laajasti. Tutkimuskäyttöön tarkoitetut haastattelut tallennetaan SKS:n arkistoon.

Tavoitteena on saada talteen lisää inkerinsuomalaisten alkuperäisaineistoja mm. päiväkirjoja, kirjeitä ja valokuvia, jotta Inkerin historiasta jäisi jälkipolville ja tutkijoille mahdollisimman paljon tutkittavaa. Henkilöarkistojen lisäksi talteen pyritään saamaan inkeriläisten yhdistysten toimintaan liittyviä arkistoaineistoja. Hankkeen aikana luovutettavat aineistot tullaan arkistoimaan Kansallisarkiston ja SKS:n arkiston kokoelmiin, joissa arkistoja jo ennestään on.

Arkistot haltuun

Arkistojen käytettävyyden parantamiseksi ovat SKS:n arkisto ja Kansallisarkisto sitoutuneet järjestämään Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun -hankkeen myötä saatavat sekä jo olemassa olevat kokoelmansa inkeriläisaineistojen osalta. Osa aiemmin järjestetyistä aineistoista tullaan lisäksi revisioimaan, eli luetteloimaan ja kuvailemaan nykyistä tarkemmin. Aineistoja (mm. äänitteitä) tullaan myös digitoimaan hankkeen puitteissa. Luetteloinnilla ja digitoinnilla edistetään aineistojen löydettävyyttä ja taataan niiden säilyminen.

Hankkeen puitteissa kartoitetaan missä kotimaisissa muistiorganisaatioissa (mm. arkistot ja museot) inkerinsuomalaisten arkistoaineistoja sijaitsee. Tarkoituksena on luoda kansallisen arkistojen hakemistopalvelu AHAA:n käyttöönoton myötä myös virtuaalinen inkeriläisten arkisto, jota tutkijat ja muut asiasta kiinnostuneet pääsisivät selaamaan Finna-hakupalvelun kautta.

Hankkeen myöhemmissä vaiheissa kartoitetaan myös tietoja Suomen ulkopuolella olevista inkeriläisten arkistoaineistoista. Yhteistyötä tehdään muistiorganisaatioiden kanssa mm. naapurimaissamme Venäjällä ja Ruotsissa sekä Virossa.

Inkeriläisten aineistot SKS:n arkistossa

Inkeriläistä kansanperinnettä on muiden suomensukuisten kansojen tavoin kerätty ja talletettu SKS:ssa jo ennen 1800-luvun puoliväliä. Seuran ensimmäinen sihteeri Elias Lönnrot kävi Inkerissä vuonna 1844. D.E.D. Europaeus ja Henrik August Reinholm puolestaan matkasivat yhdessä Inkeriin vuonna 1847. Heidän talteen kirjaamansa kansanrunous päätyi osaltaan mm. Kalevalan aineksiksi ja niitä julkaistiin Suomen Kansan Vanhoissa Runoissa. Nämä aineistot ovat myös osa SKS:n arkiston perinteen ja nykykulttuurin kokoelmaa, jonka vanhin osuus kuuluu tähtikokoelmaan. Heidän jälkeensä useat maineikkaat perinteenkerääjät mm. Volmari Porkka, Vihtori Alava, A.O. Väisänen sekä Samuli Paulaharju kirjasivat ja kuvasivat talteen inkeriläistä kulttuuria.

SKS:n arkiston kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelmaan on tallennettu inkeriläistaustaisten yksityishenkilöiden aineistoja mm. Aale Tynniltä, Pekka Mutaselta, Juho Pakkaselta, Juhani ja Anita Konkalta sekä Antti ja Irene Tiittaselta. SKS:n piirissä toimineet kirjallisuuden, kielitieteen ja kansanperinteen tutkijat olivat kiinnostuneita Inkeristä ja inkeriläisyydestä paitsi kansanperinteen ja kielisukulaisuuden, myös Suur-Suomi -ajatuksen näkökulmasta. Siksipä inkeriläisaineistoa löytyy sekä tutkijoiden mm. Lauri Hakulisen, Niilo Kärjen ja Martti Haavion että myös kirjailijoiden kuten Kaarlo Marjasen, Tauno Koskelan ja Ilmari Turjan arkistoista. SKS:n arkistossa on aikanaan erotettu myös Inkeri-kokoelma, joka koostuu mm. Martti Haavion arkistosta erilleen siirretyistä Inkeriä käsittelevistä asiakirjoista, kartoista ja valokuvista. Tämä poliittisin syin sensuroitu arkistoaineisto vapautui vasta 2000-luvulle tultaessa.

Inkeriläisten aineistot Kansallisarkistossa

Inkeriin ja inkeriläisiin liittyviä arkistoja löytyy Kansallisarkiston Helsingin, Hämeenlinnan, Oulun, Turun ja Vaasan toimipaikoista. Suurin osa arkistoaineistoista liittyy Inkerissä toimineiden yhdistysten ja seurakuntien toimintaan sekä inkeriläisten vapautusliikkeen parissa toimineisiin henkilöihin. Myös siirtoväkeen ja inkeriläispakolaisten asioiden hoitamiseen liittyviä aineistoja löytyy Kansallisarkiston kokoelmista mm. Inkerin Avun arkistosta (1919–1943). Merkittävänä henkilöarkistona mainittakoon myös Eeva Läärän arkisto (1929–1965).

Kansallisarkistossa on Inkerin arkisto I ja II -nimellä kulkevat aineistokokoelmat inkeriläisten yhdistysten asiakirjoja, valokuvia ja lehtileikkeitä vuosilta 1917–1944. Kokoelma sisältää Inkerin liiton arkistoaineistoa, Inkerin väliaikaisen hoitokunnan arkistoaineistoa, Juuso Mustosen, Kaapre Tynnin ja Leo Yllön arkistot. Lisäksi kokoelmassa on sekä Länsi-Inkerin että Pohjois-Inkerin hoitokuntien asiakirjoja. Länsi-Inkerin hoitokunta ei uskonut Inkerin liittämisen Suomeen onnistuvan vaan pyrki kansallisen itsehallinnon aikaansaamiseen. Pohjois-Inkerin hoitokunta oli puolestaan Suomessa toiminut Pohjois-Inkerin väliaikainen pakolaishallitus, joka toimi heinäkuusta 1919 vuoteen 1921.

Aiheeseen liittyviä kirjoituksia

Makasiinin kätköistä tutkimusaineistoiksi. Blogi-kirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa. 21.9.2018. Kirjoittajana Maiju Putkonen.

Haaste muistojen tallettamiseksi. Artkikkeli Inkeriläisten viestissä 2-3/2018, s. 5. Kirjoittajana Maiju Putkonen.

Aineisto, joka aukaisee uusia teitä. Blogi-kirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa. 27.4.2018. Kirjoittajana Maiju Putkonen.

Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen ja arkistot haltuun -tiedote SKS:n verkkosivuilla 15.2.2018.

Kirjeitä ja kertomuksia karkotuksesta. Blogi-kirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa. 17.5.2016. Kirjoittajana Anni Reuter.

Hankkeen toteuttajatahot

  • Inkeriläisten sivistyssäätiö
  • Kansallisarkisto
  • Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Ohjausryhmä

  • arkistonjohtaja Outi Hupaniittu (SKS), ohjausryhmän puheenjohtaja
  • varapuheenjohtaja Tero Kekki (Inkeriläisten sivistyssäätiö sr)
  • puheenjohtaja Antti Kokkinen (Inkeriläisten sivistyssäätiö sr)
  • arkistotutkija Maiju Putkonen (SKS), hankkeen projektipäällikkö
  • ylitarkastaja Kenth Sjöblom (Kansallisarkisto)

Rahoitus

  • yhteistyötahojen oma osuus

Lisätietoja