Kuinka voit oikeasti?

Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, joka koostuu psyykkisestä, fyysisestä, henkisestä ja sosiaalisesta osa-alueesta. Se on voimavara, joka auttaa selviämään elämän haasteista, näkemään oman pystyvyyden ja ylläpitämään toimintakykyä. Mielenterveys ei ole pysyvä ominaisuus, vaan se vaihtelee suojaavista tekijöistä ja riskitekijöistä riippuen. Näin mielenterveyttä määrittelevät Mieli ry ja WHO, mutta kuinka se konkreettisesti ilmenee omassa arjessamme?

Huhtikuussa 2022 päättynyt Mitä on mielenterveys? -muistitietokeruu tuotti kaikkiaan 85 vastausta, 27 kuvaa ja yhden videon eri-ikäisiltä vastaajilta ympäri Suomea. Keruussa kysyttiin arkisia käsityksiä mielenterveydestä, mikä siihen vaikuttaa ja kuinka sitä hoidetaan. Aiheen haastavuudesta ja moniulotteisuudesta huolimatta sen käsittelylle on tarvetta, sillä moni vastaaja olisi ollut valmis kirjoittamaan aiheesta enemmänkin. Vaikka mielenterveyttä on käsitelty viime vuosina yhä avoimemmin, on suurin osa vastaajista silti sitä mieltä, ettei aiheesta puhuta tarpeeksi tai mielenterveysongelmiin suhtauduta niiden vaatimalla vakavuudella. Yhteistä on huoli varsinkin vanhusten yksinäisyydestä sekä nuorten syrjäytymisestä.

Vastaukset sisältävät niin omakohtaisia kokemuksia ja kuvauksia läheisten sairastumisesta kuin yhteiskunnallista pohdintaa ja yleisempiä määritelmiä. Mukana oli koskettavia kertomuksia menetyksistä ja kamppailusta, mutta myös toivontäyteisiä selviytymistarinoita. Aihe vei monen vastaajan muistot lapsuuteen mielenterveysongelmien koskettaessa omaa sukua, perhettä tai tuttua kyläläistä. Moni pohti myös vanhuudessa ilmenneitä muistisairauksia. Terveydenhuollon ammattilaisilta sekä alan opiskelijoilta saapui suuri määrä vastauksia, jotka avasivat aihetta hoitajien näkökulmasta.

Hyvä mielenterveys näyttäytyy vastaajille merkityksellisenä elämänä, mielen ja kehon hyvinvointina ja kestävyytenä jaksaa vastoinkäymisten yli. Riittää siis kun tulee toimeen itsensä kanssa. Mielenterveyttä ylläpidetään hyvillä ystävyyssuhteilla ja tukiverkostolla, terveellisellä ravinnolla, riittävällä levolla sekä liikunnan ja muiden mieluisten harrastusten avulla. Useiden mielestä mielenterveyttä puolestaan horjuttavat näiden perustarpeiden laiminlyönti, kiire ja stressi, kriisit, menetykset ja erot sekä päihteidenkäyttö. Vastausten mukaan yksilön mielenterveyteen voivat vaikuttaa sekä perintötekijät että kasvuympäristö.

Lähes poikkeuksetta vastaajat näkivät koronapandemian lisänneen mielenterveysongelmia, kun sosiaalisia kontakteja jouduttiin rajoittamaan. Internetillä puolestaan koettiin olevan niin positiivia, kuin negatiivisiakin vaikutuksia mielenterveyteen. Internet ja sosiaalinen media mahdollistavat yhteydenpidon loputtomien välimatkojen päähän ja joillekin kommunikointi nimimerkin takaa voi olla helpompaa. Tarjoaahan internet mahdollisuuden tarttua myös matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin kotoa käsin. Varjopuolina taas toistuu huoli varsinkin nuorten nettiriippuvuudesta, sosiaalisen median tuomista itsetunto-ongelmista ja kiusaamisesta.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Mielenterveyden keskusliitto järjestivät tutkija Anna Kinnusen kanssa Mitä on mielenterveys? -muistitietokeruun 22.11.2021­–21.4.2022. Vastaukset on arkistoitu SKS:n arkistoon.

Kiitämme lämpimästi kaikkia keruuseen osallistuneita! Vastaajien kesken arvotut kirjapalkinnot on toimitettu voittajille.

Lisätietoja: SKS:n arkisto, keruu@finlit.fi